Metelimäen metkut!

Joulun aikaa...

2011-12-26T18:00:00.003+02:00

Niin se joulu lähestyy loppuaan kun tapaninpäivä kääntyy illaksi... Emännän jalka on ollut reilut 4 viikkoa kipsissä ja kyllä se kuulkaa koettelee meitä kaikkia. Koirat ovat kovin innokkaina lähdössä aina joka paikkaan kun ovat ressukat päässeet vaan normaaleille remmilenkeille ja parit kerrat juoksulenkille miehen kanssa.

Joten joulu Räiskynniemessä toi mukavaa vaihtelua kun pojat on painaneet vapaana sydämensä kyllyydestä. Ja talon puolesta oli vielä leikkikavereitakin. Etenkin Aki rallasi Lissun kanssa niin paljon, että ensimmäisen yön jälkeen kävely oli hieman jäykähköä... Mutta siitä se sitten taas vertyi ja meno eikun koveni.

Nyt odotellaan vuoden vaihdetta ja kipsin poistoa. Joskin tammikuussa jäänee heti treenikertoja väliin etelänlomamme vuoksi, mutta josko sitten loppukuusta olisimme kaikki valmiita valloittamaan treenikentät?

Pikku äksidentti

2011-11-29T16:17:00.002+02:00

No juu. Tekevälle sattuu ja tapahtuu... Näin ollen huilaamme 5 viikkoa ja blogikin varmaan uinuu pääasiassa...
Männä torstaina kävi nimittäin niin, että olin epiksissä työvuorossa. Sen jälkeen läksin ulkoiluttamaan koirat ja pimeässä astuin asfaltilta ohi ja vieressä olikin pirunmoinen kuoppa. Vasemmalla jalalla sinne ja sehän tietty pyörähti alleni poikittain. Mahdoton tuska ja turvotus. Perjantaina lääkäriin ja murtumahan siellä oli. Joskin hivenen epätyypillinen (vain minä voin onnistua tässä...) ja arvio oli että 1-2 viikkoa kipsiä riittänee ja sitten kevyempi tuki.
Noh lääkäri soitti maanantaina, että tulla tietokonetomografiakuviin ja totuus olikin vähän enemmän... Sääriluu irrottanut murusia telaluusta enemmänkin, mutta leikkaamaan eivät ryhtyneet. Leikataan sitten jos ne muruset aiheuttaavat jatkossa kipua ja haittaa. Mutta kipsi onkin jalassa 5 viikkoa ja tämä sairaslomailee vuoden loppuun.

Koirille siis pakollinen aksatauko, ellei joku halua ehdottomasti noita tulla treeneihin hakemaan...

Tarinan opetus - OTTAKAA TASKULAMPUT PIMEÄÄN MUKAAN!!!

Pikkuista rataa

2011-11-22T23:46:00.003+02:00

Jerkko oli suunnitellut ko radan jonka Titi meille veti. Ossilla oli virtaa ihan liikaa ja meidän matka kosahti aina tuohon muurille. Ja lopulta kun siitä selvittiin ei seuraava putki sujunut... Huh. Ohjaajaa nauratti ja välillä itketti ja suututti kun Ossi vaan paineli ihan miten sattuu... Aika monta kiekkaa otettiin tuossa, mutta kun vihdoin päästiin eteenpäin niin nuo hypyt leijeröinnin kera ja kepit oli ihan tooodella loistavat! Mahtavan radan oli Jerkko kyllä tempaissut. Siitä kiitos hälle.

Loistavasta aivopieruun

2011-11-17T22:56:00.004+02:00

Akilla oli ihan loistavat treenit. Kunnes viimeisellä radalla tokalla suorutuksella iski joku aivopieru eikä herra meinannu päästä suoraan putkeen...

Ensin punaiset neliöt treeni. Oikein loistavaa menoa. Pikkaisen kyseli putken jälkeen, et minne mutta suunta oli oikea.
Sitten mustat pallot treeni. Kamalan pitkälle loikkaa 4 hypyltä vaikka miten jarrutti. Lopulta kun liikaa jarrutti, niin kääntyi jo ennen hyppyä... Namin ja Lauran avustuksella hiottiin kaarrosta pikkaisen lyhyemmäksi. Vaatii treeniä tuo lyhentäminen.
Lopuksi vielä vaaleat ympyrät treeni. Siinä iski se pieru eikä suora putki meinannut löytyä millään. Muuten kivaa menoa. Valtavia loikkia ja vauhtia. On se Akikin vaan kehittynyt ihan päteväksi agikoiraksi.

Miten nämä viikot oikein kiitävät?

2011-11-15T22:42:00.003+02:00

Taas on tiistai ja taas oli treeni-ilta... Ossin ryhmässä ehdittiin peräti kolme eri treeniä.
Aloitettiin tuosta neliötreenistä. Jätin koiran lähtöön ja marssin tuonne neloshypyn taakse. Hyvin kesti lähdössä ja sain tuon takaakierron handlattua. Kepeille oli pikkaisen säätämistä kun linja hypyn jälkeen ja ohjaajan sijoittuminen ei mitenkään paras mahdollinen...
Värilliset pallot treenissä meille pahin paikka oli puomi-putki-takaakierto ja siitä eteenpäin jatkaminen. Ensinnäkin kuinka ehtiä tuonne hypylle ja kuinka sijoittua siellä parhaiten jatkon kannalta - ohjaajalla kun on 2 vasenta kättä ja jalkaa :D Ei se kauniisti menny, mutta meni lopulta.
Viimeiseksi vedettiin tuo vaaleat pallot ilottelu.
Olipa muksat ja tehokkaat treenit.

Tuli uudet ryhmäjaot. Ensi vuonna treenaan molemmilla koirilla samassa ryhmässä torstai-iltaisin. Oikeastaan se on hyvä juttu niin jää noita muita iltoja lasten harrastuksille tms. Nyt vaan katsotaan toimiiko ohjaaja niin että joutuu molempien koirien ohjaustavat miettimään saman tunnin aikaan, vai pitääkö kysellä seuraavassa haussa peräkkäisiä ryhmiä. Silloin saisi keskittyä koiraan kerrallaan. Mutta katsellaan...

TiistaiTreenit

2011-11-09T06:41:00.003+02:00

Tiistaina oli Ossin treenit. Jokseenkin tuo kepit putkien välissä näytti siltä, kuin olisin ennenkin nähnyt. Vissiin sunnuntaina kisoissa :) Ensin mentiin tuo ympyrä-treeni. 6 putkella saatoin melko pitkälle kun arvelin Ossin yrittävän kepeille, jos jään kauas. Olisi ehkä pitänyt kokeilla sitäkin, mutta se jäi...
Neliötreenissä yllätin itseni ehtimällä ennen Ossia putken 4 loppuun ja siten ehdin myös Ohjata koiran takaakierrolle oikein. Vähänkö olin ylpee itsestäni, vaikka happi meinasikin loppua kun oli niin kiire. Hyvä treeni kaikkiaan. Pikkuvikoja, mutta korjattavissa olevia...

Torstaina ei Aki treenannunt, kun oli seuran vuosikokouksessa. Ensi viikolla uudella innolla.

Hyviä hyllyjä metreittäin

2011-11-06T21:21:00.004+02:00

Tänään olikin vuorossa kisapäivä. Kerrankin molemmat pojat mukaan ja Imatralle. Kisoista jäi hyvä mieli vaikka kaikki radat olikin hyllyjä. Akilla oli vauhtia kivasti enkä jäänyt tahkomaan virhekohtia, että iloinen meininki säilyisi.
Ossi taas oli lähellä nollia, tai siis ohjaaja. Molemmilla radoilla sössin vasta ihan loppumetreillä. Harmi, kun siihen asti oli niiiiiin hienot radat, tai niin hienot kun meiltä nyt voi odottaa.

Ensin baanalle Aki. Tuomarina Martti Salonen. Agiradan ihanneaika oli niinkin löysän oloinen kuin 55 sekkaa. Rataprofiili oli kieltämättä erikoinen ja vaikutti paikkapaikoin niin EI-AKIN-RADALLE. Mutta yrittänyttä ei laiteta, vai miten se nyt meni... Aki lähtöön ja menoks. Alku sujui hyvin. Ehkä pikkasen pitkillä kaarroksilla herra kaahaili, mutta vauhtia oli todella kivasti. Jostakin oli kielto olla (en kyllä kuollaksenikaan muista mistä se tuli...) mutta sitten Aki livahti keppien sijasta putkeen nro 5 ja hylly. Sinne muuten vilahti moni muukin... Mutta ei se mitään. Tehtiin iloisella sykkeellä ja hyvällä vauhdilla loppuun. Edes takaakierto 12 ei tökännyt. Keinukin meni ihan ok vauhdilla. Olin tyytyväinen etenkin vauhtiin vaikka sitä kaahotusta esteiden ohi meinasi olla kun niin laajoilla kaarilla mentiin.

Hyppärillä Akin kaahottelu jatkui :) ja jostain syystä oli menossa monestakin hypystä ohi, vaikka linja olikin ihan suora. Eli muutamia kieltoja ja hyllyksihän se meni. Eka kielto tuli hypyllä 7. Sitä olin arvellutkin, mutta koska en keksinyt siihen itselleni mitään järkevää ratkaisua niin vauhtini stoppasi. Ja niin teki Akikin. Kaahotus jatkui mutta vauhtia ihan kivasti. Lopulta en jaksanut korjata hypyn 15 ohitusta niin hylly tästäkin. Mutta nou hätä. Kyllä tää tästä. Koetetaan nyt saada Akiin vauhtia ja kiellot minimiin. Aikaahan meillä on ja mielummin treenaamme kakkosissa kun vauhtia ei kolmosiin kuitenkaan vielä ole riittävästi. Aki oli ihan pätevä tänään.

Sitten Ossi. Tuomariksi vaihtui Räsäsen Minna. Radan rakennuksessa katselin, että voi taivahan talikynttilät. Ei tuu mitään... Koira on vähintään putkessa 8 heti kolmantena. Lisäksi hypyt 13-15-16-17 oli ihan kamalan näköinen ;D
Mutta starttiin vaan. Joku ei ihan kestänyt vaan varasti. Mutta alku oli pelastettavissa ja Ossihan liiteli todella nätisti. Oli kuulolla ja toimi kuin unelma. Sitten iski tyhmätyhmätyhmä ohjaaja... Kun ei usko että ohjaa. Pakkani meni sekaisin kun sainkin Ossin takaakierrolle nro 13 (en nimittäin ihan uskonut et onnistuisi). Sitten olinkin hukassa ja pienillä pelastuksilla sain onnistumaan sarjan, kunnes esteellä 17... VOI PÖKÄLE. Meillä oli nollat alla ja ohjaaja unohti ohjata. Seisoin vaan (tai ainakin siltä tuntui), en käskyttänyt enkä liikkunut. No ei kai Ossille muuta vaihtoehtoa jäänyt kuin hypätä se 17 takaisinkin päin. KÖKKÖ!!!! Se oli niin lähellä. Unelmasti sujunut alku ja sitten ohjaaja sössii...

Uusi yritys agiradalla... Hieman taas karkasi lähdöstä, mutta suunta oli oikea. Itse katselin että A:n alastulo oli nafti, mutta ei siitä lappuumme vitosta ollut merkattu. Matka jatkui ja kivasti taas kuulolla. Ja hiemanko yllätyin että onnistuin saamaan Ossin putkeen 13 ihan oikein (moni meni väärään päähän) ja vielä takaakierto 14 onnistui myös. Vähänkö olin tyytyväinen... Ja sitten taas - NOLLAT ALLA ja OHJAAJA SÖSSII!!! Tää on niin tätä. Minä niin ohjasin koiran hypyltä 17 hypylle 19 vaikka piti mennä putkeen. ARGH!!! Ei oo totta. Molemmilla radoilla selvittiin melkein loppuun asti ja sitten ohjaaja mokaa... Mutta vielä me joku päivä onnistutaan nollilla maaliin!!!!

Ahaaelämyksiä

2011-11-05T19:28:00.004+02:00

Tänään pääsin peruutuspaikalle Rainetojan Emilian koulutukseen. Täytyy sanoa, että kyllä kannatti. Saatiin Ossin kanssa niin paljon. Rata vaikutti aluksi mahdottomalle muutamassa kohdassa (meidän treeni oli tuo valkoisten pallojen rata). Mutta sokkari taitaa olla se meidän juttu. Sillä jopa pääsin Ossin edelle ja sekös oli ihan ihmeellistä meistä molemmista :)

Joskin heti alkuun vedettiin kakkoshypyn ohi kun otin koiran puoleisella kädellä ja lähdin liian aikaisin liikkeelle siitä kakkosen takaa missä olin vastaanottamassa. 3-4 välissä tein perinteisen takaaleikkauksen mikä vaihdettiin, ööö, olikohan siinäkin sokkari mutta enivei, pääsin pinkomalla Ossin edelle.
6 hypylle suunniteltu pakkovalssi ei sujunut meiltä kovin hyvin. Paljon parempi oli heittää koira, selkäni hypylle päin, hypylle ja tehdä sokkari. Sitä höylättiin kun ohjaaja ei millään meinannut uskoa ja luottaa koiransa. Ja kun katse ei ollut oikeassa kohdassa niin Ossihan paineli hypylle 24 väärinpäin :) Eli ohjaajan tulee katsoa koiraa koko ajan ja painella hippulat vinkuen 7-8 väliin ja taas sokkaria. Kyllä se sieltä tulee. Ja tulihan se kun ohjaaja vain uskoi ja katsoi oikeaan kohtaan olkansa yli. Kepeille hienosti. 13-19 ei isompia ongelmia. Pikkasen viilattiin 17-18 väliä niin että Ossi pikkasen jarruttaisi ja kääntyisi nopsemmin, ei olisi menossa kohti väärää putkea.
Ohjaaja ei meinannut tajuta että niiauksessa eteen menevä tukijalka on se joka ponnistuksessa menee myös taakse, kohti seuraavaa estettä. Komeasti kääntyi putkelta ja haki kepit. Putkelle saattelin hyvin, pikkasen pystyin kepeiltä vedättämään ettei mene väärään päähän. Loppu oli ok, vaikka ohjaajan happi meinasi loppua.
Muutamia kohtia hiulattiin, paria enemmänkin. Mutta paljon saatiin. Nyt kun vaan uskaltaisi ja muistaisi niitä ruveta treenaamaan.

Loppuun täytyy todeta, että jatkossa on vaan yritettävä päästä koulutuksiin useammin. Tähän asti on sattunut aina jotain menoa yhtäaikaa...

Privaatitunti

2011-11-03T22:26:00.003+02:00

Torstai. Ja Akin treeni-ilta. Olin varannut myös hallin tunniksi eteenpäin että Ossikin pääsee. Mutta koska Akin ryhmään ei muita tullut, sai Ossikin treenata saman treenin Sannan johdolla.

Aki oli aikasta hyvä. 5 hypyllä piti korjata, vaikken ollut lähelläkään estettä ja koiraa vastaanottamassa niin herra istuskeli, minä kun olin koiraa kohti. Eli rintamasuunnan kääntö. Ja se auttoi, ei istuskelua ja putkeen.
7 hypyn vieressä Akin odottaminen ja hirtolla putkeen. Putkensuulta mukaan. Hienosti kääntyi, eikä keinukaan ollut nyt huono. Vauhtia oli silläkin ihan kivasti. Kepeillä ei vielä kestä vedättämistä, mutta sitäkin voisi treenata.Mutta Aki kiertää takaa kivasti vaikken pääse edelle niin paljoa. Kontaktit sujui ja hyvä fiilinki koko radasta.

Ossilla oli vauhtia vaikka muille jakaa. Silti sen meno oli aika hallittua. Kontaktit otti. Ja okei, 4 hypyltä putkeen, kun ohjaaja sen sinne tyrkkäsi. Eli kolmoselle ennakoivaa valssia ja linjausta nelosta kohti ni lähti tulemaan oikein. Putkeen hienosti ja itse ehdin 7 taakse vastaanottamaan. Hirtto kun ei todellakaan Ossilla toiminut. Näin sain ohjattua putken oikeaan päähän. Kaunnisti kääntyi käteen ja mahtavat kepit. Ja kesti vedätyksen todella upeasti ja ihan joka toistolla. Eli herra teki kepit loppuun vaikka olin pinkonut jo renkaankin ohi. Niinpä siis sain takaakierrolle hyvin. Ja siinä jumahti ohjaaja kun jäi ihmettelemään onnistunutta suoritusta. Mutta saatiin me rata loppuunkin. Ossikin teki todella mainiota pätkää. Lopuksi tein vielä hetken kontakteja.

Pinna tiukalla

2011-11-01T22:01:00.005+02:00

Tänään oli kartturin pinna tiukalla treeneihin mentäessä. Se ei tietenkään ole se paras mahdollinen vaihtoehto... About tällainen rata vedettiin. Ensin näin ja sitten käänteisesti. Ohjaaja ei paljoa muista kerrasta, ei ainakaan mitään mainittavaa. Kai se sit sujui ihan ok...

Putki-kontakti erottelua

2011-10-25T22:30:00.003+03:00

Tai jotain se tapaista oli tänään... Oli nääs mun vuoro viedä treeni. Sitä ennen tosin otettiin ryhmäpotretti lehteä varten. Pitää ihan laittaa tännekin näkyviin. Kuvasta uupuu Heidi kera Salman. Muuten koko ihana ryhmämme kasassa...
En nyt jaksa raapustaa sitä radanpätkää tänne, mutta tarkoitus oli tehdä vähän kontakti-putkierottelua. Putkensuut oli ihan A:n vieressä, molemmilla puolilla. Lisäksi radalla oli muutama hyppy. Ehdittiin useampi eri versio. Hienosti kaikki teki, juurikaan ei väärät esteet kutsuneet, ei edes Ossia ;D

Pitkästä aikaa ratatreenit

2011-10-22T19:03:00.003+03:00

Tai onhan sitä rataa viikollakin treenattu, mutta nyt oli 2 tunnin treeni ja molemmat koirat mukana. Aiheena edelleen leijeröinti. Päädyttiin tekemään rata 2 pätkässä, kun tuntui ettei muista millään loppuun asti... Ekaks 1-14 ja sitten 13 loppuun... Tosin tuo loppu jäi sitten, kun kaikkien kanssa hiulattiin tuota leijeröintikohtaa... Oli yhdellä jos toisella joku ongelma siinä.
Ossin kanssa ei isompia ongelmia ollut. Se kun loikkii niin pitkälle niin putken takaa leijeröintikin onnistui ihan sujuvasti. Kontakteja muistuteltiin.
Aki taas ei meinannut ymmärtää, että A:lta voi kääntyä noin jyrkästi putkeen ja oli ihan "apua älä vaan lyö" littanana... Nauroin vaan. Pikkasen tahmoi. Samoin oli menossa putkeen eikä leijeröimään hypyille. Saatiin kuin saatiinkin lopulta sujumaan. Oli oikein mukava treeni!

Wautsi WAU

2011-10-21T06:53:00.002+03:00

Laura toi oheisen treenin Akin torstai-iltaan. Tehtiin ensin tuo valkoiset ympyrät treeni. Sai muuten pistellä töppöstä toisen eteen ihan kummasti... Koira lähtöön ja itse kolmen esteen taakse putkea kohti. Ja hyvin muuten Aki kesti siellä lähdössä! Nuo punaiset ukot radalla osoittaa kohtaa jossa piti olla vastaanottamassa koiraa putken jälkeen. Aki oli ihan loistava tänään. Hypyt ei tökkiny ja vauhtiakin oli kivasti. Tehtiin muutaman kerran tämä treeni. Joitakin kohtia kokeilin parilla eri tavalla, esim 6-7 väliin.
Tuo toinen treeni, mustat neliöt, oli tuollainen nopea, kiva rallattelu. Myös se sujui. Oli tosi tyytyväinen olo treenin jälkeen. Kun vaan saatais tuo vauhti kisakentillekin...

Ja sitten. Tsiigatkaas nämä... Mulla on niinku niin kamala pentukuume. Tuolla ois yks niin ihana valkoinen poju joka sopis meidän mustan duon jatkeeksi... Niin ja siis nämä murusethan on Ossin tyttöjä ja poikia.

Leijeröiden

2011-10-19T17:58:00.003+03:00

Heidi toi Ossin treeni-iltaan hieman leijeröintiä. Ossin vauhti oli taas ihan tolkutonta... Liekö johtui kevyemmästä olomuodosta kun pääsi taas kesätukkaan, vai luulenko vaan että karvojen väheneminen vähentää ilmanvastusta... Huh. Mutta treeni sujui ihan hyvin. Eniten päänvaivaa tuotti kierros kaksi ja putkelta keinulle siirtyminen. Putkea nääs oli lyhennetty molemmista päistä ja niinpä putkelta keinulle linja kulki keppien poikki. Ja arvatkaan tuliko Ossi siitä keppien poikki? Tuli. Ja tuli monesti. Huokaus. Sekun oli suorin linja ja mistä nopeiten pääsi... Etenkin kun ohjaaja oli tulossa vasta keppien puolessa välissä. Joten sitä kohtaa väännettiin... Lopulta siinä onnistuen. Vaan mikä hienointa, Ossi hakee kepit ihan loistavasti! Jäin tuohon hypyn kohdalle ja niin vaan meni ja haki ihan oikein - ja joka kerta. On se miun mussukka.

Seuranmestaruuksista taistelemassa

2011-10-15T17:55:00.002+03:00

Tai sitten ei :) Tuomarina oli Liisa Peippo.
Aki starttasi meidän pojista ensimmäisenä. Menin 1-2 väliin vastaanottamaan ja valssasin 2-3 väliin ja kierrätin hypyn kauempaa kautta (puomin puolelta siis). Kepeille ja itse lähdin keppien vasemmalta puolelta... Eli juuri siltä riskipuolelta että putken väärä pää imaisee koiran. Ja sinnehän se Aki upposikin. HYLLY. Muuten se teki sitten radan loppuun ihan ooksikooksi tyylillä.

Sitten koiran vaihtoon ja Ossi baanalle. Ja mitä. HYLLY kolmannella esteellä. Noh, oma mokahan se oli kun en ottanut riittävästi haltuun ja vetänyt kunnolla hyppyjen 2-3 välistä kepeille. Kun tumpelo ohjaaja seisoskeli niin Ossi ratkaisi sen hyppäämällä kolmosen takaisinpäin... Sitten loiskautti A:n alastulon huonosti joten korjasimme ja juoksimme suoraan maaliin. Eli ihan pyllystä siis :)
Joten tänä(kään) vuonna koirani eivät ole seuranmestaruuspalkinnoilla. Onneksi ensi vuonna on uusi mahdollisuus.

Ennakoivaa valssia

2011-10-13T21:52:00.004+03:00

Tänään treenissä aiheenna oli ennakoiva valssi. Se tehtiin vaaleat ympyrät radalla 2-3 ja 3-4 väliin. Aki oli taas ihan huippu. Sehän veti tosi hienosti nollaradan vaikkei mamma ihan kartalla ekassa suorituksessa ollutkaan. Pikkaisen oli ohjaajan linjat väärissä kohdissa. Mutta hienosti koira korjaa minun töppäyksiäni.
Toka treenissä (mustat neliöt) nuo takaakierrot vähän tökki. Kun se mamma ei liiku ni minäkään en hyppää... Kiitos Lauralle hyvästä treenistä.

Rennolla otteella

2011-10-11T22:00:00.002+03:00

Tänään oli taasen Ossinaattorin treenit. Satun vuoro oli tuoda treeni. Mukavan rempseetä menoa olikin luvassa. Ossilla ei toiminut ollenkaan 1-2 välissä vastaanottaminen ja vekkaus. Lukitsi koko ajan väärän pään putkesta.
Rupesi toimimaan vasta kun menin 2 hypyn taakse vastaanottamaan, rintamasuunta putken päähän. Sen jälkeen rata sujuikin oikeastaan aika mallikkaasti.
Ehdittiin tehdä sama rata myös toisin päin. Sekin tuntui sujuvalta menolta. Oli taas hyvä fiilis. Koira toimi eikä ohjaajakaan möhlinyt isommalti.

Hmm... Josko ohjaaja oppisi?

2011-10-09T21:23:00.005+03:00

Tänään taas paineltiin Kotkan, joskin Akin kanssa. Tuomarina Anne Savioja. Pikkasen aavistelin, ettei Annen radat sovi Akille. Ossille ne taas olisi ihan passeleita...
Aki ekan kisan lähtöön. Ja jotenkin sain sössittyä meille vitosen kepeiltä. Plääh. Sitten päästiin renkaalle virheittä mutta se vedettiinkin ohi, kun ei ollut ihan linjassa A:n kanssa enkä ottanut riittävän tarkasti. Puomilla herra hauskuutti yleisöä ryömimällä aivan naurettavan hitaasta ylöstulon. Nauratti jo minuakin, koira taisi luulla olevansa keinulla. Lisäksi loikkasi puomin alastulokontaktin. Niinpä siis ekalta radalta 15 virhepistettä ja reilusti yliaikaa ryöminnästä... Tulos 25,14 (ou nou!!!) ja sijoitus kuitenkin kahdeksas.

B-kisassa saatiin eka kielto jo neloshypyllä. Sitten se olikin jo kiertämässä sitä takaa... Korjaus. Kielto muurille. Ja jotenkin se vaan lipesi putken 12 väärään päähän. O-ou. Ei ihan hyvä päivä meillä tänään. Oli jotenkin takkuista joten paineltiin parin hypyn ja A:n kautta suoraan maaliin. Eli tulokseksi hylly! Tuttu juttu.

Viimeisenä, illan jo hämärtyessä oli hyppärin vuoro. Melkoista mutkittelua alkuun. Tiesin sen onnistuvan jos vain pysyn liikkeessä.

Takaraivossa jyskytti älä stoppaa älä stoppaa. Ja mitäs minä sitten tein. No stoppasin hiivatti sentään. Eli 5 hypylle sain vauhdis seis ja Akille kielto. Muuten menikin mukavasti loppuun. Kiellon takia aikavirhettä 3,16 sekkaa, tulos 8,16 ja sijoitus kahdeksas - taas. Ei siis kovin loistokkaita suorituksia tänään.

Päivän paras uutinen oli kun Peppi oli pyörättänyt Ossille 7 pikku-Ossia, 5 urosta ja 2 narttua. Ei vähän pentukuumetta... EI... Ja sitten 13 tuntia myöhemmin tuli vielä 8 pentu, kuudes uros. Ihanaa... Onnea Peppi ja Jaana!!! Ja tietenkin Ossi - miun muru!

Voihan +2,64 sekuntia

2011-10-08T19:22:00.004+03:00

Sen verta meidät erotti nollasta tänään... Huokaus, niin lähellä... Tuomarina Kotkassa oli Sari Mikkilä ja kolmosten skabat.
A-kisan tutustumisessa tuomari jo sanoikin sen olevan "teknisin" rata tänään. Ja juuh, siltä se kyllä vaikuttikin. Ihanneaikakin oli napakka 39 sekuntia. Huh. Hengästytti jo valmiiksi. Koira starttiin ja tapansa mukaan se taas himppasen varasti. Pelastuksella alkuun. Muutenkin meno oli ihan kamalaa, kauheeta vääntöä ja karjumista. Puomilla pysähtyi alastulolla jo puoleen väliin, kääntyi katsomaan minua ja hetken jo ehdin ajatella, että nyt se loikkaa kontaktin yli. Vaan eipäs loikannutkaan. Ja mitä? NOLLAKSI se sitten lopulta väännettiin, joskin vääntämisestä johtuen oli yliaikaa tuo reilu pari sekuntia. Voi ei! Pikkaisenkos harmitti. Niin lähellä mutta niin kaukana. Sijoitus kuudes. Eli ei vissiin muillakaan väännöt ihan sujuneet kun noinkin hyvä sijoitus...

B-kisassa Ossi sitten pysyikin lähdössä. Joskin otin tosi nopeaan, ettei pääse varastamaan. Meno oli tosi mukavaa ja nyt se tuntui helpommalta etenemiseltä. Joskin sitten tipahti kuutoshypyn rima, puomin alastulokontakti lipsahti ja vielä kaupan päälle muurin palikka putosi. Virheitä siis 15. Ihanneajan alle päästiin 6 sekuntia ja sijoitus 21. Eli ei kehuttava. Mutta meno oli mukavaa. Tykkäsin virheistä huolimatta.
Ja sitten vielä C-kisa, eli hyppäri.

Rata vaikutti melko helpolle, mutta osoittautuikin yllättävän vaikeaksi, pari killeripaikkaa sisältäväksi. Nimittäin vain yksi nolla ja kaikkiaan 38 koirakosta vain kuusi sai tuloksen. Pahin paikka oli putken 17 jälkeen kun moni koira ampaisi hypyn 4 uudelleen, etenkin jos ohjaaja oli irronnut liian kauas. Meillä se kohta kyllä sujui - oltiin nääs hyllytetty jo heti alkuun. Ohjaajan jalat jumittui enkä saanut ohjattua Ossia kunnolla, niinpä työnsin sen hyppäämään kolmoshypyn väärinpäin. Keppien alun otti väärästä kohdasta ja hypyltä 18 oli menossa jo suoraan maaliin. Mutta muuten eteni taas tosi kivasti ja kuunteli. Jospa vaan ohjaaja olisi liikkunut alussa paremmin... Loppukin meni sitten itsellä vähän huonosti ohjaten. Mutta Ossiin pitää olla taas niin tyytyväinen. Murukka.

Ja taas mennään...

2011-10-06T22:23:00.006+03:00

Torstaissa taas. Miten nämä viikot oikein juoksevat näin nopeaan? Tänään siis taas Akin treenivuoro ja sen perään oli varattu Ossillekin halliaikaa. Laura toi taas hyvän treenin. Aki oli ekaksi jotenkin ihmeellinen. Vingahteli ja luimuili ja lopulta kielsi hypyillä. En oikein kässää mikä sille tuli. Mentiin ulos jos vaikka olisi ollut hätä. Ei ollut. Hieroskelin selkää ja pakaroita. En löytänyt kipeitä kohtia... En sitten tiedä olisiko kuitenkin ollut joku muljahdus, sillä iltapäivällä kotona kuului kesken koirien normaalin nujuamisen yksi, kova vingahdus. Olisiko kuitenkin siellä sattunut jotain pientä kolhua.
Hieroskelun jälkeen ajattelin, että koetetaan vielä. Ja niin vaan herra mennä huiteli treenin loppuun ongelmitta. Seuraillaan tilannetta. Kotona on nyt sitten pari-kolme päivää back on track mantteli päällä.
Treenissä hypyt 12-13 oli jostain syystä vaikeita Akille tänään. Siellä tuli pitkästä aikaa sitä hyppäämättömyyttä. Ensin kielsi 12 esteellä. Oliko seinä niin ettei uskaltanut hypätä. Kun hyppäsi niin kielsi 13 hypyllä. Olinko minä taas linjalla? En tiedä. Mutta alennettiin hypyt ja sitten meni ongelmitta ne kaksi.

Toisessa treenissä vaikeinta oli samoilla hypyillä (E+F) tehtävät takaakierrot. Lähti hyvin kiertämään, mutta sitten vissiin unohdin vetää ja lähti suoraan F:lle. Lopulta saatiin sujumaan ja muu rata menikin ihan ok. Mutta jotenkaan Aki ei tänään ollut sellainen oma itsensä, kuin mitä se on viime aikoina ollut. Toivotaan että sunnuntaina olisi herra normaalimpi hopomainen itsensä...

Ossi teki saman radan kuin Aki (A-R, keinu M oli tietenkin vaan käännettynä toisin päin) ja lisäksi höylättiin kontakteja. Ossillakin tänään oli nuo takaakierrot vaikeita. Tai saattaahan se olla että ohjaus oli jo mitä sattui. Muuten oli kyllä hyvin kuulolla, mitä nyt putken väärä pää imi :) Muuten oli tosi hyvää menoa.

Vääntää vääntää

2011-10-04T21:52:00.004+03:00

Katri toi melko haastavan pätkän treeniin, huh. Pitkästä aikaa sai vääntää minkä ehti eikä silti meinannut sujua... Ei ainakaan kovin tyylikkäästi. Joskin välillä on kiva treenata oikeesti vaikeitakin :) vaikka se hetkeksi masentaakin.
Heti alkuun ohjasin Ossia takaakierrolle putken puolelta, niin sehän ampui esteen ohi ja puomilleeeee... Plan B ja koira ulkokautta takaakierrolle. Sujui paremmin. Putkelle mentiin todellakin tuolta takaa, ihan harjoituksen vuoksi, vaikka loogisempaa olisi ollut mennä tuosta etukautta. Seuraava oli kun Ossi hyrräsi 6 hypyn jälkeen monta kertaa ympäri (ohjaaja myöhässäkö???) ennenkö lähti irtoamaan 7 putkelle. Ja sitten taas ohjaaja myöhässä ja Ossi ehtii valitsemaan esteitä oman mielen mukaan. Takaakierolle 9 en siis ollut ihan ajallaan... Ja rintamasuuntakin vei minne sattui. 10 hypyllä ohjaaja ei ehdi ajoissa näyttämään suuntaa ja koira hyrrää esteen jälkeen ja kääntyi yleensä juuri sen epäloogisemman kautta. Pitkä vienti ja taas ohjaaja myöhässä takaakierrolla 12. Että semmosta sössimistä :) Pikku pätkissä mentiin ja kamalasti korjailtiin. Mutta siltikin, hyvä treeni!

Nohevuutta

2011-09-29T22:08:00.004+03:00

Nyt täytyy kyllä kehaista miten mahtavat treenit ja noheva(t) koira(t) minulla on.
Oli Akin treeni-ilta. Sanna toi Saviojan Annen radan, tai osan siitä. Tehtiin 2 kertaa alkuperäinen (eli ylempi kuva) ja kerran kääntäen. Ja siis Akihan loisti! Muutamia vekkauksia pistettiin paikoilleen jotta saatiin linjat kuntoon, mutta muuten poju teki niin nohevasti, että oksat pois. Oli oikein komeita nollavetoja... Pikkaisen käänteisellä radalla saatiin tehdä töitä alussa, kun rataan kuulumaton pöytä (2 hypyltä suoraan edessä) olisi Akia houkutellut. Kertaakaan se ei mennyt, mutta likellä kävi. Lopulta saatiin kunnon linjalla ja napakalla haltuunotolla kakkoselta puomille oikein.
Olin varannut kentän tunniksi Akin treenistä eteenpäin. Pääsi Ossikin tekemään, kun tiistain treenit jäi välistä. Tehtiin Ossin kanssa samat radat. Joskin muutamaan kohtaan laitoin takaakierrot. Hienosti teki Ossikin. Muutamia rimoja tuli alas kun oli taas kiire kun mamma oli edellä... Tänään ei siis voi muuta kuin kehua ja olla tyytyväinen. Toivottavasti sama meno jatkuu reilun viikon päästä Kotkassa. Kumpikin koira menee kaikki kolme mahdollista rataa. Katsotaan miten Akin turnauskestävyys on kehittynyt, vai onko?

Lihashuoltoa

2011-09-27T20:54:00.002+03:00

Eilen koirat pääsi nauttimaan hieronnasta. Kumpikin oli ihan ok kunnossa, ei mitään isompaa. Sellaista normaalijumitusta jota agilitykoirilla tyypillisesti tuppaa olemaan. Selät ok, jaloissa kummallakin pikkuisen jumeja. Ossilla enemmän edessä (viimeksi takana), Akilla taisi olla samalla lailla kuin viimeksi. Molemmilla tasaisesti ne vähät eli ei puolieroja. Voisi siis kuvitella, että liikkuvat ok eikä mikään vaivaa.
Tänään sitten hieronnasta johtuen pidettiin treenitaukoa. Minä kävin kyllä vetämässä muulle ryhmälle välistävedot ja -työnnöt treenin.

Eilen illalla...

2011-09-23T06:40:00.003+03:00

Oli meillä Akin kanssa eilen treenitkin. Sanna toi kolme pientä treenipätkää. Ensin tehtiin tuo vaaleat pallot treeni. Aki lähtöön ja itse kakkosen taakse vastaanottamaan. Heti kun lukitsi hypyn piti jo painella putkea kohti. Putken jälkeen piti ottaa uusiksi, sillä hyppäsi hypyn väärin päin heikon haltuunoton takia. Eli kunnon hirtto putken jälkeen ja käskytys. Sitten ohjaaja töppäsi ja juoksi putken samaa puolta takaisinkin, joilloin oli vaikea saada kuutoselle. Eli putken jälkeen hirtto & käskytys sekä valssaus putken toiselle puolelle. Näin hypyn kaarros saatiin lyhyemmäksi eikä puomi ollut enää niin houkutteleva. Sekä hypylle 6 ja 7 sujuvammin.

Seuraavaksi tehtiin tuo lilat ympyrät treeni. Kepit Aki hakee jo hienosti, mutta aiaiai miten kutsuva oli putken väärä pää. Ja uudelleen... Muutaman kerran. Kummasti se putki imi. Napakkaa käskytystä ja hirttoa ja lopulta sain kuin sainkin sinne vasempaan päähän putkea. Puomilta lopuille 2 hypylle olikin yllättävän vaikea kulma. Kun sain pysähtymään kontaktille niin onnistui persjättö ja linja aika hyvä. Mutta ellei pysähdy kontaktille lupaa odottamaan niin aivan tuhoontuomittu suunnitelma. Jos leikkasi puomin jälkeen hyppyjen oikealle puolelle (menosunnassa siis) niin linja väärä ja viimeisen hypyn ohi. Eli piti vain juosta pidemmän ulkokaaren mukaan, tai leikata ennen viimeistä hyppyä.

Viimeiseksi ehdittiin tekemään vielä tuo mustat neliöt rata. Koira lähtöön. Putken merkkaus ja puomin taakse vastaanottamaan. Olin ihan varma ettei onnistu, mutta niin vaan onnistui. Hienosti tuli hypyt ja meni putkeen. Puomilla oli pakko leikata puomin ja keppien väliin, muuten ei ois meillä sujunut. Kontaktia ei vaan oikein meinannut malttaa ottaa kun jouduin putken takia ottamaan vähän etäisyyttä... Saatiin kontaktin treenaamiseen hyvä vinkki, avustaja vaan tarvitaan mukaan. Lähinnä siihen ettei kaarra kontaktin sivusta pois vaan tekisi ensin loppuun asti ja kääntyisi vasta sitten. Pitäisi mennä hallille kepon kanssa joku päivä. Oikein mainiot treenit Akilla ja ohjaajallakin!

Hyppytekniikkaa

2011-09-20T21:56:00.002+03:00

Tänään treeneissä oli hyppytekniikkaa. "Pelattiin" vaan 4-5 hypyllä, osa matalalla osa korkeammalla. On vaikea selittää, mutta oli oikein hyödyllinen treeni ja Ossikin hoksasi rytmittää hyppyjään paremmin. Ekalla kerralla oli intoa niin että meinasi heittää nurin vimosella hypyllä. Mutta seuraavalla kerralla jo rytmitti ihan täysin. Täytyisi muistaa aika-ajoin tehdäkin noita juttuja mitä tänään opittiin.

Piirinmestaruuskisojen kolmosia!!!

2011-09-18T19:53:00.011+03:00

Sunnuntai aamu ja hallia kohden Ossin kanssa. Tavoitteena pari rataa ja ehkäpä tuloksiakin. Tuomarina Mika Moilanen ja edelleen näytti siltä että pidin hänen radoistaan (paitsi ehkä hyppäri oli vaikee...). Aamu alkoi agiradalla jossa oli kiihdytyssuoria ja sitten takaakiertoa ja vääntöä. Kävimme lämmittelyesteillä vähän kontakteja muistuttelemassa mieleen ja sitten mänöksi. Starttasimme aika alkupäässä. Ossi pysyi lähdössä, joskin sille taisi sitten tulla kiire kun heti eka rima lätkähti alas. VOI EI!!! Ne muuten oli 65 cm. Taisi olla eka kerta kun niin korkeilla Ossi hyppi. No mutta sitkeästi jatkettiin matkaa. Ohjaus hypyillä 4-5-6 oli ihan kauheaa!!!! Mutta niin vain sain väännettyä Ossia oikeaan suuntaan. Samoin putken jälkeinen takaakierto 11 oli IHAN FIASKO, maksoi aikaa kun jurnutettiin mutta sainpas oikeasta suunnasta hypyn yli. Loppumatka sujuikin ok eikä kontakteillakaan ollut ongelmia. Niin päästiin maaliin sillä vitosella ja ihan pienellä (0,21 sek) aikavirheellä. Tulos 5,21 ja sijoitus kuitenkin 10./45 Onneksi lajissa ei jaeta tyylipisteitä, sillä kartturin meno oli ihan katastrofaalisen kauheaa. Sillä tyylillä saatiin Ossin loikat ja kaarrokset tosi pitkiksi mutta kun tuntui etten mä ehdi tekemään yhtään mitään mooveja niitä lyhentääkseni. Olin kuitenkin oikein tyytyväinen tulokseemme, sillä vain voittaja pääsi alle ihanneajan. Eli aikakin oli tiukka, eikä silti tuon enempää sitä ylitetty.

Okei. Sitten hyppäri johon startattiin A-radan tulosten perusteella käänteisessä järjestyksessä. Rata oli ihan karmaisevan vaikea. Tuo kynätuherrus kuvassa on siksi, että tuomari muutti medeille tuon ysin tuonne toiselle puolelle. Makseille taas oli alkuperäisen suunnitelman mukaan. Kauheasti hyllyjä kaikissa säkäluokissa. Tuo alkupään hyppyjen sijoittelu oli sellainen että huh huh, etenkin jos olit myöhässä sait vääntää ja vääntää... Moni koira veti 2-4 hyppyjen välistä. 6 ja 7 hyppyä hypättiin väärinpäin. Putki veti molemmista päistä, riippuen missä olit menossa... Oli ihan karmaisevaa... Eli mä olin aika paniikissa ja ehkä pikkaisen luovuttanutkin jo ennen starttia. Eihän meillä ois mitään jakoja. Rata oli ihan mission impossible. No yrittänyttä ei laiteta ja kumma kyllä, kauheella väännöllä selvittiin. Menin 2 hypylle vastaanottamaan ja hyvin haki putkelle. Ehdin neloselle odottamaan ja matka jatkui. Olin myöhässä muurin jälkeen, Ossi paineli edellä. Mutta ihan tajuttomilla väännöillä sain sen oikeaan suuntaan. Huh. Hiki. Kepeille tullessa ehdin jo aatella että ei oo totta, voisiko nolla olla tulossa. OLI SE!!! Ihan tajuttoman käsittämätöntä. Ja vielä käsittämättömämpää oli se, että useimmat meitä edellä olleet koirakot hyllytti tai otti virheitä enemmän. Niin vaan on Ossin eka nolla kolmosista otettu. Ihanneaika (44 sek) alitettiin -6,43 ja sijoitus 3./45. Sertiin se ei riittänyt kun edellä olijalla oli vielä oikeus pokata se. Mutta oikeaan osoitteeseen se meni, oli Pasin ja Hiron meno niin paljon siistimpää. Vaan eipä se meitä haitannut. Nyt olemme todistaneet, että voimme niitä nollia kolmosissakin saada. Ja päästiinhän me kuitenkin kolmospallille pokkaamaan palkinnot.

Ja mikä käsittämättömämpää, kohosimme nollatuloksen asiosta Kymenläänin piirinmestaruuskisojen kolmosiksi makseissa. Eli A- ja B-kisan tulokset laskettiin yhteen. Aika 85,78, aikavirhettä se 0,21 ja radalta vitonen. Tulos 5,21 ja sijoitus 3./45

Tässä vielä videolla suoritukset. Juulille kiitos livekuvasta!!!

Kuva Anne Lind - Kiitos!
Olipa melko hienoa seistä palkintopallilla pokaalia hakemassa. En ois ihan heti uskonut, mutta koskaan ei pidä luovuttaa. Kaikkea voi sattua!

Sitten oli vielä vuorossa Johanna Nybergin tuomaroima joukkepiirinmestaruusrata. Etukäteen vaikutti vähän turhankin simppeliltä radalta, mutta sitä se ei sitten ollutkaan. Joukkue toisensa jälkeen hyllytti... Putki 6 veti väärään päähän. Kepeiltä moni koirakko lopetti kesken ja meni renkaalle, sitten kutsui taas putki. Myös muurin ehti moni hypätä puomille mennessään. Tuloksia ei tullut kovin montaa. Maksijoukkueissa sen sain 2 porukkaa kymmenestä.
Meidän joukkueen (LAUrokset) ensimmäisenä starttasi Aki. Olin ajatelut että se tekee varmasti jonkinlaisen tuloksen, mutta toisin kävi. Tai tuloshan se hyllykin on... Aki oli kyllä jossain ihan muualla. Tuli eka hypyn OHI kun muurilla kutsuin. Alkuun... Ja sitten se jostain syystä kurvasi A:lle ja ehti koskettaa... Muutenkin se haahuili taas HessuHopomaisesti pitkin tanteretta. Kamalaa. Anteeksi vain joukkuetoverit... Sanna ja Civil, sekä Titi ja Pyry saivat tulokset tahkottua. Eli Ossin piti siis ankkurina onnistua... Ja pöh. Se porsas päätti sitten karata aika hemmetin rumasti startista. Lähti heti kun remmin irti sain... Ja minä tietty myöhässä ja pahasti. Mutta onneksi oli vain suoraa... Jonkun hypyn jälkeen leikkasin vasemmalle ettei vaan vedä A:lle. Hyvin meni kunnes se hiivatin 6-putki veti väärään päähän alkumatkan korjauksista huolimatta. Oli se oma pakka jo melko sekaisin siinä vaiheessa. Loppupätkä menikin sitten taas mukavasti, muttei se enää toki mitään auttanut. Niin meidänkin joukkue oli hylättyjen joukossa. (Tuloksella ois päästy palkinnoille... Vaikka jossittelu on ihan turhaa...) Kokeillaan ensi vuonna uudelleen.
Mukava viikonloppu takana. Joskin jalat on ihan muussina ja väsyttää. Kivaa oli ja mieltä lämmittää että kumpikin hurtta pärjäsi yksilöissä!

LUVAa pukkaa

2011-09-17T19:43:00.003+03:00

Lauantai-aamu alkoi about puoli kahdeksalta hallilla talkoilun merkeissä. Olin illalla leiponut kahvioon pitsaa ja persikkapiirakkaa. Ne paikalle toimitettuani siirryin konttoriin pöytäkirjanpitäjän sihteeriköksi. Työ sujuivat ja kisat eteni. Kolmelta vuoroni oli ohi ja sain Akin hallille. Olin ilmoittanut sen kolmesta mahdollisesta startista kahteen. Päätin jättää hyppärin välistä, minä kun en ole edelleenkään ihan vakuuttunut jaksaako tuo Aki täysillä kolme starttia... Tuomarina kakkosilla oli Moilasen Mika. Sama joka oli Ossin ekassa kolmosten startissa ja jonka radoista tykkäsin. Ja tykkäsin taas!

Ensin vuorossa B-kisa. Rata vaikutti melko helpolta ja suoraviivaiselta. Joskin muutamia killeripaikkoja siellä oli, esim A:n jälkeen hyppy jonne ei mentykään vaan kurvattiin kepeille. Aki starttiin. Kivasti pysyi. Hyvin lähti vauhtiin, eikä kurvaillut mitään kunniakierroksia kentällä. Oli tosi hyvin kuulolla ja nyt oli vauhtia paremmin, ei puhettakaan mistään makaroonista. Puomin alastulo oli hilkulla, ja katsomosta samottiin että kai ylöstulokin...? Niitä täytyy nyt muistaa treenailla... Kepeiltä hypylle takaakierto ei tökännytkään, vaikka sitä kohtaa vähän pelkäsinkin etukäteen.
Maalissa en kyllä ollut ihan varma että oliko nolla vai ei... Aina vähän epäilyttää... Ja jos arveleekin että olisi nolla, niin rupeaa tuntumaan että nollia tulee kaikille muillekin... Mutta niin vain tulosten tullessa sain todeta, että nollahan se ja vielä LUVA. Sijoitus neljäs, joten harmittavasti jäätiin palkintopallilta mutta LUVA kuitenkin lämmittää mieltä. Kakkosista siis se oli Akille ensimmäinen laatuaan.

A-kisaan starttasin hyvillä mielin. Joskin rata oli vaikeamman oloinen. Heti alussa pähkäilin 2-3 hyppyjä että miten saisin ohjattua niin, ettei vauhtini lopu enkä ole hypyn edessä, ettei Aki jää istuksimaan kolmoselle. Mutta ei ongelmia tässä. Olin vastaanottamassa 2-3 välissä ja ihan pyöräytyksellä mentiin, itse pyörähdin siinä 2-3 hyppyjen välissä. Vauhtia oli taas mukavasti ja rata eteni. Kunnes ohjaaja herpaantui kepeillä ja pari viimeistä väliä jäi... Viitonen ja kepit alusta. Nyt sain loppuun kunnialla. Mutta kiepautus ysin takaakierrolle oli huono (tai lähinnä hallussapito) ja Aki kirmasi keppien välistä kurkimaan... Hyllyhän sieltä. Mutta hyvä sellainen. Loppuratakin meni vauhdilla, jopa keinu oli hyvä. Eteni vauhdilla pidemmälle kuin ennen ja vasta sitten löi maihin. Eli alku ja loppu mentiin virheittä. Harmittaahan se vähän tuollainen hölmö töppäys, mutta olin tosi tyytyväinen siihen miten Aki teki ne kaikki ennakkoon pelkäämäni kohdat. Ja sitä vauhtiakin oli. Toisaalta en ehken kauhean nopeasti haluaisikaan Akin kanssa kolmosiin, kakkosissa olisi hyvä treenailla varmuutta ja nopeutta... Mutta niin tai näin, niin hieno päivä meillä tänään!!!

Hirttoa putkijarrutuksella

2011-09-15T22:31:00.004+03:00

Jo taas opimme uutta sanastoa. Laura tarjoili meille termin hirtto. Joo, vaikka se joskus kirjaimellisesti kohdistuukin koiraankin niin nyt kyllä hirtettiin kättä polveen.
Lopuksi teimme Akin kanssa putkijarrutusta ja keinua. Aki alastulolle ja Laura heilutteli lautaa. Kauheesti se jännitti... Oli muuten oikein tehotreenit kun paikalla oli vain 2 koirakkoa, sai juosta ihan tosissaan...

Olin varannut hallia ja niin pääsi Ossikin hirttämään (kaasun kiinni pohjaan...) ja vähän kontakteja hiomaan.

Ylipitkää

2011-09-13T21:10:00.003+03:00

Ylipitkää ja alta riman... Titi toi treeniin tänään ylipitkän ratatreenin. Me ei kyllä osattu Ossin kanssa yhtään mitään. Ei ainakaan oikein.
Heti alku tökki (puomilleeeeee), jos erottelu putki-puomilla toimi niin leijeröiti ei sitten ollenkaan. Ossi vaan vänkäsi putken jälkeen minnuu kohti, hypyn ohi. Ja puomillee. Lopulta Titi meni namin kanssa huokuttelemaan ja päästiin paikan ohi. Kepit sentään sujui ja slaalomit. Pitkällehän se hyppää (kymppihypyltä putkea kohti) mutta kääntyi ja tuli oikeasta kohdasta radalle "takaisin". Sitten taas A veti putken sijaan... Tahkoamista. Pöydän ohi veti vesikuppi ;D kun ois vissiin ollu jano. Loppu sentään ehkä meni... Mutta melkoista tahkoamista oli tänään suoritus. Mitäköhän viikonlopusta tuleekaan... No torstaina mennään vähän treenaamaan Ossinkin kanssa.

Kovin on yksitoikkoista

2011-09-08T23:04:00.003+03:00

Ainakin nämä höpinät... Agilitya ja agilitya ja lisää aksaa. Mutta kun ei me paljon muuta ehditä harrastamaan...
Aki siis vietti pimeän ja sateisen torstai-illan treenaten. Onneksi hallissa sentään. Laura toi treenin. Alku sujui oikein mallikkaasti. Aina 7 hypylle asti jossa oma vauhti stoppasi ja Aki samoiten. Kauhean pyöreällä linjalla piti saatella ettei vauhtini loppuisi. Lopulta keksittiin, että paremmin toimi kun leikkasin 5 hypylle lähettämisen jälkeen kuutosen oikealle puolelle. Näin Akin linja 6-7 oli suorempi ja seiskan jälkeen sylkkärillä kääntö kasille.
Myöskään lkeijeröinti ei niin kauhean tuttu Akille ole, mutta kunhan ekalla saatteli pikkaisen pidemmälle keinun kohdalle, niin seuraavalla kerralla hakikin putken jo itse ja minä saatoin jäädä keinun keppien puolelle ja mennä vastaanottamaan hypylle 12 - selkä kepeille. Näin saatiin hypyn pituutta pikkaisen lyhyemmäksi. Pieniä takkuja lukuunottamatta mukava treeni! Ja ne takutkin oli ohjaajan päässä ja jaloissa. Koirassa ei moittimista.

Hjälp

2011-09-08T23:01:00.003+03:00

Jos joku tietää kenellä ois Osiin tytär Luumusukan Dark Horizon, niin mie kaipailisin omistajan yhteystietoja. Koirien paperit vissiin sekaisin! (EDIT - Apua saatu)

Jälkeläisistä puheenollen. Nyt uskaltaa sanoa että Ossi ja Peppi ne saa pikku pörröjä tässä syksyllä. Ah. Eihän muhun taas vaan iske pentukuume eihän??????

Slaalomia

2011-09-06T22:10:00.003+03:00

Tänään kiiruhdin suoraan töistä hakemaan koirat ja menin hallille ensin vuorovetoryhmille tarkoittuun infoiltaan... Hyviä työkaluja ja ideoita ryhmämme toimimista ajatellen tarttui sieltä mukaan.

Sitten kiiruhdimmekin jo treenaamaan. Susannan vuoro oli tuoda vähän puikkaa, elikkäs slaalomia :) Oikein hyvä ja hikinen treeni. Ossin kohdalla ei isompia ongelmia ollut. Slalomeilla meinasi mennä keskimmäisen hypyn ohi heti jos minulla oli liikaa etumatkaa. Itse pitää muistaa jarrata vauhtia pikkaisen hypyillä. Kepeillä huomattiin miten helposti se lukeekaan käsiäni, kovassa vauhdissakin. Nostin näet kättä heittääkseni koiran takaakierrolle ja joka kerta Ossi jätti viimeisen välin pujottelematta ja lähti sinne hypylle päin... Eli ei yhtään ennakointia vaan kädet alhaalla pujottelu loppuun asti!!!!

Akikin oli vähän siinä siivellä treenaamassa kun oman ryhmän kaikki koirat eivät olleet paikalla. Se teki myös radat molemmin päin. Ja hyvin tekikin! Neliötreenin alussa piti koiran linjaa vähän suoristaa kepeille (eli en voinut olla keppien alussa vastaanottamassa kuten Ossin kanssa), sillä meinasi aloittaa pujottelun väärältä puolelta, oikeasta välistä tosin... Lopuksi tehtiin puomia kun meinasi taas loikata alastulon yli...

Torsdaagen

2011-09-01T23:17:00.002+03:00

Tänään taas tuttuun tapaan ennen treeniä hallille siivoamaan. Nyt oli Akin ryhmän siivousvuoro. Sitten treeniä. Olimme ulkokentällä ja täytyy myöntää että se alkaa olla jo melko pimeää hommaa... Toivottavasti molemmat ryhmät siirtyvät pian halliin. Siellä olisi valoa ja sateelta suojassa.
Noh, mutta treeniin. Sanna toi itseasiassa treenin joka oli Ossilla elokuun lopulla (katso 23.8.). Tosin A:n paikalla oli pituus. Ja vihreät neliöt treenissä tehtiin 7 putken jälkeen slaalomit juuri päinvastaiselta puolelta kuin mitä nuo neliöt osoittaa.
Kokeilin Akinkin kanssa alkua niin että menin kepeille, selkä lähtöön, vastaanottamaan, mutta se ei toiminut ollenkaan (minkä saattoikin arvata, mutta piti se testata). Tuli aluksi molemmat hypyt ohi ja toiselle kerralla hyppäsi ekan ennenkö tuli käteen. No sitten muutin alun ja otin 2 hypyn vierestä koiran mukaan ja leikksin keppien vasemmalle puolelle. Akilla oli tänään vauhtia ja teki tosi hyvin. Jos mitä pientä viilausta oli, niin se oli ohjaajassa joka esim ennakoi tai oli valssinsa kanssa hukassa. Mutta ne oli ihan yksittäisiä juttuja. Olin tosi tyytyväinen treeniin. Kyllä se siellä kulkee ja ihan lujaakin...

Takaaleikkauksia

2011-08-31T19:15:00.003+03:00

Eilen oli taas Ossin treeni-ilta. Leena toi meille takaaleikkaustreenit. Ihan kolme rataa ehdittiin vetää vaikka koirakot oli melkein kaikki paikalla. Kuvia en nyt jaksanut piirrellä. Mutta radalla siis hyppyjä, putkia, muuri sekä keinu, A ja puomi - hieman vaihdellen treenistä riippuen. Meillähän takaaleikkaukset sujuu ongelmitta (ellen leikkaa liian läheltä keppejä kun Ossi jo pujottelee). Naureskelinkin että pakkoan niiden on sujua, se kun on ainoa tekniikka millä edetään kun Ossi on metrikaupalla edellä ;D
Mutta mukavat ja hikiset treenit Leena meille piti. Joten kiitosta vaan.

Irtoamista

2011-08-25T21:31:00.003+03:00

Akin torstaitreenin aiheena oli irtoaminen. Ja sehän irtosi, etenkin loppusuoralla...
Alussa koira lähtöön, kakkoshypyn eteen vastaanottamaan. Pakkovalssilla yli ja matkaan. Ei ongelmia. Aki irtoaa ihan ok kun vauhtia on. Kontaktin alastuloa varmisteltiin kun välillä meinaa loikata yli. Kepeillä ei ongelmaa. Loppusuoralla MAHTAVA irtoaminen kun Sanna oli palkan kanssa maalissa odottamassa. Kiva treeni.

Kakkua ja siivousta

2011-08-23T22:53:00.004+03:00

Oli muuten oikein mukava tiistai-ilta. Kiitos vaan kaikille läsnäolijoille. Normi treenivuoromme lisäksi oli ryhmämme siivousvuoro. Me rivakat naiset selvisimme siitä urakasta nopsaan ja sen jälkeen juotiin kakkukahvit Heidin & Salman kolmosiin nousun johdosta. Onnea vielä kerran!!! Ja kiitos maukkaasta kakusta.

Treeneissä palttiarallaa oheinen rata. Meidän piti alunperin jaakotella, mutta koska olimme ulkovuorolla ja oheinen oli edellisellä ryhmällä, niin teimme saman. Laiskat kun emme jaksaneet rakentaa omaa treeniä. =D
Teimme ensin tuon ympyröillä numeroidun radan. Koira lähtöön ja itse menin kuvan osoittamalla tavalla, selkä lähtöä kohden, käsi 1-2 pujottelun välistä ja kutsumaan koiraa. Olin ihan varma, että Ossi ampuu suoraa ekalta hypyltä käteeni kepeille... MUTTA MITÄ????? Sehän hyppäsikin käskystä molemmat ja kaartoi sitten vasta kepeille. Eikä ollut sattumaan, sillä toistimme useamman kerran. A:lla piti taas muistutella, että otetaanpas reilusti kontakti. Slaalomit (6-8) sujui hyvin ja takaakierrot myös. Olin jopa ihan ajallaan ohjaamassa koiraa ja paikoitellen jopa edellä. Jolloin herkästi Ossilla rupeaa rimat tippumaan tms. Tällä radalla kokeilen kepeillä leikata takaa keppien vasemmalle sen jälkeen kun Ossi aloitti pujottelun. Mutta leikkaus oli liian häiritsevä ja Ossi keskeytti pujottelun.

Seuraavalla radalla (käänteisesti eka, neliöt) taas pystyin leikkaamaan kepeille kun putkelta kepeille oli Ossilla parempi linja eikä se häiriintynyt kun sain leikattua vähän kauempana kepeistä. Jos ekalla radalla oli otettu pätkissä treenaillen muutamia pikkutarkennuksia niin kakkosrata sujui oikein mallikkaasti. Mitä nyt ohjaaja ohjaili slaalomissa väärin, mutta koira teki juuri niin kuin pyydettiin... Mahtava Ossi! Miun muru <3

Day 2 - Kotka

2011-08-21T17:45:00.004+03:00

Jep. Aamulla ylös ja kisakumppania kyytiin ja Kotkaan. Vuorossa Ossin startit ja tuomarina edelleen Viitasen Anne. Vaikka viikonlopun tavoite (yksi nolla jommalla kummalla kiiturilla) ei ihan täyttynyt niin kivaa oli.

Ossin urakka alkoi hyppärillä. Ja mikä porsas!!! Taas se varasti lähdöstä ja se taas sotki minun pakan, kun en ollut lähelläkään suunnittelemaani kohtaa vastaanottamassa koiraa lähdöstä. Sain kuitenkin kammettua Ossin oikeaan suuntaan, mutta sitten olinkin huonossa kohdassa ajatellen hyppyä kolme. Herra painelikin siitä sitten ohi kohti 15 hyppyä, mutta sain korjattua radalle. Ja takaakiertokin sujui (ollaan me jotain tässä kesällä siis opittukin. No okei. Kauhean vaikea ei ollut kulma sille, mutta kuitenkin...) Ja loppu menikin sitten oikeastaan ihan kivasti. Kepit tein oikealta, koska arvelin että on riski leikata vasemmalle kun koira jo pujottelee. Maalissa siis vitosella ja -1,36 sekkaa alle ihanneajan. Sijoitus 9. Ihan mukavaa menoa, alun sössimistä huolimatta. Hieman Ossi luimisteli korviaan ennen rataa - eikä se tietenkään lupaa hyvää, yleensä juuri silloin varastetaan tai ollaan jätetty korvat kotiin.

B-kisa olikin sitten ihan naurettava katastrofi. Porsas karkasi taas lähdöstä ja olin jälleen ihan väärässä kohdassa ajatellen takaakiertoa kakkoselle. Mutta sain sen sinne :) jollain ihmeen konstilla. Mutta sitten rimat 4 ja 5 alas. Seuraavaksi tipahti muurilta pala ja siinä vaiheessa ohjaajakin taisi luovuttaa ja koira kimposi putken sijasta A:lle. HYLlyhän siitä sitten tuli. Loppu oli sitten muutenkin possuilua. Hyppäsi keinulta liian aikaisin, ja tempaisin se uudelleen kunnon stopilla... Ja suoraan maaliin. Ou jee. Melko noloa esitystä sanon minä. Mutta emme onneksi olleet ainoita, sillä 28 koirakosta vain 6 sai yleensäkään tuloksen...

A-kisassa vielä yksi mahdollisuus nollaan. Eikähän se ihan kauhean kaukana ollutkaan. Mokoma kontakti. Nyt pysyi ihan himpun pidempään startissa eikä ihan niin sikana varastanut. Alku sujui nätisti, mutta sitten se mokoma A:n alastulo jäi vähän lyhyeksi. Täytyy näköjään treenata tuollaista alastuloa jonka koira suorittaa itsenäisesti ohjaajan kiertäessä putkea. Muutenkaan kun kontaktit ei ole se meidän varmin juttu. Jatkakaamme treeniä. Loppu sujui sitten taas ihan mallikkaasti. Hieman näytti siltä, että oli menossa putken 19 väärään päähän, mutta saatiin oikaistua. Ja maaliin jälleen vitosen virheillä. -2,75 alle ihanneajan ja sijoitus 7. Tämä rata kulki kuitenkin oikein mukavasti ja Ossi oli taas oma itsensä.

Kiitos Susannalle & Danille mukavasta matkaseurasta! Ja Kotkalaisille kisoista. Miusta fiilis oli pari päivää mitä parhain. Ja järjestelyt sujuivat, aikataulut piti hyvin, jopa niin hyvin, että kumpanakin päivänä lopetettiin arvioitua aikaisemmin. Ja aurinkokin porotti. Mikäs siinä on kirmatessa?

Kotkassa taasen

2011-08-20T18:13:00.005+03:00

Tänään keräsin autoon kisakamuja koirineen ja suuntasin aamupäivällä Kotkaan: Akilla oli tiedossa pari starttia tuomarina Viitasen Anne. (ps. ihan en saanut mittasuhteita ratoihin kuntoon, etenkään tuohon jälkimmäiseen... väli 13-14 liian pitkä ja esteet vähän eri kulmassa. Mutta suunnilleen noin.)

Ekalla radalla yritys loppui jo ekaan esteeseen... Aki, joka yleensä ihan ok pysyy lähdössä, kirmasikin minun ja esteen välistä kentälle juuri kun olin vasta lähtenyt siirtymään ajattelemaani kohtaan... Tosin se oli odotellessa jo sellainen "outo" kuikuilija ja tempoilija. Startissa katteli vaan kentälle ja edellisen perään. Jälkiviisaana on helppo sanoa, että ohjaajan olisi pitänyt osata tulkita ja tunnistaa nämä merkit ja ottaa alku topakammin. Eka vitonen siis alun kiellosta. Ja tämän jälkeen ohjaajan ohjaus tosiaan levisi ihan totaalisesti. Päästiin kuitenkin ihan ok eteenpäin ja keinukin meni, hieman ryömien mutta meni. Kunnes sitten puomilta otti kiellon. Mie vissiin itte olin jotenki tiellä tai leikkaamassa liian likeltä. Akihan reagoi heti ja meni ohi. Hypyltä 14 menikin sitten A:lle ja hyllyhän sieltä tulla tupsahti. Ei viitsitty edes korjata eikä loppuja hyppyjä ottaa. Juostiin viimeiselle suoraan. Huokaus. Koira joka toimi ykkösissä ei nyt kakkosissa ole oikein päässyt elementtiinsä.

Toiselta radalta en edellisen huomioiden kovia odottanut. Yritin kuitenkin vähän villitä koiraa odotellessa. Rata vaikutti alkuun mahdottomalle, sivusta katsoen esteet oli sijoiteltu paljon vaikeammin kuin mitä ne sitten olikaan. Arvoin kauan että menenkö puomin vasemmalta, jossa joutui putken kiertämään kauempaa kuin oikealta. Oikealta taas oli hieman epäloogista jatkaa rataa... Päätin siis riskillä mennä vasemmalta. Aki starttiin ja hyvin kesti. Saattelu puomille ja itse koukkasin putken ohi. Hyvin kuitenkin koira jatkoi matkaa ja alastulonkin otti. Hyvin jatkettiin loppua kohden eikä isompia ongelmia ollut. Pikkaisen laajalla kaarroksella vedettiin hyppyjä mutta suurin ongelma oli makarooni. Siis vauhti oli todella löysää ja koira oikeasti joku veltto spagetti. (Mitä se ei odotellessa todellakaan ollut). Mutta virheittä melkein loppuun. Kunnes pituuden jälkeen kielto hypylle 17. Se ei edes oikeasti ollut paha paikka Akillekaan, mutta kun ohjaaja mokoma ei sitten muistanut olla pysähtymättä. Niinpä stoppasi koirakin... PLÄÄH. Niin lähellä ja kuitenkin niin kaukana. Vitosella maaliin ja yliaikaa 4,12 sekkaa. Sijoitus kuudes.
Selkeästi parempi rata tämä jälkimmäinen, mutta jostain syystä meillä on nyt vauhti ihan hukassa... Nyt treenataan, seuraavat startit vasta syyskuulla...

Juulille kiitos livekuvasta!!!

Kuvista alla kiitokset Anne Lindille!
Kyllä se hyppää...

Tässä ohjaaja ehkä vielä kartalla.

Tässä taas on joku kakolasta karannut lähtenyt kokeilemaan onneaan.

Ja keinu. Voi meidän keinu. Ryömimällä mennään.

Kiitos matkaseurasta Juulille & Taaville ja Suville & Genalle. Paljon kivempaa oli körryytellä porukassa kuin yksin.

Perjantain kunniaksi

2011-08-19T23:47:00.003+03:00

Niin ja tulevia kisoja silmällä pitäen oli illaksi halli varattu ja viimeistelyjä pukkasi. Kumpikin koira baanalla. Tehtiin niistoja, kontakteja, keppejä, päällejuoksuja, takaakiertoja, serpentiiniä (vai mikähän se nyt oli). Akikin teki minua kohti hyppyjä ihan sujuvasti. Eka niistolla ei meinanunnut tulla kun toka hyppy oli 90 asteen kulmassa ja melko pieä koiralle. Ja ohjaaja joutui seisomaan aika lailla tiellä (ennekö älysi väistää). Meni ohi ekalla mutta sitten sujui. Keinukin oli ok. Vauhtia siihen pitää vaan vieläkin saada. Muuten vauhtia oli kivasti.
Ossi puolestaan oli oma itsensä ja teki hyvää työtä. Hirveä höyryäminen kentällä mutta kuunteli. Ja yllättäen jopa tekemäni useamman esteen päällejuoksut yms sillä sarjalla tehdyt sujuivat. Nyt vaan peukkua pystyyn viikonlopulle.

Kyllä se taas osasi

2011-08-18T22:54:00.005+03:00

Aki nimittäin. Tempaisi niin upeat treenit, serpentiinit ja kaikki meni ihan kun ois tehty ennenkin... Sitten vaan jäin miettimään että kuuluuko koirani kategoriaan "kyllä se treeneissä osaa..." kun kisoissa aika ajoin takkuaa kohti hypyt ja vauhdit jne...

Laura siis toi oheiset pätkät treeniin Oreniuksen koulutuksesta, jossa hän oli käynyt. (Koskakohan sitä itse jonnekin vastaavaan ehtisi...?) Ensin tehtiin tuo ympyrätreeni jossa alkuun takaakierto ja putki-puomi-erottelua. Takaakierrolta oli herrn vaikea hypätä kohti ja aina vaan livahti minun vasemmalta putkeen. Lopulta sain oikealta kaartamaan hienosti puomille. 7-8 väliin persjättö (kauhee kiire kipittää ehtiäkseen) tai valssi (ei toimi meillä). Meillä toimi ihan parhaiten mennä vaan itse suoraan ja osoittaa putken suuta, jarruttaa itse ja antaa koiran livahtaa sinne...
Tuo serpentiinisysteemi (neliöt) meni kuin vettä vaan. Pikkasen oikeesti ihmettelin. Mutta kun se meni toisenkin kerran, niin sitten oli jo pakko uskoa.
Lopulta vedin koko radan putkeen. Se oli ihan mahtava suoritus!!! Ei voinu kuin tuulettaa!!!!

Huomenna varattu halli illaksi pojille ja lauantaina suuntaan Kotkaan Akin kanssa ja sunnuntaina sama uudelleen Ossin kanssa...

Yliaikaa (WTF???) epiksissä...

2011-08-16T22:10:00.004+03:00

Tänään kiiruhdin töistä kauhealla hässäkällä kotiin... Titin ystävällisesti ilmotessa koirani epiksiin.... Tuomarina oli Lindin Anne.
Tuntui että kumpikin teki ok. Akilla laajoja kaarroksia ja kaahailuja... Kepeille huono vienti ja siitä vitonen ja omaperäiset kuviot. Ilmeisesti kepeiltä saatiin sössimisestä myös toinen vitonen ja vielä joku kielto... Hypyn ohi? Yliaikaa +12,04 sekkaa. Ou jee :)

Ossi veti hypyn nro 6 ohi, kun ohjaaja veti niin kohti seiskaa. Ossi takaakierrot hallussa kun oli menossa 12 takaakiertäen kun olin myöhässä. Sain korjattua. Ja mitä? Myös Ossilla yliaikaa 4, 82 sekkaa... Huh huh. Pitää ihan miettiä missä kupattiin.

Mahtavuutta!!!

2011-08-09T22:21:00.003+03:00

Satu toi oheisen laatimansa takaakiertotreenin Ossin ryhmään. Ja voi pojat, että me kierrettiin takaa. Treeni oli ihan LOISTAVA (kiitos Satu!!!!) ja Ossi kulki. Ainoa iso miinus oli, ettei ohjaaja saanut jalkojaan liikkumaan ja happi loppui jo radan alkumetreillä...
Alun hypyt oli hieman erilailla kuin kuvassa, ei ehkä noin vinossa vaan enemmän suorassa kulmassa. Ossi jäi starttiin. Kakkoselle niistämään ja sitten mentiin. Ihan tosi siististi veti menemään ja kontaktitkin muisti ottaa!
Keinulta hyppy 9 oli ihan pimennossa koiralta joten siinä kohdassa meidän piti hiulata jonkin verran. Melko usein kun sain ohjattua koiran tuon ysin väärältä puolelta. Mutta siitä huolimatta täytyy todeta, että oli ihan mahtitreenit. Koira kulki siitäkin huolimatta, että ohjaaja ei.

Agirodun kuvasatoa

2011-08-05T16:30:00.004+03:00

Minusta ja Akista tai Akista radalla ei ollut Laurin kameraan kuvia sattunut. Vain tuo viimeinen palkintojenjakokuva. Serti ja meno kakkosiin... Ossi taas ei ollut omassa palkintojenjakotilaisuudessa mukana :) Siksi törötän pallilla kolme yksin Ossin kolmosluokkaan noususertiä hakemassa... Kuvien copyright Lauri Heino.

Kokemusta Kotkasta

2011-08-03T22:48:00.003+03:00

Siinäpä illan saalis. Kivaa oli ja Aki teki hommia ihan ooksi kooksi eikä istuskellu hyppyjen takana... Nämähän siis olivat kakkosissa vasta startit numero 2 ja 3. Että siksi vähän jännitti. Tulokset hyl ja 8. sija yliaikavitosella. Tarkemmin huomenna.

Lähetetty Samsung Mobilesta

No niin. Laitetaanpas sitten selostus eiliseltä. Tuomarina Kotkassa oli Siimeksen Pertti ja agirata oli oheisen lainen... Katselin alun hyppyjä muurista alkaen ja mietin, että noissa voi kosahtaa ja mennä istuskeluksi ellen ole tarkkana. Noh sujui ihan hyvin siihen asti kunnes 7 hypyllä Aki ajoin ulkokautta ohi... Oli jo menossa puomille. Kielto. Saman liikkeen teki ysillä, oli menossa ohi. Vielä korjauksessakin pyörätti jotenkin hypyn ohi ja kolmas kielto ja HYLLY. En viitsinyt jankata enempää hypyllä ettei jää istuskelemaan. Paineltiin siis suoraan kepeille... Keinun teki ok. Ei ottanut lentona. Eikä ruvennut ihan alustakaan ryömimään. Pitäisi kuitenkin pikkuhiljaa saada vauhtia ja varmuutta siihen. Putkella nro 16 iski sama ilmiö kuin tiistain treeneissä. SE JUOKSI PUTKEN TAKAA!!!! Voi jee. Eikä se suukaan ollut piilossa... Eli melkoista säätöä rata oli, mutta jos jotain hyvää haluaa etsiä, niin kontaktit hyvät, kepit samoin eikä hyppyjen takana istuskelua...

Sitten hyppärille. Alkuun ajattelin, ettei oo yhtään meille sopiva rata kun oli tuo 3-4 väli etten vaan ole hypyn edessä tai vauhti seis. Samoten hypylle 6 oli kuitenkin vientiä ja sitä ennen jo monta ansahyppyä nopealle koiralle... No, kokeilemaan kuitenkin. Ja mitä. Sehän sujui ihan ok. Putkelta Aki lähti huonon haltuunoton takia kaahottamaan piirroksen nuolen suuntaan kohti maalia. Ja se oikeasti ehti pitkälle ennen käskyä. Tämä varmasti aiheutti yliaikamme. Sekä 10 hypyllä huono ohjaus ja koira ajoi ohi putkea kohti. Siitä vitonen ja varmaan tämänkin lisäsi yliaikaamme. Hypyn 13 kiepautin nuolen mukaisesti, koska Aki ei niin valtavan pitkälle loikkaa niin sain ihan hyvin kääntymään ja kepeille suoremman linjan. Eli radalta vitonen ja yliaikaa kaahailuista (ohjaaja ei pitänyt hallussa...) +2,50. Sijoitus 8. Ihan tyytyväinen olin iltaan. Nyt vaan ruvetaan hakemaan varmuutta keinulle ja siihen että koira kestää minun stoppailut ja minua kohti hyppäämiset.

Sitten vaan miettimään, että lähtisikö loppukuusta Kotkaan vai jaksaisiko Aki Mikkelissä kolme starttia...?

PS. Ossi oli ollut treeneissä Jaanan kanssa. Kovin kuvaava tekstari tuli illalla
"HERRAJUMALA MIKÄ TYKKI (ja pari hymiöö)".

Kotka kutsuu - viimeistelyt ensin

2011-08-02T22:34:00.003+03:00

Tänään olisi ollut Ossin treenit, mutta koska se on kyläilemässä niin treeneihin pääsikin Aki. Ihan vaan siksi ettei yli viikkoon ole mitään tehty ja huomenna olisi kisat. Saatiin edelliseltä ryhmältä tämä Saviojan rata jonka he olivat halliin rakentaneet. Alkuperäisessä radassa 11 oli pituus, me vaihdoimme renkaaksi. Ja 6 oli hyppy, me laitoimme pöydän. Näin saimme todellisen kontaktitreenin.

Aki on ollut vähän hiljainen yksinään täällä kotona. Vähän arvelutti huvittaako sitä tehdä yhtään mitään. Mutta mukavasti sitä sitten huvitti. Ja hyvin sujui. Keinun se meinasi vetää taas turhan vauhdilla. Onneksi ehdin napata laudasta kiinni ja hieman hidastin vauhtia, ettei jäänyt kammoa. Eka treenissä pelkäsin tuota kohtaa 13 jonka ajattelin vetään niistolla. Ja olla siis osittain koiran "tiellä". Ja Akihan ei siedä näitä. Mutta niin vaan teki ongelmitta senkin. Puomin kontaktit (alastulot) otettiin muutamaan kertaan kun meinaan herra loikata yli. Eli tarkkana niiden kanssa ja kunnon jarrutus.

Toisena treeninä vedettiin rata toisin päin. Keinu ympäri ja menox. Ja jopa rupes löytymään haastaviakin kohtia. Takaakierron jälkeen ekalle putkelle oli jotain ihan hämärää. Aki painoi useamman kerran putken takaa!!!?????? Mikähän lie oli, ei sen suukaan ollut piilossa tai huonosti. Lopulta kuitenkin meni putkeen. Pöydän jälkeen muurin takaakiertokin oli haastava. Mutta meni ja kepeille leikkasin vielä tosi myöhään takaa. Ei kuitenkaan tahtia haitannut. Täytyy sanoa, että mukavasti meni eikä leikkaukset ja valssaukset paljon tahtia hidastaneet. Rimatkin oli 60 cm eikä ongelmia. Huomenna täytyy vaan olla tarkkana ettei minun vauhti stoppaa!!! Koska valitettavan usein myös Akikin stoppaa, etenkin jos kyseessä joku takaakierto tms minua kohti. Noh, katsellaan millaiset radat huomenna meitä odottavat!

Kolmoset korkattu Vaasassa

2011-07-30T18:58:00.007+03:00

No niin. Helteinen ja aurinkoinen kisapäivä Vaasassa kera Ossin ja kepon on nyt takana. Ja kolmoset korkattu hyvällä mielellä vaikkei mainetta ja mammonaa tullutkaan. Tuomarina oli Moilasen Mika. Ja olipahan muuten ihan älyttömän mukavia ratoja!!!
Tänään oli rimat herkässä. A-kisassa niitä tuli kympin verran alas. Muuten tosi kivaa menoa. Kontaktit hyvät. Hieman puomilla jarrutteli alastulossa ja ajattelin, että hyppääköhän yli. Ei hypännyt :) Sijoitus 12. Ihan kivan näköistä etenemistä, rimoja lukuunottamatta... Ja miten hienosti pysyikään startissa. Tuota hypyn 15 takaakiertoa pelkäsin, mutta kas - sehän sujui myös aika kevyesti. Startin jälkeen pääsi Ossi pulahtamaan mereen ja vilvoittelemaan hieman. Ranta kun oli ihan kentän vieressä.

B-kisan hyllytin tarkoituksella kun herra karkasi lähdöstä vähän lällätellen. Pelastus, vaan sitten tuli rima (muistaakseni nelonen) ja A:n alastulokontakti jäi... Päätin, ettei niitä kontakteja ruveta roiskimaan ja kierrätin A:n sitten uudelleen ja hyllyllä maaliin. Ratapiirroksesta poiketen renkaan tilalla oli normaali hyppy. Rata vaikutti kyllä muutoin kivalle vaikkei sinne päästykään A:ta pidemmälle kokeilemaan.

Hyppärin (C-kisa) startissa Ossi kesti, melkein loppuun asti. Aavistuksen ennen käskyä liikahti... Tosin kakkonenkin meni jo vähän pitkäksi hypyn suhteen... Sain kuitenkin vielä pyöräytettyä välistä ja kolmosen hypyn. Mutta ellei sitä ohjaa hypyn ohi (kolmosen jälkeen) niin varmana hyppää yli takaisin... Hylly. Olisi pitänyt keksiä joku muu taktiikka kuin videolla näkyvä pyllistely... Mutta kivasti eteni alun sössimiseni jälkeen. Renkaan tilalla oli okseri (nro 13). Kepeillä Ossi törmäsi vaan jatkoi matkaa ihan muina miehinä.

Juuri ennen rataantutustumista tuomari muuten vielä muutti alun meille makseille siten että 2-3 välistäveto ja tuo kolmonen hypättiin vastakkaiselta puolelta kuin mitä piirroksessa on. Minit ja medit meni alun kuvan mukaan. Minulle ei koskaan selvinnyt miksi meille vaihdettiin rata?
Mukavan kisapäivän päälle sitten mökille uimaan ja saunomaan.

Lomailua

2011-07-29T17:10:00.002+03:00

Kulunut viikko on mökkeilty Lappajärvellä. On vaan oltu ja nautittu keleistä. Koirat on saaneet treenivapaan viikon ja hieman jänskättää miten huomiset Ossin ekat kolmosen kisat Vaasassa sujuvat...
Koirat on lenkkeilleet ja uineet. Voi sitä riemua kun saa polskia. Akin uintityyli on harjoituksesta johtuen hieman parempi. Ainakin hetkellisesti.
Sunnuntain kotimatkalla Ossi lähtee kyläilemään viikoksi. Palataan siihen sitten myöhemmin. Nyt me vaan nautitaan kesästä ja paarmoista ja uidaan minkä ehditään...

Aki pakkovalssaa

2011-07-22T01:28:00.003+03:00

Hurjasta helteestä huolimatta päätin lähteä Akin treeneihin. Teimme ehkä hieman normaalia lyhyemmän treenin. Eikä tuo Aki tuntunut olevan moksiskaan lämmöstä. Sanna oli tuonut oheisen pakkovalssitreenin. Ensin tehtiin punaiset pallot rata ja pakkovalssit (puneinen P) esteillä 2, 4 ja 10. uuten ihan ok, mutta itse olin kympin pakkovalssissa myöhässä. Sain kuitenkin Akin tulemaan oikein. Keinulla Aki taisi unohtaa mikä se on, kun kirmasi vähän turhan vauhdilla, rämähdys ja sitten taas matelua keinulla. *huokaus* Myös muurilla olin hieman myöhässä kun meinasi löytyä putken väärä pää. Sitä kohtaa hieman hiottiin.

Kakkostreeninä vedettiin rata toisin päin (siniset neliöt). Keinu käännettiin siis ympäi ja pakkovalssit (sininen P) esteillä 2, 4 ja 10. Taas olin kympillä myöhässä mutta jotain heilautusta sentään sain sinne aikaiseksi... Aki teki tänään tosi kivasti muutamaan pikkuviilausta lukuunottamatta. Olin tyytyväinen.

Olin taas varannut hallinkin, jotta Ossikin saisi tehdä treenin kun ei tiistaina päästy omalla vuorolla. Tehtiin kontakteja ja samalla pieni ratapätkä. Myös takaakiertoja molempiin suuntiin hiulattiin. Muutamia rimoja tippui jos kurvit oli liian tiukkoja. Mutta tosi hienosti Ossikin painoi menemään. Mikä nyt ei sinällään ole yllätys. Nyt me lomaillaan viikko ja painellaan kylmiltään korkkaamaan Ossin kanssa kolmosten kisakentät Vaasaan... Saas nähä mitä siitäkin tulee.

Poika saunoo...

2011-07-22T00:55:00.002+03:00

Että näin. Olimme mummolassa männä viikolla ja koirat nauttivat uimisesta sekä laiturilta hyppimisestä ihan silmin nähden. Mutta Ossi vei nautinnon pidemmälle ja halusi saunaan. Ja oikeasti nautti siellä löylyistä kanssamme.

Älli ja Tälli junailee

2011-07-16T09:42:00.003+03:00

No niin. Tämäkin päivä pitää sitten kokea. Meidän koirathan eivät koskaan ole matkustaneet muulla kuin autolla, tai Ossi on mennyt kerran linja-autolla... Joten oli silkkaa hulluutta päättää lähteä junalla koirien kanssa Kuopioon... Aamulla mietin asemalle menoa. Ensin ajattelin mennä linja-autolla. Mutta se olisi vaatinut niiiiiin aikaista lähtöä, että päätin sitten tilata taksin. Siellä hurtat osasi olla nätisti, mitä nyt tietty hieman ihmettelivät vieraan auton takaboksissa.
Junan saapumista odotellessa käytiin pissillä ja ihmeteltiin aseman vilinää. Junaan nousu se oli muuten jännää hommaa. Molempia poikia vähän pelotti se avoin näkymä laiturin ja askelman välissä. Mutta kyytiin päästiin ja paikallemme madeltiin matalana kun jännitti. Ja sitten piti luurailla penkkien alla muita kanssamatkustajia. Paikkammehan ei todellakaan ollut sellainen kun lipunmyyjä lupasi. Sanoi, että on vain yksi penkki eli viereemme ei muita tule. Kattia kanssa. Oli oikein neljän penkin paikka, 2 aina vastakkain. Onneksi ei ekalla pätkällä Kouvolaan tullut kanssamme muita siihen välikköön. Sai herrat vähän totutella junailuun eikä tarvinnut miettiä vielä vierustoveriakin.
Ossi tsiigaili maisemia aina aika-ajoin.
Kouvolassa oli junanvaihto ja hyödynsimme ajan käymällä läheisessä puistossa tarpeilla. Lisäksi mamman piti päästä myös veskiin. Öö, mihis koirat? No mukaan vessaan tietty. Niin me sitten aiheutimme pahennusta Kouvolan aseman naistenvessassa. Kun nämä ystävämme "ei-koiralliset" ei oikein sulata kaikkea... Mutta enhän mä nyt oikeesti voinu noita kahta sinne asemahalliinkaan kaksin jättää. Tai en halunnut, olisin ehkä voinut...
Kouvolasta eteenpäin olikin vaunussa sitten vähän enemmän tunkua. Junan vaihto sujui jo tottunein elkein, ei jännittänyt koiria läheskään niin kovaa. Eikä edelleenkään paikkamme ollut yhden penkin vaan samanlainen 4 penkin paikka. Ja nyt siinä istui rouva kahden pienen, valkoisen "lelukoiran" kanssa. Meidän pojat olis ollu kauhean kiinnostuneita niistä, mutta ne pelkäsi ihan kamalasti ja kurnuttivat pojille.
Niin mutsi hei! Olihan mulle siis ostettu se oma paikkalippu, ettei mun tartte lattialla makoilla...

Mutta niin vaan selvisimme kunnialla matkasta. Joskin yhdessä välissä ajattelin, että Ossi kohta tokkaa hampaat yhteen penkkimme viereen huojumaan tulleeseen humalaiseen. Onneksi se tilanne meni ohi miehen älyttyä poistua paikalta. Hienot koirat selvisivät matkasta vaikka aluksi jännitti, myös omistajaa. Kokemus tuokin, mutta taidamme seuraavan kerran mennä autolla...

Rataa spurttailtiin

2011-07-14T22:09:00.002+03:00

Tiistaina Ossin ryhmä huilasi ja toipui agirodun talkoiluista. Ehkä sitä ois nippa nappa jaksanutkin mennä mutta sitten iski laiskuus ja mansikoiden pakastusilta...
No tänään oli sitten jo normikuvio, eli Akin treeni-ilta. Sanna oli tuonut oheisen Saviojan radan treeniin. Alkuun ajauduin liian lähelle neloshyppyä joilloin Akin meno muuttui hieman takkuavaksi syystä että ohjaaja on edessä ja putkikin kutsui paaaaaljon helpommin kuin se 4-hyppy. Eli kun muistin jarrutella kolmosella riittävän kauan saatiin nelonen sujuvammaksi. Seiskalla valssasin ekalla liiaksi hypyn (ja koiran) eteen ja siitä taas jumitus ja esteen takana istuskelu. Kun otin riittävästi etäisyyttä niin no probleemos. Kepeillä pystyn hienosti takaaleikkaamaan ja pituuden jälkeen etsi putken pimeän pään ihan suit sait. Hyppy 14 oli meillä hieman vaikeammassa paikassa kuin kuvassa. Piti olla tarkasti putken ulostulolla vastaanottamassa ja ohjaamassa hypylle ettei ajaudu hypyn ohi suoraan puomille. Aki teki tänään tosi hienosti ja vauhdikkaasti. Kontaktitkin sujui. Tehtiin 2 kertaa rata läpi. Ei isompia ongelmia. Pientä sipistelyä ja viilausta.

Koska en päässyt tiistaina Ossin kanssa niin olin jälleen varannut hallin. Ossikin pääsi siis treenaamaan saman radan kuin Aki. Ekalla olin armotta käskytyksen kanssa neloshypyllä myöhässä joten putkeen meni... Muutaman kerran veti niin tiukassa kulmassa A:lta seiskahypylle, että rima tipahti. Puomi oli ekaa kertaa se seuran uusi alumiiminen. Ja oisittepa nähny kun Ossin vauhti hieman stoppasi ja herra hiipaili matalana puomin. Mutta vain sen ekan kerran. Sen jälkeen oli normimenoa. Ossi teki kanssa todella hienosti radan ja kontaktitkin otti. Hieman niitä vahvisteltiin pysähtymällä kunnolla 2on-2off asentoon ja nakkipalkkaus. Treenistä tuli hyvä hiki ja vielä parempi mieli. Nyt tuntuu kulkevan.

Mites se nyt silleen? 2 x serti.

2011-07-09T00:46:00.004+03:00

Niin se vaan meni, että agirodun avausperjantai oli meille oikein loistava. Tuomarina ykkösissä oli Jan Vesalehto. Radan hyppypyöritystä (6-14) vähän jännitin. Oli tosi iso mahdollisuus saada koiran vauhti seis stoppaamalla oma liike. Mutta niin vaan kävi, että Akipa pisteli puhdasta rataa. Tosin todella löysällä esityksellä. Arvelin maalissa, ettei mahda ihanneaikakaan alittua. MUTTA MUTTA niin vaan Aki nousi tästä A-kisasta kakkosiin vaikka esitys oli veltohko (kuumuudesta johtuen?). Mutta mitä väliä jos se kerran riitti. Sijoitus toinen. Ja koirakoita starttasi kuitenkin 39!
Ps. Muistaako kukaan, että minähän sanoin joskus, että Aki se nousee helpommin ja Ossia nopeammin kakkosiin. Niin muuten teki ja reilusti nopeammin...

Sitten Aki tauolle odottamaan kakkosten hyppäriä ja Ossi baanalle. Kuumuus vaan paheni jos mahdollista, sillä niin paahtavaa oli koko ajan. Kakkosissa tuomarina Kokkosen Tuija. Radan alku vaikutti vaativalle, mutta sujui Ossilta aika luonnostaan. Kontaktit otti hienosti. Mutta ohjaaja sössi hyllyksi. Eiköhän se koira ampaise ansaputkelle keinulta, ellet ohjaa hypylle... Niinpä. Ohjaaja oli ihan tööt ja unohti siis ohjata (se helle, se helle. Sitä voi syyttää kaikesta). Mutta Ossi teki hienosti minun töpeksimisestä huolimatta.

Ja mitäs sitten illalla tapahtuikaan. Ossin A-rata oli ihan pyllystä mutta hyppärillä komea nolla, kolmos palli ja kolmosiin. HUPS. Mites tässä näin kävi?

Aki starttasi melko kärjessä radalle, nousijan ominaisuudessa. Siitä näki jo alussa ettei tule mitään. Ystäväni piti Ossia hieman kauempana startista, mutta Aki vaan vahti sinne... Eli lähtökään ei onnistunut kun lennosta mentiin ja koira oli melkein selkä menosuuntaan :) Kolmoshypyn takaakierto pikkaisen tökkäsi ja herra istuskeli. Kieltoja ehti tulla kolme (en edes muista mistä, vaan ei väliä) ja yksi rima... Hylly. Ja tosi onneton yritys heti alusta alkaen...

Ossi starttiin heti pian Akin jälkeen. Yllätyin vähän itsekin että tuo kolmosen takaakierto saatiin sujumaan. Tosi kaunista menoa. Rimojen putoilemista pelkäsin koko ajan. Kerrankin pysyivät ylhäällä!!! Saaliina kolmas palkintopalli ja serti. Niin sitä mennä heilahdettiin vihdoin sinne kolmosiin. Vaan olipa hyvä että Ossi nousi. Oli aika vaikea ehtiä rataantutustumisessa miettimään molemmat koirat kiireellä. Ne kun on ihan erilaiset ohjata.

Perjantain kisat olivat ainoamme viikonloppuna, sillä lauantain ja sunnuntain ahkeroin kisojen toimistossa. Kaameassa helteessä. Mutta oli meillä mahtavat kisat!!! Ja munamiestä lainaten "minulla on pomppufiilis..." Niin hyvin meni kisat. Tästä taas hyvä jatkaa...

Tässä herrat luokkanousijat kera palkintojen...

Viimeistelyt agirotuun

2011-07-06T23:24:00.002+03:00

Ohjaaja on lukenut sääntöjä toimistohommiin ja koirat pääsi tänään vielä treeneihin ennen perjantain kisoja. La ja su me emme starttaa vaan ohjaaja pyhittää pari päivää talkoohommille.
Noh tänään treenailtiin kontakteja ja slaalomeita. Koska osallistujia omasta ryhmästämme oli vähän sai Akikin treenata samassa sakissa. Kumpikin hurtta teki hyvin. Ossille piti vähän muistutella ekalla alastulokontaktilla. Ja jos on liian kiire niin rimat tippuu. Mutta hyvät ja hikiset treenit. Varsinaisen treenin jälkeen höyläsin vielä Akin kanssa keinua ja hyppyjä niin että ohjaajan vauhti stoppaa tai on jo seis. Ihan ok meni. Ja Ossin kanssa höylättiin niitä kontakteja.... Näillä mennään perjantaina. Peukkuja saa pitää!!!

Keinulla

2011-07-03T22:10:00.003+03:00

Olin taas helteisen sunnuntain illaksi varannut agihallia, ajatuksena lähteä avustajan ja Akin kanssa tekemään keinuja. No, niitä tehtiin ja jälleen osa ihan mukavalla vauhdilla. Nyt se ryömiminenkään ei ala enää heti keinun alussa vaan vasta myöhemmin. Eli ehkä vauhtia olisi saatu siihen lisää. Kisoissa vaan pitää muistaa, ettei jätä Akia tekemään sitä yksin, ettei irtaannu liikaa vaan pysyy varmistelemassa vierellä/lähellä.
Tehtiinhän sitä tietysti sitten muutakin ja irrotettiin ohjaajalta kunnon hiki... Akin kanssa hyppyjä niin että ohjaaja oli paikoillaan/vauhti seis. Keppejä ja pikkaisen ratapätkääkin.
Ossin kanssa hiulattiin kontakteja ja pikkaisen vaikeampi hyppykuvioita. Malttamisen kanssa oli herralla vaikeaa... Mutta ihan hyvä treeni molemmille.

Treenin jälkeen ajettiin Saimaan rantaan (mies oli löytänyt hyvän, hieman syrjäisemmän paikan) missä päästettiin koirat irti ja uimaan. Ja kylläpä ne pojat nautti. Täytyykin pikapuoliin parturuida ne ihan lyhyiksi. Helpottaa edes hieman heilläkin olo, vaikkei se turkki nyt niin pitkää vielä olekaan.

Infoa ja pikkaisen treeniäkin

2011-07-01T00:24:00.004+03:00

Sattui sitten Akin treeni-iltaan agirotuinfo. Pakkohan se oli sinne mennä, että osaa sitten reilun viikon päästä toimistohommissa toimia. Tunnelma hallin kahviossa oli tiivis ja lämmin :) Vaan paljon saatiin illasta irti. Oppiminen tosin jatkui niin pitkään, etten ehtinyt Akin ryhmään treenaamaan...
Olin varannut hallin juuri tätä silmällä pitäen ja Sannalta sain illan treenin. Jonka tein molempien koirien kanssa. Akin kanssa tein lisäksi keinua ja keppejä. Ja Ossin kanssa paukuteltiin niitä kontakteja... Eli oheinen rata mentiin paikkapaikoin valssaillen ja toinen kierros takaaleikkauksin. Ne leikkaukset vaan toimii meillä selkeesti paremmin, molemmilla koirilla. Valssit varmaan tökkii siksi kun ohjaaja ei liiku niissä riittävän hyvin vaan pyörii paikoillaan. Mutta ei se mitään - kunhan joku tapa toimii.

Kellotusta

2011-06-28T23:30:00.003+03:00

Alkaa hellelukemat lähestyä kesää :) Eli treeneissä hiki virtaa ja vettä kuluu. Tänään Susanna toi Ossin treeniin pienen ratapätkän jota kelloteltiin. Tehtiin vähän eri lailla eri kerroilla. Ihan mielenkiintoista. Meillä aika parani pikkaisen joka kerralla. Eka kierros oli ihan naurettavaa säätöä. Toka jo melko hyvä. Kolmannella taisi tulla rimoja ja kontakteja. Mutta mukava treenailla välillä kellonkin kanssa.
Tuohon alkuun tein 2 eri variaatiota; punainen ukko 1-2 välissä ohjaamassa takaakierrolle. Vihreä ukko vastaanottamassa 2 takana. Vihreän ukon versio toimi meillä paremmin. Leijeröinti hypylle 15 ei toiminut ekalla ollenkaan. Eipä sitä tosin ole treenattukaan aikoihin, eikä riittävästi. Taisi se kolmannella jo onnistua ihan kivasti.

Lopuksi Akin ja avustajan kanssa muutama keinu... Sitä täytyy nyt vaan koettaa saada nopeammaksi ja varmemmaksi. Aina välillä tekeekin jo melko mukavasti - etenkin entiseen ryömimiseen verrattuna.

Olipa nopeaa

2011-06-27T15:07:00.002+03:00

Yleensä sanotaan, että pari viikkoa menee TGA:n tuloksen saamisessa. Meni vajaa viikko. Ja voi miten hienosti molemmilla pojilla negatiivista. Mee happy!!!

Jussiaksaa

2011-06-25T16:55:00.002+03:00

Juhannuspäivänä keli oli hiosta, ukkosta ilmassa ja sadettakin saatiin. Joten mitäpä sitä sitten muuta kuin hallia varaukseen ja treenaamaan. Sain miekkosen mukaan avustajaksi ja mentiin tekemään Akin kanssa sitä keinua. On se vaan niin jänskä paikka. Mutta ehkä se rupesi avustajan kanssa pikkaisen pidemmälle tulemaan ennen ryömimistä... Jos sitä nyt edes pikkaisen nopeammaksi esteeksi saataisiin hiljalleen. Se vaan kuluttaa kamalasti aikaa nykyisellä tyylillä. Nyt vaan avustaja aina kehiin keinulla...

Ossikin pääsi pikkaisen halliin irrottelemaan pienellä pätkällä ja kontaktien muistuttelulla. On se vaan mahtava hurtta...

Kilpparit ok!

2011-06-24T13:19:00.002+03:00

OHHOH kun oli nopeaa. Maanantaina käytiin kilpparikokeissa ja tulokset (Tgaa:ta vielä odotellaan pari viikkoa) kopsahtivat torstaina sähköpostiin.
Helpotuksen huokaus - molemmat koirat terveitä. Molemmilla on pelkkä T4 alle rajan, mutta sehän ei meinaa yksinään mitään. Ja jos Ossin tuloksia kotisivulta kurkkaa, niin sillä on aina ollut about tuollainen arvo...

Lainaus vesikoirat.fi sivuilta:
T4 ja TSH- määritykset
Näillä määrityksillä tutkitaan kilpirauhasen toimintakuntoa tutkimushetkellä.
Poikkeamat viite-arvoihin T4-arvoissa voivat johtua fysiologisista tai biologisista tekijöistä. Tähän voivat vaikuttaa esim. muut sairaudet, lääkitykset ja ikä.
Pelkästään poikkeava T4-arvo ei viittaa kilpirauhasen vajaatoimintaan. (!!!)

Yksittäisiä T4 ja TSH-arvoja tärkeämpi indikaattori kilpirauhasen toiminnasta on T4/TSH-suhde (1). Arvojen viiterajat vaihtelevat tutkimuslaboratorioiden mukaan, Vetlabissa on käytössä seuraavat raja-arvot:
T4 17-53, TSH < 0,5, T4/TSH-suhde > 30 (6).
T4/TSH- määritykset voi tehdä minkäikäiseltä tahansa, alle 1-vuotiaalta niitä ei kuitenkaan kannata tehdä.
T4/TSH > 30 koira tutkimushetkellä terve
T4/TSH 12- 30 raja-alue: oireettomalle koiralle suositellaan uusintatutkimuksia 3 kk-6 kk kuluttua
T4/TSH < 12 koira tutkimushetkellä sairas
T4/TSH lähellä viiterajaa: koiralta olisi hyvä tutkia T4/TSH-arvot uudestaan puolen vuoden kuluttua

LAITETAAN SITTEN VIELÄ TULOKSET:

OSSI:
S-T4 14,2
S-TSH 0,08
S-T4/TSH 177,5

AKI:
S-T4 14,8
S-TSH 0,09
S-T4/TSH 164,4

RAJAT:
S-T4 17-53 nmol/l
S-TSH <0,5 ng/ml
S-T4/TSH >30

Hautovaa keliä

2011-06-23T23:13:00.005+03:00

Kylläpä oli hautovan hikiset treenit tänään, vaikkei aurinko edes paistanut. Oli nihkeetä ja painostavaa... Hiki tuli jo pelkästä ajatuksesta että juosta pitäisi. Laura veti tänään treenit ja aiheena oli vauhdikasta menoa :)
Kolmoshypylle kokeilin 2 eri kersiota. Ekalla kerralla otin koiran vastaan kolmosen vieressä, kauempana eli kuvaa katsoessa hypyn vasemmalla puolella. Riskinä putkeen sinkoaminen (minne Aki pari kertaa itsensä lukitsikin...). Eli hyvä haltuunotto olis poikaa. Samoin putkilla piti pitää hyvin hallussa, ettei sinkoa väärään päähän. Keinu madellaan....
Toisella kerralla jäin ottamaan koiran vastaan tuohon kakkosen taakse ja siitä kiepautin kolmosen oikealta. Toimi aika hyvin sekin, kunhan ei se oma vauhti tyssännyt kolmosella vaan koko ajan teputteli menemään. Vaikka sitten paikoillaan.
Lopuksi muokattiin putki keppien perään ja hiulattiin keppejä molemmin puolin. Akin kanssa voisi ruveta lisäämään niillä vauhtia ja etäisyyttä. Myös keinua mentiin ihan viimeiseksi. On se vaan sellaista matelemista kun jänskättää...

Ossille olin varannut halliaikaa. Ja Samilta sain niiden ryhmän vekkaustreenin. Olipahan hyvä treeni ja Ossi liekeissä. Meni ihan sairaan hyvin, ekalla alastulokontaktilla piti uusia mutta muuten oli vauhtia ja tarkkuutta. Tehtiin 2 eri treeniä ja molemmat onnistui ihan loistavasti eikä tarvinnut jäädä jauhamaan. Ensin menin vaaleat pallot treenit. Siinä vekkaukset esteiden 1-2 ja 4-5 väliin. 1-2 siksi, että parempi hyppylinja 2-3 esteille ja 4-5 väliin siksi, että menisi paremmin putken "oikeaan" päähän eikä suoraan houkutuksena olevaan. Keinulta hypylle jotain puolivalssintynkää ettei kierrä väärälle puolelle.
Tummien pallojen treenissä kokeilin Ossin kanssa alkuun kahta eri versiota. Ensin niin, että menin kakkosen taakse vastaanottamaan, selkä radalle päin. Huonolla ohjauksella hyppäsi suoraan nelosen väärään suuntaan. Tarkalla toiminnalla meni ihan oikein. Toinen versio oli se, että jäin kakkosen viereen, selkä lähtöön ja siitä vaan käänsin Ossin kolmoselle ja leikkasin takaa. Se kun niin luonnostaa hakeutuu sitten neloselle ja A:lle. Tämä toimi meillä ehkä hieman paremmin. Vaan jäi taas niin hyvä mieli treenistä.

Tein tuon vaaleat pallukat treenin vielä Akinkin kanssa ja se meni oikein mahtavasti myös. Hyppäsi hienosti vaikka olinkin vauhti melko seis paikka paikkoin. Kepit oli sillä tänään ihan loistavat. Vain se keinu madellaan... Tosin Pasi sattui hallille katsomaan juuri kun vedin Akin kanssa ja sain keinulle pari hyvää vinkkiä. Avustaja kehiin ja koiralle se oikea kohta selväksi. Pasi kun sanoi, ettei se nyt ihan tiedä missä kohdassa lähtee laskeutumaan.

Terveyttä

2011-06-21T22:44:00.005+03:00

Lähestyvän juhannuksen kunniaksi marssittiin eläinlääkäriin tsekkaamaan poikien silmät. Molemmilla kunnossa. Kilpparit ja tgaa:t otettiin myös, mutta niiden tuloksia odotellaan...

Akilta tsekattiin myös lonkat ja selkä. Lonkat on kuvattu aikanaan D/D ja samana todettiin niiden edelleen olevan. Päätimme lääkärin kanssa ettemme kuitenkaan lähetä kuvia liittoon lausuttavaksi, kun ei kerran mitään uutta ollut odotettavissa. Pientä eriparisuutta lääkäri niissä huomasi mutta totesi myös, että se saattaa johtua myös siitä auton alle jäämisestä. Mutta mitään huomautettavaa kuvissa ei lonkkien osalta kuitenkaan ollut joten vaikka ne D:t on niin ei nivelrikkoa tms.

Akin selkä kuvattiin siksi, kun hieroja silloin huomasi että yksi nikama on matalammalla. Joo hieman painunut (vai ahdaskohan se sana oli) se oli, kuulema sellainen sakemannimainen... Tämäkin saattaa johtua onnettomuudesta tai sitten on aina ollut. Toistaiseksi ei haittaa koiraa ja ettei rupeaisikaan sanoi lääkäri hieronnan olevan ihan hyvästä. Tosin sanoi, että joskus aikanaan saattaa ehkä myös ruveta haittaamaan koiraa ja jalkoja, mutta murehditaan sitä sitten. Nyt Aki kuitenkin on iloinen, hessuhopomainen itsensä eikä hyppääminen tunnu tekevän kipeää eikä se onnu tms. Joskin ohjaajaa tietenkin alkoi heti huolettamaan harrastuksemme tulevaisuus. Mutta katsokaamme nyt miten tuo poju pärjää ja jos oireilemaan alkaa niin sitten se on siinä.
Mutta harmittaa vähän tämä huono tuuri Akin kohdalla, muilla jälkeläisillä kun on ollut ihan priimat lonkat... No elämä on. Mutta kiva koira tämä tyyppi on :)

Torstaissa taas

2011-06-16T23:11:00.004+03:00

Akin treeneissä vetovuorossa Laura ja aiheena valssi. Puolivalssi ja pakkovalssi. Aki teki taas oikein hyvin. Vauhtia silläkin alkaa paikkapaikoin olemaan ihan kummasti, kun meinaa ohjaaja olla myöhässä.
Kuva on vapaasta muistista piirretty, enkä enää jaksanut katsastaa mittasuhteita ja etäisyyksiäkään, mutta palttiarallaa tällainen treeni. Menin tuonne kolmoshypylle (vasemmalle puolelle) vastaanottamaan. Hyvin hyppäsi 2 ekaa vaikka olinkin kolmosen laskeutumispaikalla. Sitten vähän pyörähtelyä ja haltuunottoa ettei mene putkelle. Matka jatkuu. Takaakierrolle piti tänään kauheasti saatella ja sittenpä tulikin jo kiire. Muurilla ois pitäny ehtiä tehdä puolivalssia ettei koira mene putkeen... Arvatkaa kenen hurtta ehti sinne kevyesti? Muutama harjoitus ja lopulta saatiin väännettyä. 9 hypyltä valssilla putkeen (ei muurin puolelta) ja 11 hypyllä puolivalssi ja palkkaus tuonne nuolen suuntaan.
Lopuksi kokeilin muurilta viedä koiran ihan normaalisti hypylle ja vetää hypyn ja muurin välistä putkeen. Oli meille paljon toimivampi tapa. Mutta tuleepahan treenattua eri versioita. Oppii tietämään mikä meillä toimii tai ei kun kokeilee avarakatseisesti :)

Lopuksi tein hieman keppejä ja hyppyjä niin, että minä vain seistä törötin paikoillani. Voi miten vaikeaa se on Akille silloin hypätä. Paljon mielummin istuisi vaan häntää heiluttelemassa silloin. Harvoinhan tuollaisia tilanteita radalla tulee, mutta vauhti saattaa stopata vaikka suunnan muutoksen tms takia, niin pakkohan tuon kaverin on oppia hyppäämään minun ollessa paikoillani - vai??

Ihan pro!

2011-06-14T21:35:00.003+03:00

Tänään treeni-illassa Ossi. Meillä piti olla bäcklappia mutta koska kerran vetäjä ei kaiketi muistanut tulla paikalle, mentiin hieman soveltaen. Leena lykkäsi meille radan jossa oli putkia, kuljetuksia, takaakiertoja ja pöytä, keinu sekä puomi. Olihan hyvä treeni. Kolme eri pätkää ehdittiin vetämään. Ja Ossi oli ihan pro. Sujui todella mainiosti. Jos joku virhe tulikin, niin johtui ihan ohjaajan väärästä käskystä/ajoituksesta, väärästä paikasta tai vastaavasta. Olipahan hyvä mieli treenin jälkeen. Kyllä meistä vielä jotain tulee.

WAU - JEE - FINALLY!!!!

2011-06-12T21:40:00.004+03:00

Vihdoinkin saatiin pitkästä aikaa onnistumisen iloa Ossinkin kanssa. Nyt jaksaa taas painaa ja tarvittaessa hakata päätä seinään... Aamulla pakkasin siis jälleen koirat ja kamat kyytiin ja Kouvolaa kohti kisoihin. Päivästä näytti tulevan paahtavan kuuma (ja sitä se todella olikin!!!). Tuomarina Marja Lahikainen ja pitkästä aikaa kakkoset kisasi ensin. Mukavaa päästää Ossi ensin baanalle.

Ossin kohdalla olin asettanut toiveet tälle hyppyradalle. Sillä kun ei olisi niitä kontakteja joilla loikkia yli ja kerätä vitosia. Alku lähti tosi kauniisti vaan kuinkas sitten kävikään... Kasiputkella ohjaaja blokkasi putken suun. Eipä siinä koiralle muuta mahdollisuutta jäänyt kuin mennä väärään päähän putkea. Ja hylly. Jälkiviisaana oli helppo sanoa, että olisihan siinä voinut valssata tms ja kääntään itsensä edestä ja koiran putkeen. Mutta voi sitä tunnetta kun tajuat mokanneesi. Siinä menee niin lukkoon, ettei paljon ehdi ajatella miten toimisi. Mutta kivasti oli Ossi kuulolla eikä varastanut lähdössä. JEE!

Sitten päästiinkin agiratojen kimppuun. Kakkosille niitä oli vallan kaksi kappaletta. Ossi starttiin ja taas pysyi. WAU. Mistäs nyt tuuli? Ja kun vielä rimatkin pysyi ylhäällä. Eniten pelkäsin hyppyä 8 ja sitä että olenko ajoissa paikalla ohjaamassa koiraa putkelta. Mutta kun siitä selvittiin, niin olikin aika makea fiilis. Loppuun asti virheittä, pikkupelatuksia siellä täällä. Eli ei mitenkään kaunista menoa ollut, mutta who cares??? Se nimittäin oli NOLLA, LUVA sellainen. Ai miten makea tunne. VIHDOINKIN. Edellinen oli maaliskuulta 2009, eli muutamat kisat on hakattu päätä seinään. Välillä oli ihan uskomattoman epäuskoinen olo. Onko se varmasti nolla ja luva... Oli se ja sijoitus kolmas. Päivä pelastettu ja ihanaa että onnistuja vihdoin Ossi!!!

Eikähän se viimeinenkään nolla niin kaukana taas ollut. Ossi pysyi jälleen kauniisti lähdössä ja teki todella hyvää työtä. Kunnes hyppy 11 kaatui kokonaan. Miten lie siihen törmäsi? Häikäisikö aurinko? Radalta siis vain tuo harmittava vitonen ja sijoitus kuudes. Piiroksessa muuten 16 hyppy tuo käsin piirretty tuossa keskellä. Sen sivuilla olevat sutatu hypyt oli siis poistettu radalta.
Kokonaisuutena olin todella tyytyväinen Ossin päivään ja suorituksiin. Teki niin kuulolla hommia, eikä sutinut omiaan. Ja mikä parasta, pysyi lähdöissä. Mikähän siinäkin on että välillä karkailee kuin pieni possu?

Aki taas oli ihan plösö. Liekkö helle vienyt miehestä vauhdin vai mitä. Mutta olisihan se ollut liian helppoa olla tuloksilla molemmilla koirilla, etenkin kun Aki kaksissa edellisissä kisoissa on tehnyt tosi upeaa työtä! Mutta ei voi syyttää koiraa. Olosuhteet olivat todella karut. Paahtava, hautova helle. Osittain maa oli niin kuumaa että koirat ihan nostelivat tassujaan tyyliin 'aijaijaipolttaa'
Hyppäri siis hyllytettiin. Aki oli vetelä (sitä se tosin ei ollut kentän ulkopuolella!!! Huijari?) eikä sitä huvittanut hyppiä vaikken ollut tiellä. Liekö vauhtini sitten pysähtyi. No tiedä häntä. Yhtään nollaa ei maksi ykkösten hyppärillä nähty muutenkaan.

B-kisa Akilla oli ihan naurettava. Sama lötköily jatkui. Ei huvittanu hypätä - tuli muuria edeltävän hypyn ohi vaikka oli ihan suorassa linjassa... Herra tuli keinulta kesken alas, eikähän sitä ole tainnut koskaan tehdä vaikka sen aina ryömiikin... Tosi ällö suoritus ja kuulkaa yliaikaakin KOMEAT +24,68 sekkaa. Voi pojat. Olipa nolo aika. Sillä ja 10 ratavirheellä sijoitus 16. Jotta Akin kohdalla voi sanoa, että tulipa käytyä.

Veneilyä

2011-06-12T21:29:00.001+03:00

Eilen käytiin Saimaalla veneilemässä. Oli mahtava keli. Koirat osasivat olla veneessä kuin kotonaan. Ossi ehkä vielä vähän enemmän. Nautti keulassa korvat hulmuten. Veneiltiin Päihäniemeen makkaranpaistoon ja uimaan. Kaikilla oli kivaa. Tätä lisää.

Lähetetty Samsung Mobilesta

Testi

2011-06-10T00:13:00.001+03:00

Testaa osaako blogata kännystä...

Aki liekeissä

2011-06-09T23:59:00.003+03:00

Se on kesä ja kärpäset sekä helle... Mittari näytti vielä lähemmäs 28 astetta plussaa kun kahdeksaksi hallille treeniin ajelin. Onneksi oli ulkokenttävuoro. Akin treeni-ilta siis. Ensin tehtiin vaaleat pallukat treeni, sitten mustat. Ulkokentällä on pieni rengas ja se alkuun Akia arvelutti mutta kohta hyppäsi kuin ei mitään. Loistavasti haki kepit ja pystyin leikkaamaan niillä takana!!! Samoin keppien jälkeinen hyppy minua kohti hieman arvelutti, mutta saatiin sujumaan JES!!! Kontaktit tosi kauniit.
Toisessa treenissä upea linjaus keppien jälkeen ja loistavasti irtosi putkeen!
Aki on kyllä viime aikoina esittänyt olevansa ihan loistava agilitykoira!! Mee laik.

Olin varannut hallin vielä yhdeksästä eteenpäin. Ossi teki kontakteja ja vähän takaakiertoja. Kepeillä harjoiteltiin sitä, että olen itse kauempana/siirryn kauemmas ja koiran pitää suorittaa loppuun. Vaatii vielä treeniä. Ossi kävi taas kierroksilla ja juosta paikautti pussiin niin pienestä kulmasta, että mahtoi sattua kun törmäsi aika pahan näköisesti siihen sisäänmenoaukkoon. Auts. Mutta ei tuo ainakaan vielä ole kinkannut tms ollut kipeä.
Treenin jälkeen ja sen aikana koirat lipitti kamalasti vettä ja kotona ne pääsi vielä kylmään suihkuun. Kesä on kiva mutta koirilla mahtaa olla kuumaaaaaa...

Pakkovalsseja

2011-06-07T23:14:00.004+03:00

Ossin ryhmässä treenailtiin pakkovalsseja. Tänään taas tuntui sille et osasimmekin jotain. Pakkovalssit tehtiin esteillä 2, 4 ja 10. Joskaan Ossi ei tajunnut ollankaan hypätä neloselle joten siinä kohdassa me jouduimme käyttämään muuta kuin pakkovalssia. Tartteis vissiin treenailla tollaisista kulmista, herra vaan paineli hypyn ohi keinulle, vaikka miten minun paikkaa koetetiin muuttaa. Tämä kuvan rata oli illan eka treeni. Toisessa tehtiin hieman toisin päin rataa, ei kuitenkaan ihan suoraan käänteisesti. Oli mukavta, joskin melko hautovat treenit hallissa. Kesä tulossa?

Kontaktitreenit

2011-06-07T06:17:00.003+03:00

Akilla oli männa torstaina kontaktitreenit. Oikein tehokkaat ja hyvät olikin. Pussin jälkeiset takaakierrot tuottivat meille hieman harmaita hiuksia. Kuinka suorittaa, ettei palloile itse koiran edessä niin, että se kieltäytyy kenties hyppäämästä. Mutta hyvin saatiin sujumaan. Ohjaajan vaan juostava ajoissa pois edestä. Pientä empimistä Akilla siinä oli, mutta hyppäsi. Loistavasti haki kepit vaikkei kulma ihan suora niille ollutkaan. Akin kepit on parantunut ja muuttuneet varmemmaksi tässä viime aikoina. Mutta sehän on vaan hyvä juttu. Nyt kun ohjaaja muistaa ottaa nuo kontaktipaikat tarkasti niin hyvä tulee.

Niistellen

2011-05-31T23:17:00.004+03:00

Oli Sadun vuoro tuoda treenit. Päivän treeniaiheena Ossilla siis niistot, niisto-sokkari ja takaakierrot. Öö... Kun ei heti kirjoittanut niin onkin unohtanut. Mutta aika hyvin ne treenit taisi mennä. Titi heitti meille lopuksi hieman muutetun radan. Siellä huomasi että ei Ossi osaa tehdä oikein ellen minä liiku. Yllätys :D

Aki on vaan niin tykki...

2011-05-28T22:10:00.006+03:00

Viikko sitten avattiin Akin nollahana ja tänään Ruokolahdella, heti ekassa startissa vedettiin nollat ja luva. Eikä se kakkosradallakaan kaukana ollut. Ihan ohjaajan moka se hyllytys. Mie oon niin tyytyväinen tohon hurttaan nyt kun se vaihde on löytynyt. Ei se kyllä vieläkään kestä jos olen hypyn edessä, ohjaajan vaan täytyy muistaa pysyä pois tieltä ;) - todettiin taas hyppärillä. Mutta tässä ekassa kuvassa fiilistelen kakkospallilla Akin toista nollaa ja LUVAA... Aki oli jo autossa lepäämässä. Kisakuvat ANNE LIND - iso kiitos!!!

Tuomarin Ruokolahdella oli Viitasen Anne, meille uusi tuttavuus. Vaan radat oli todella mukavia, meille sopivia. Eli Aki aloitti aamun A-radalla (ratapiirrokset tulossa). Mitäpä siitä sen kummempia sanomaan, kuin että komeaa menoa. Keppien viimeisen välin meinasi jättää mutta huomasin ja sain korjattua ajoissa. Mutta miten uskomaton oli fiilis maalissa kun tajusi taas saanennsa nollaradan. Ja sijoituskin oli hienosti toinen. JEI! Hyvä me!

Akin B-radan hyllystä saamme syyttää ohjaajaa. Se kun ei pysynyt suunnitelmassaan juosta alkusuora esteiden oikealta... Se juoksi vasemmalta ja veti koiran tietty siihen väärään päähän putkea. Tämän takia sekosin itse hieman rytmissä ja olin keinulla hieman tiellä, eikä Aki uskaltanut ottaa sitä ihan puhtaasti, olisi tullut kielto ellei olisi jo hylly alla. Jos olisin ottanut alun kuten meinasin olisi tämäkin kohta saattanut mennä puhtaasti. Loppurata olikin ihan uskomattoman upeaa liitoa ja puhdasta menoa. Eli ohjaajan takia meni mönkään, muuten olisi saattanut olla jopa nollarata tämäkin... Mutta mitä sitä jossittelemaan, upeasti koira teki enivei.

C-rata oli hyppäri. Tässä vaiheessa taivas nakkasi niskaamme vettäkin... Me pääsimme muutamalla pisaralla, mutta loppupään kisaajat kastuivat kunnolla. Tosin niin kastuin vielä minäkin, sillä Ossin ratojen aikaan satoi välillä rankastikin... Mutta tällä radalla en ihan ymmärtänyt mitä tapahtui. Joko iski kisaväsymys vai mitä ihmettä. Aki tempaisi seiskahypyn ohi ja vielä ulkokautta. Mielestäni olisi ollut ihan looginen hyppylinja edelliseltä... Nooh. Koska jouduimme ottamaan seiskan uusiksi niin sitten olin kasin eri puolella kuin Aki. Ja sehän tarkoitti sitä, että herra istahti esteen taakse... :D kun ei voi hypätä mua kohden. Vauhtia siis ja yhtämatkaa... Loppu sujuikin sitten oikein kivasti. Tuloksena siis 10 virhettä ja sijoitus kuitenkin neljäs.

Eikä ne Ossinkaan nollat niin kaukana olleet. Meillä on vaan nyt ollu "epäonnea" rimojen kanssa kun muut pelittää... Ossi aloitti kisaurakan C-kisalla, eli hyppärillä. Varasti ihan porsaana lähdössä mutta onneksi oli pelastettavissa oleva alku. Ja voi että miten kauniisti se meni. Ja sitten se YKSI RIIVATUN RIMA pamahti alas. Siinä meni nollat. Että minnuu taas harmitti, miten lähellä se jälleen oli... Vedettiin toka nopein aika ja viitosella sijoituttiin viidensiksi.

Noh, B-kisassa uusi mahdollisuus. Mutta kuinkas meille sitten kävikään... Nyt kun pysyi rimat unohtui YKSI kontakti, alastulo se taisi olla ja sivusilmällä näin kun tuomarin käsi heilahti.
Eikä siinä mitään. Kyllähän se Ossi aika törkeästi sen jätti tekemättä. Mutta voi kun niin jo toivoisi sitä onnistumista Ossinkin kanssa. Eikä aina näitä epäonnen vitosia... Muuten B-radalla meno oli ihan mahtavaa. Mee laik! Aikamme oli kolmanneksi nopein ja sijoitus jälleen viides.
C-kisan lähdin miettien, että jokos se nolla meillekin tulisi, oli kuitenkin kulkenut aika mukavasti kaksi ekaa rataa.

Mutta kun alkuun tipahti rima nro 4 loppui oma ohjaaminen... Virheitähän siitä seuraa kun huolimattomasti tekee. Eli kaikki loput voidaan panna suoraan miun piikkiin. Toki tuo rimakin saattaa olla liian aikaista käskytystä tms. Puomia alastulokontakti jäi välistä ja muurin jälkeen ajettiin seuraavan hypyn ohi ja siitä kielto. Saatiin kuitenkin korjattua ja paineltiin rata hyllyttämättä (WOO-HOO) loppuun... Sijoitus 15 virheellä niinkin hyvä kuin neljäs.

Takana oli siis mahtava kisapäivä. Kaikki sujui mukavasti, vaikka sade vähän kastelikin ja Ossi hieman taas varasti...

Akin tulos taas lämmitti mieltä vaikka Ossia vaivaava "viitoskirous" ohjaajan mieltä vähän latistikin. Mutta jospa se saadaan karistettua vielä joku päivä kun sitkeästi kisataan vaan. Pakkohan meidän on nolliakin saada kun nyt on ruvennut kuitenkin ihan kivasti kulkemaan. Kummityttönikin jaksoi koko päivän reippaasti. Vaikka kotimatkalla hälle hyytymys iskikin... Tosin täytyy myöntää, että otti ohjaajakin parin tunnin tirsat ennen saunaa...
Kuvat Anne Lind.

Epiksissä ratatreenaillen

2011-05-26T22:21:00.005+03:00

Tänään olikin treenivuorollamme epikset. Tuomarina oli Himasen Pertti. Ajattelin lähteä kokeilemaan josko Ossi pysyisi startissa. Ja mikä naurettavinta, sanoin vielä lähtiessäni kotoa, et nyt ei sitten varmaan varasta. Mitä ei sitten tehnytkään. Pysyi kuin tatti paikoillaan komentoon asti. Molemmilla koirilla ohjasin alun todella huonosti ja kumpikin ajautui kakkoshypyn ohi saaden vitoset. Ossin kohdalla jännitin kestääkö aloillaan vai ampuuko ennenaikojaan radalle ja Akin kanssa pelkäsin vauhtini hiipuvan jostain syystä niin, että koirakin olisi stopannut. Josko vaan unohtaisin nämä tällaiset radalla ja menisin vain... Voisi sujua paremmin. Molemmat otti hienot kontaktit. Ossi ajautui kepeillä väärään väliin alussa, ja siitä toinen vitonen. Rima 8 taisi pätkähtää alas. Tulos 15 virhettä. Kakkosluokan ihanneaika oli 50 sekkaa ja me painelimme -3,26 alle (46,74).
Ohjasin Akin muurille hieman huolimattomasti, joten oli tulossa sen ohi (hypylle 12 ja siitä toinen vitonen. Myös kepit onnistuvat tänään Akilta hyvin. Tulos 10. Ykkösten ihanneaika oli 55 sekkaa ja me alitimme sen -3,82 (51,18). Näillä mennään sitten kohti Ruokolahtea lauantaina...

Näistä iloisista agikuvista iso kiitos ANNE LINDILLE!!!

Yllä: Ohjaaja jopa näyttää siltä, että se koettaa juosta :)

Katso kenguru loikkaa... Ohjaaja taputtaa innoissaan, sillä Aki pisteli tosi mainion loppusuoran vilkuilematta ohjaajaan, joka hiihtää armottomasti perässä...

Taas juostaan päälle...

2011-05-24T21:47:00.005+03:00

Sirpa veti meille päällejuoksutreenit. Ja hiivatti se voi olla vaikeaa nopean koiran kanssa. Ossi tuli muutaman kerran oikeasti jaloille kun ohjaaja oli ihan väärässä kohdassa vasta menossa... Saatiin muutama onnistunut suorituskin vaikkei ne ehken ihan tyylipuhtaita olleetkaan :)
Ylläoleva rata tehtiin sitten toisin päin ja on se kumma että voi olla vaikeaa vaihtaa suuntaa - juuri kun aloit toiseen suuntaan pelittää.
Ossi turhautuu älyttömästi näissä tekniikkatreeneissä joita ei niin hyvin osata. Tai onko se turhautumista kun haukkua louskuttaa ihan sikana. Ei lopeta, ei sitten millään... Radalla se ei ole ollenkaan niin pahaa, välillä menee jopa ihan hiljaa...

Lieksasta kajahtaa...

2011-05-22T19:02:00.004+03:00

Eipä ollut turha reissu Lieksaan ei... Aki se avasi nollatilinsä aika komeasti voitolla. Mutta aloitetaanpas alusta. Tuomarina Lieksassa oli Minna Väyrynen. Rimat 55 cm. Ensin baanalle Aki. Radan alkukiemurat sujuivat epäilystäni huolimatta oikein mainiosti. Nollat oli alla kun Aki oli menossa hypyltä 9 putkelle 15. Huomasin ja sain korjattua. Näin vältyttiin tässä kohtaa virheeltä. Ja melkein loppuun asti se tilanne säilyikin. Sitten en oikein käsitä miten ja miksi Aki lähti hypyn 17 ohi oikealta. Ehkä vedin itse liian kaukaa? Unohdinko käskyttää? Noh ohi tuli kiellon arvoisesti, korjaus ja saldona siis 5 virhettä. Vähän harmitti sillä suoritus oli muuten tosi bueno. Alitettiin ihanneaikakin ja sijoituttiin kolmansiksi. Mukava avaus päivälle.

B-kisasa meno oli ihan uskomatonta. Millään en meinannut maalissa uskoa, että todellakin saimme nollan! Jee! Uskomatonta. Päivän tulostavoite oli oli siis saavutettu, se oli asetettu matkalla kisapaikalle. Aki ei epäröinyt missään, vauhti oli hyvä ja kontaktit otti todella kauniisti. Ihanneaika oli 58 sekuntia ja sen alitimme -12,01 aikamme ollessa siis 45,99. Ja näin siis saimme Akille ensimmäisen LUVA-nollan. Ja voitimme vielä. Olipahan aika hangonkeksimäinen olo. Sääkin suosi ja aurinko porotti lähes kirkkaalta taivaalta.

Ossin starteissa rimat oli 60 cm, tuomari sama. Olipahan melkoista säätöö. Taisi se varastaa startissa, onneksi alku oli pelastettavissa oleva. Rima 9 tuli alas. Kielto hypyllä 17 kun oli tulossa ohi suoraan putkelle. Jostain vielä kolmas vitonen saatiin, mutta nyt en ole ollenkaan varma mistä. Jäikö kenties joku kontakti vai säädettiinkö tuolla 17 hypyllä toisenkin arvoisesti... En tiedä. Mutta ei se mitään. Virheitä siis 15, alle ihanneajan ja sijoitus viidensiä. Ihan hyvin sillä säätämisellä :) Ossin meno oli kuitenkin melko hallittua, ettei tullut sellainen olo että se porsastelisi. Että tulos ei harmittanut, etenkin kun Akin nollat oli alla.

B-kisa. Alku sujui. Ja taas rima räpsähti alas. Kuinka meillä ei nyt nuo rimat kestä ylhäällä. Kun se tuli alas niin loppui ohjaajan ohjaaminen. Jotenkin olin sitä mieltä, että virheitä olisi ollut enemmänkin alla ja niinpä koira livahti putken 13 väärään päähän. Jos oisin tajunnu ettei ollut kuin 1 rimanpudotus olisin ehkä ohjannut paremmin enkä hyllyttänyt. Kivasti teki töitä eikä hyllytys harmittanut, sillä kaikki muutkin maksi kakkoset hyllyttivät tämän radan.
Päivän saldona roppakaupalla hyvää mieltä, pari lahjakorttia (Lieksa kutsuu siis ensi vuonnakin) sekä palaneet käsivarret.

Viimeistelyt viskileikkauksin...

2011-05-19T23:39:00.002+03:00

Akin treeneissä tehtiin viskileikkausta ja pöytää. Treeni 1-12 (pallot) sisälsi viskileikkaukset esteillä 3-4, 5-6 ja 11-12. Toinen treeni (neliöt) oli sellainen iloinen rallattelu. Aki oli taas niin iloinen ja noheva koira, ettei uskoisi että sillä mitään hyppyongelmaa on koskaan ollutkaan...
Olin varannut hallin taas tunniksi treenin jälkeen ja sitten hiottiin Akin kanssa vielä kontakteja. Ossi teki saman treenin kuin Aki ja kontakteja myös. Rataan olen piirtänyt "ylimääräiset" esteet joita kieputtelimme omalla tunnilla rataesteiden lisäksi...

Näillä Lieksaa kohden!

Olhan meillä torstaina harkatkin

2011-05-16T20:57:00.002+03:00

Juu treenit oli tosiaan torstaina, mutta bloggeri on ollut jossain päivityksessä eikä siis päässyt kirjuuttelemaan. Akin ryhmässä oli bäckläppi. Tehtiin 2 kertaa radalla (noissa B-kohdissa). Aki teki ihan loistavasti. Mutta kolmosta ei hypännyt jos minun vauhti stoppasi. Eli minun täytyy muistaa liikkua koko ajan... koko ajan... koko ajan. Kun muistaisin sen nyt kisoissa!!! Kepit aloitti kivasti mutta meinasi karata liian aikaisin, kun kontakti kutsui (vaikkei sitä tehty). Ohjaajan täytyy kepeillä muistaa olla painostamatta, eli ei kumarrella eikä niiailla alemmas oudosti vaan selkä ja jalat suorana mennään. Kontakteja tehtiin vähän itsenäisesti. Niihinkin Lauran johdolla mietittiin uutta toimintatapaa... Katsotaan saadaanko toimimaan.

Olin varannut hallin vielä tunniksi Akin ryhmän jälkeen. Pääsi Ossikin vähän treenailemaan. Tehtiin tuo sama bäckläppitreeni. Hyvin veti Ossikin, tosin meinasi irrota puomille kolmoshypyltä. Lisäksi tehtiin kontakteja sekä takaakiertoja ja välistävetoja sekä -työntöjä.
Täytyy sanoa että hyvin veti taas molemmat koirat. Oli hyvä mieli.

Taas twistaillaan

2011-05-10T21:19:00.003+03:00

Oli miun vuoro viedä twisti-treeni Ossin ryhmään. Valmistauduin katsomalla tekniikkavideoo eilisen illan. Teoriassa sisäistin mutta käytäntö ei ollut ihan yhtä sujuvaa. Mutta selvittiin hengissä. Ossin kanssa vaan pitää olla niin ajallaan, käsi oikeessa kohdassa, silmät selässä jne. Tehtiin ekaks tuo perustreeni kolmella hypyllä molemmin puolin. Sitten tuo alakulman rata. Keppien kulma tuotti hieman tuskaan kun esteväli ei ollut kovin tilava, mutta ihan ok löytyi aloitus. Kontaktin otti kivasti.
Lopuksi leijeröitiin pikkutreeni kolmella hypyllä ja veteistiin tuolla radalla twisti toiseenkin suuntaan. Siinä keppien aloitus oli vieläkin kinkkisempi. Mutta Ossi on vaan niin mahtava koira. Lieksaan on ilmo jo lähtenyt ja Ruokolahdelle pitäisi pojat ilmota myös. Kyllä niitä nollia pitää pikkuhiljaa jo tipahdella meillekin...

Akin uusi ryhmä

2011-05-05T23:49:00.002+03:00

Tänään alkoi Akin treenit uudessa ryhmässä, uutena iltana. Vähän ohjaajaa jänskätti, mutta onneksi kouluttaja oli Ossin ryhmästä tuttu Sanna. Teimme tällaisen pienen ratapätkän jotta Sanna sai kuvaa meistä (ja muista uusista) ja taidoistamme. Suoriuduimme noh, kohtalaisesti. Ohjaaja oli taas muutaman kerran armottomasti myöhässä tai sijoittuneena vika kohtaan... Sain myös Akin taas hyppäämättömyyteen. Oma vauhti ei vaan saa stopata. Kohta korjattiin ja sitten taas mentiin... Kepit aloitti hyvin, mutta jätti lopun kesken. Muutama yritys eikä ohjaaja saanut kumartua paineistamaan koiraa, vaan selkä suoraksi ja menox. Viimeinen spurttaus radalla oli jo oikein onnistunut. Tästä se taas lähtee.

Uudet ryhmät

2011-05-04T06:52:00.002+03:00

Niin se alkoi taas kevätkausi treeneissä ja uudet ryhmät ja treeniajat. Ossi treenaa edelleen tiistaina hieman uudistuneessa ryhmässä. Ryhmämme on vuorovetoryhmä ja treenin jälkeen jäimmekin hallille sopimaan mitä milloinkin treenataan ja kuka tuo treenin. Harmittaa vähän, että suunniteltu takapirumme ei sitten tulekaan meitä valvomaan, se on minulle ja Ossille iso tappio. Toivottavasti saamme ryhmämme pyörimään ja kehitymme edelleen.
Aki treenailee jatkossa torstai-iltaisin...

Tänään teimme Ossin ryhmässä oheisen radan. Meni jopa yllättävän hyvin. Kontaktit otti ja tuo takaakiertokin (backlappi) onnistui tokalla ihan ok. Keppikulma oli haastava, mutta kun ohjaaja muisti jarruttaa vauhtia niin koira sujahti oikeasta välistä. Oli hyvä treeni. Eikä pinna palanut :)

Hierontaa

2011-04-28T19:13:00.003+03:00

Tänään olikin koirilla rentouttava päivä, saimme fyssarin tai hierojan (miten sitä nyt sitten nimitetään) kotiin. Ensin käsittelyyn päsi Aki. Heppu osasi olla yllättävän rennosti ja hötkyilemättä. Minä olin epäillyt... Mitään ihmetä ei löytynyt. Reidet pikkasen kireät ja yhdestä kohdasta lantiosta hieman. Hyvin laukesivat ja poika nautti. Venyttelyistä ei tykännyt, etutassuja ei saatu eteenpäin, ei sitten millään. Jossain vaiheessa voisi Akin selän kuvata, Kirsi näet havaitsi että yksi nikama selässä on ihan eri tasolla kuin muut. Mietimme, että on voinut olla aina tai sitten tullut siinä auton alle jäämisessä pari vuotta sitten. Mutta nyt ainakaan se ei haitannut Akia ja liikkui normaalisti. Eli siis, koirani viilaa mua linssiin siinä hyppyasiassa :D

Ossi osasi kanssa käyttäytyä, onhan se ollut kerran aiemminkin hierottavana. Silmät vaan luppasi. Yhden kerran hyppäsi ylös ja vähän varoitteli kohdasta (reisi), mutta sekin saatiin auki. Ossilla oli niska vähän jumissa - kuka käskee vetää hihnassa? Sekä reidet ja ristiluun vieressä hieman jumitusta. Kaikki paikat antoi hieroa. Jumit aika tyypillisissä kohdissa agikoiralle ja itseasiassa samat kohdat kuin edellisessä hieronnassa.
Mutta oli helpottavaa kuulla, ettei kummallakaan mitään pikkujumia kummempaa. Josko parin kuukauden päästä uudelleen...?

Olihan meillä treenitkin

2011-04-26T22:52:00.006+03:00

Päivitykset tippuilee nyt vähän myöhässä... Mutta oli meillä normaalit tiistai treenitkin 26.4.
Ossin treeneissä vetovuorossa oli Henna. Pari treeniä mentiin (ympyrät/neliöt). Radalla oli kinkkisiä paikkoja ja vielä kun ohjaajan pinna oli vähän tiukalla, niin Ossin kanssa meinasi kyllä mennä ihan plörinäksi... Ei oikein jaksa muistellakaan kun oli niin kökkö fiilis... :( Silloin ei kyllä pitäisi treenata.

Aki treenasi viimeistä kertaa Samin ryhmässä, ainakin toistaiseksi. Samille kiitos! Kartturia tosin harmittaa - juuri kun oli päästy hyppyongelmaan käsiksi niin astuu voimaan uudet ryhmät ja aloitan selittämisen uudelle koutsille. Aki myös siirtyy treenaamaan torstai-iltaisin.

Pääsiäistreenit

2011-04-25T20:00:00.005+03:00

Luulisi että viikonloppuna sai agista tarpeekseen, mutta mitä vielä. Tänään suunnattiin ratatreeniin innolla.... Rata vaikutti etukäteen melko haastavalta. Mutta minusta suoriuduimme melkoisen hienosti kummankin kanssa vaikka varmaan kisaväsymys painoi vähän kaikkia. Oikeastaan sen verran vaikutti, ettei ohjaaja enää muista missä mahtoikaan olla vaikeimmat kohdat.

Mämmikarkeloissa

2011-04-24T19:17:00.014+03:00

Pitkäperjantaiaamuna kello soi 3:05 aamupalalle. Titi ja koirat saapuivat vaille viisi, kamat autoon ja menoks. Lähdettiin porukassa kisareissulle Joensuuhun. Poks ja Joa olivat yhdessä pistäneet mämmikarkelot pystyyn, kummallekin koiralle yhteensä 4 agilitystarttia.

Perjantai, tuomarina Tuija Kokkonen:
Aki 1A:
Ihanneaika oli 54 sekkaa ja rimat 55 cm. Maneesin pohja melko pehmeä, kuten ennenkin siis... Kauhistuin kun näin pöydän radalla, eihän me olla treenattu sitä ollenkaan riittävästi... Aki lähtöön ja menoksi. Se eteni tosi kivasti eikä pöytäkään tuottanut ongelmia. Tosi loistavaa menoa. Koira eteni ja nolla alla. Kunnes renkaan ohi vedettiin niin komeasti... HUOKAUS. Unohtuiko käsky vai mitä ihmettä tein? Tuloksena 5 vp ja ihan himppu yliaikaa (voi mahotonta mitä lyllerrystä - ohjaajalla siis...) Sijoitus kuitenkin hienosti 5./26
Näin oli kisat polkaistu käyntiin.

Aki 1B:
B-kisan alkuhyppelyt olivat meidän kammo. Siinä oli juuri sitä ohjaajaa stoppaavaan liikettä... Huokaus. Ja niinhän siinä sitten kävi, että kun minun vauhti hyytyi niin Aki se vaan rupesi istumaan kolmoshypyn taakse ja heilutteli häntää. Useamman yrityksen vaati hypätäkseen. Sitten mentiin ohi kuutoshypyn, sössittiin kepit yms ei-niin-hyvää-aksaa... Joten putkelta 11 tempaisin suoraan maaliin, kun tuntui ettei oikein suju ja Aki jumitti hypyillä. Eli tuliaisina se niin tuttu hylly!

Ossi 2B:
Sitten Ossin vuoro. Sanottakoon heti, että harmi ettemme saaneet tätä suoritusta videolle. Oli nimittäin niin upeaa menoa...
Ihanneaika oli 44. Ja tuttuun tapaan taas (ARGH,MURR) herra taas varasti lähdöstä. Mieletön pelastus ja niin matka jatkui. Meni upeasti puomille eikä elkeitäkään houkutusputkeen menosta. Nyt oli tosi upeat kontaktit. Ja sitten kun ne toimiin niin -pylly- rima 16 räpsähti alas. Viisi virhettä ja sijoitus 2./19 Oli kyllä niin upeaa menoa että tuo vitska se vasta harmittikin. Oli taas nolla niin lähellä. Vaan kuitenkin niin kaukana... Tuomari muuten kehaisi palkintojen jaossa miten upea koira mulla on ja ihmetteli miksen kuulu LAUn valmennusrenkaaseen. Kylläpä lämmitti mieltä!

Ossi 2A:
Seuraava startti. Ja herra varastaa taas. Ja minä sain taas pelastettua. Puomin alastulolta viitonen. Sitten vissiin joku tyhmä ohjausmoka kun koira tulee hyppyjen 14 ja 15 välistä. Ehti tietty koskettaa A:ta ja HYLLYhän siitä tuli. Muuten oli kyllä ihan mukavaa menoa.

Vaikka kisa-aamu alkoikin aikaisin, jaksoimme hotellilla syödä pitkän kaavan mukaan, oikein kuoharin kera. Sitten otimme pienet tirsat ja niin vaan yöllä kampesimme itsemme vielä yökerhoon katsomaan Laura Närheä. Joka muuten on aika loistava laulaja... Lauantaina saimme nukkua hieman pidempään ja aamupalan jälkeen vielä tirsoille, sillä kisapäivä alkoi vasta iltapäivällä.

Lauantai, tuomarina Eeva-Liisa Pohjanen:
Ossi 2A:
Lauantaina ekana radalla Ossi ja tuomari oli meille uusi tuttavuus. Melko vaikeita ratoja ja tiukkoja aikoja (etenkin ykkösille). Ossi peeveli varasti taas lähdöstä. Sanokaa nyt hyvät ihmiset mistä tämä ongelma on taas putkahtanut pinnalle ja mitä tälle voi tehdä??? Ärsyttää.
Korjaus ja haki kepit hyvin, mutta lopetti ne jostain syystä kesken. Kun kiepautin huolimattomasti takaisin keppien alkuun, niin ehti hypätä pituuden välistä. HYLKY!!! Mutta loppurata oli sitten hyvää menoa ja kontaktitkin otti. Tekisi mieleni sanoa, että saakutin Ossi-possu. Ellei varastaisi startista niin olisi aikas hyvää meinkiä.

Ossi 2B:
Lähtö oli pikkaisen nopea, muttei ihan niin räikeää varastamista kuin muut startit, hyvää menoa, kunnes pikkaisen huono ohjaus A.lle ja lähdin samalla leikkaamaan. Ossipa pyörähti alas ja kielto. Tksi rima kolahti ja meidän tuurilla tietty tuli alas asti. Mutta meno oli ihan loistavaa. Ossi oli liekeissä. Ei edes yrittänyt A:lle vaan meni oikeaan paikkaan, eli putkeen. Keipeille oli ihan mahti meno!
Pikkasen muikeena voittopallilla :) Voitto se on epämääräiselläkin tuloksella. Aikavirhettäkin siis saatiin 3 sekkaa. Mitä kyllä jäin miettimään, että missä me se tuhrittiin... Ratavirheitä 10 ja tulos 13. Jolla siis tänään voitto!!! 1./19 Että ei se sit muillakaan sujunut jos tällä voittaa. Tuomari totesi palkintojenjaossa, että nolla oli niin lähellä...

Aki 1A:
Tuomari oli päättänyt laittaa sitten ykkösluokkalaisille rimatkin 60 senttiin. Siihen vielä tiukka ihanneaika ja vaikeita kohtia radalla - jopa ohjaajat hikoilivat rataantutustumisessa. Saatiin Akin kanssa 10 virhettä ja hieman yliaikaa. Aki taisi loikata puomin alastulon yli ja muurin pala kopsahti alas. Lähdössä oli pientä pelastuksen makua, kun koira oli jo menossa väärää estettä kohti (putkeen) :) Mutta kivasti kaikenkaikkiaan teki ja hyppäsi (eilisestä jumituksesta ei tietoakaan, muurilla hieman empi mutta meni kuitenkin. Olin ihan tyytyväinen. Sijoitus 4./17 ja mainittakoon, että radalta tuli vain 6 tulosta makseissa...

Aki 1B:
Viimeiseesä startissa mentiin sitten normaalilla hylly-saldolla. Saimme kolme kielto. Yksi tuli kun paineltiin pituuden ohi, toinen tuli kun meinasin puomilla polkaista leikatessa ja Aki väisti. Kolmannesta ei oikeestaan oo haisua, mutta mitä väliä. Muuri sentään oli ihan loistava tänään.

Lauantain kisat päättyivät sen verran myöhään, että olimme vielä toisen yön hotellissa. Titin kanssa olimme erittäin iloisia ja onnellisia siitä, kuinka hienosti pojat x4 osasivat käyttäytyä. Ossikin joka rähjää kaikille oli niin nättiä ja hiljaista poikaa. Mahduttiin kaikki jopa samaan hissiin. Tällaisia reissuja vaadimme lisää vaikkei oma tulostavoite nollien metsästyksessä täyttynytkään. Mutta kivaa oli!!!
Valokuvista ja videoista iso kiitos Titille!!!

Bäkläppii yhdellä aivolohkolla

2011-04-19T21:57:00.003+03:00

Jep jep. Ei kuullosta kovin onnistuneelle *virn*
Ossin ryhmässä treenattiin siis bäkläppiä. Tai miten se nyt hienosti kirjoitetaankaan... Melkein onnistui yhden aivolohkon omaava koira... Lähti takaakierrolle (välillä tosin irtosi muurille ja ihan muuallekin) ja sylkkärikin onnistui paikoitellen. Molemmin puolin. Oikea puoli sylkkärissä meille vaikeampi. Ja jostain kumman syystä Ossi ihan oikeesti kääntyy todella epäloogisesti ohjaajan kautta!!! Kuivaharjoittelu esteettä sujui, mutta kun lisättiin este rupesi koira kääntymään väärää kautta. Samikin totesi ettei ymmärrä ja käski treenata kotona ;D Mutta muuten mulla oli oikein innostunut koira mukana.

Akin ryhmässä oli pikkuinen ratapätkä. about oheinen (piirsin ulkomuistista). Kepit ei niin helpossa kulmassa (meille), t-hyppy (muurin jälkeen) ja vähän kontakteja (keinu ja A). Ihan kivasti suoriuduttiin noin kaiken kaikkiaan... Keinun älkeen pieni vekkaus niin linjautui suoraan hypyltä putkeen. Taas oli havaittavassa tuolla ennen A:ta että kun miun vauhti stoppaa niin stoppaa Akikin. Nyt pitää vaan muistaa liikkua kisoissa koko ajan... Mämmikarkeloiden aikataulut tuli ja aikasta myöhään lauantaina vika rataantutustuminen (20:25 arvio...). Päätimme jäädä Titin ja koirien kanssa toiseksikin yöksi Joensuuhun ja ajella vasta sunnuntaina kotiin. Starttaammee siis pe & la. Huoh. Jokohan jännittää?

Vaalisunnuntai

2011-04-17T19:18:00.003+03:00

No jopas otsikko repesi. Mokomat vaalit ei meidän aksailuihin vaikuttaneet kuinkaan, vasta treenin jälkeen ohjaaja polki arpomaan numeron lapulle... Mutta siis, Ida oli tuonut mukanaan Marjut Pullin koulutuksesta seuraavanlaisen radan... Ei ollut helppo ei, etenkään Ossin kanssa. Etenkään kun ohjaajalla itsellään oli taas vähän huono sunnuntai noin mielialan takia.

Ossi siis ensin. Heti ekalla yrittämällä loikkasi komeasti puomin alastulokontaktin yli... Eikun uudelleen. Kepeille kauniisti ja 5 hyppykin suoritettiin ok. Kompastuskivi tuli hypyn 7 kohdilla. Millä jarruttaa ja kääntää niin että hyppää 8 oikein. Räpellystä. Seuraava ongelma. Ohjaaja ei millään ehdi pinkoa putken vieressä ollakseen ajoissa ulostulolla ohjaamassa 11 hypyn takaakierrolle. Ärräpäitä. Leijeröinti kahdeltatoista putkeen ei onnistu vaan koira hyppää aina houkutusesteen. Lopulta saateltava paremmin tuon vale-esteen ohitse. Pinkoo pinkoo ja silti ottaa koiran vasemmalle puolelle putkesta. Eihän se voi onnistua. Kun ottaa oikealle (ja on pinkonut riittävän lujaa putken suulle) niin linjaus 14 ihan pyllystä... Vääränhän se hyppää... Korjausta ja saadaan menemään. Ohjaaja on kieltämättä jo itkun partaalla (johtuen sunnuntain muusta fiiliksestä).

Pieni hengähdystauko ja Akin vuoro... Vein puomin alastulolle nakkia alustalla, vahvistamaan kontaktia. Kepeillä en malttanut ohjata joten jäi vähän väliin pujotteluja. Uudestaan... Myös Akille tuotti hieman ongelmaa tuo 7-8 hypyt. Siinä mielessä lähinnä, että kun ohjaukseni oli sellainen että vauhtini stoppasi niin niinpä stoppasi Akikin ja istuskeli taas sen hypyn takana. Muuten teki aika kivasti ja muistin viedä 12 hypyltä riittävän pitkälle niin meni putkeen nätisti. 14 hypylle mentäessä taisi kopauttaa sen viereisen hypyn ekaksi. Mutta muuten teki ihan ok. Toinen suoritus heti perään meni jo hieman sujuvammin.

Pieni tauko ja Ossi uudelleen. Toka suoritus oli lentokeinuja lukuunottamatta huomattavasti parempaa. Mutta eka radan jälkeen mietin että mahtaak kisoista tulla mitään... Onneksi on vielä tiistain treenit ja torstainakin olen varannut hallin kontaktien tekemistä varten =D

Taitajia treeneissä

2011-04-14T14:04:00.006+03:00

Tänään suuntasin aamulla hallille. Heidi ja Salma olivat siellä myös ja päätimme lyödä hynttyyt yhteen ja treenailla kimpassa. Kyllähän se niin on paljon mukavampaa ja antoisampaa kun toinen kommentoi virheisiin. Joten kiitos treeniseurasta Heidi!

Rata oli melko simppeli, kontaktit ja muutamia takaakiertoja. Molemmat pojat teki oikein kivasti, Ossi jopa huipusti. Kontaktit meinasi aluksi unohtaa joten niitä piti vähän muistutella, sitten nekin sujui oikein mallikkaasti. Akin kontakteihin kiinnitin huomiota, namit oli alastuloilla. Ettei vaan ala loikkimaan yli kun tuota vauhtia nyt kuitenkin jo alkaa olla, ainakin aika-ajoin.

Ossi ohjautuu todella herkästi. Tuossa A:n jälkeen takaakierrolta tultaessa oli milloin A:lla, keinulla jne... Niin kauan kunnes ohjaaja sai rintamasuunnan oikeaksi. Tein ekalla kierrokselta A:n vasemmalta puolelta, mutta toisen kierroksen kokeilu osoitti, että Ossin kanssa toimi paremmin A:n oikealta (A:n ja keinun välissä siis) puolelta. Sain takaakierronkin kympille ohjattua paremmin. Näin tehtynä ei myöskään haitannut vaikka olin myöhässä ja saatiin kepeille meno paremmaksi (ei ehtinyt tulla pyörähdyksiä eikä muuta sähellystä). Ja itse asiassa, taisipa olla Akinkin kanssa paremmin sujunut ohjaus tuolta oikealta.
Akin ekassa suorituksessa huomasi jälleen sen, että jos ohjaajan vauhti tökkää niin herra jättää hyppäämättä ja istuu esteen taakse. Rimat oli tarkoituksella 60 cm ja kun sain omat jalat pelittämään niin eteni koirakin. Aki veteli kunniakierroksia viimeisen hypyn ympäri ennen hyppäämistä =D Se on ihan toope kaveri.
Vaan taas se tuli todistettua: hyvä treeni - parempi mieli.

Ohlalaa mitkä treenit

2011-04-12T23:45:00.005+03:00

Kerrankin molemmilla koirilla nappiin menneet treenit joita ohjaajakaan ei saanut pilattua ;D Eikä Akin hypyissä ollut mitään vikaa, eikä kertaakaan kieltäytynyt. Mikähän ei huvita rimakammo sillä tosiaan oli Kouvolassa...
Oikealla ensin Ossin treeni, mix-ohjaustekniikoista (Ida Forsell-Tattari). Kun sain treenin sähköpostiin nielaisin kaksi kertaa ja pyysin Idaa hankkimaan illaksi ambulanssin. Olin varma, että kompastun itseeni tai jotain.
Mutta Ossilla oli mahtava tiistai eikö ohjaajakaan ihan pöllö ollut. Liitelimme tosi upean suorituksen eikä kurveissakaan ollut ongelmaa, Ossi ei sinkoillut suoraan seuraavalle esteelle vaan kuunteli ja katseli ohjausta. Ja hienosti meni tuon putken takana olevan hyppyhomman vaikka itse jäin ohjaamaan putken eteen (en mennyt hyppyjen ja putken väliin). Oli mahtava olo kivoista suorituksista.

Akin ryhmässä Sami lupasi ensi viikolle pullakahvit jos kaikki vedämme radan nollilla läpi. Iso lupaus jota todennäköisesti ei tarvitse lunastaa - ryhmämme ja itseni tuntien. Treenissä ei ollut mitään isompaa ongelmaa. Alastulokontakteihin Sami käski kiinnittää entistä enemmän huomiota, ettei ala loikkimaan yli. Kepeissä saadaan olla tarkkana ja pikkuhiljaa kädenliikettä pienemmäksi ja kokonaan pois. Mustien neliöiden treenissä herra hämääntyi vähän kun jäin 6-putken ulostulosuulle sitä odottamaan että siitä vasemmalla kädellä ohjaan hypyille...
Ja niinhän siinä kävi, ettemme saa pullakahveja, mutta kiva treeni Akillakin tänään.

Kouvolasta kajahtaa - tai sitten ei

2011-04-10T13:21:00.003+03:00

Eilen oli kisapäivä Kouvolassa. Kummallakin koiralla kaksi starttia joista toinen hyppäri. Odotukset toiveikkaat. Ensin vuorossa ykkösluokka ja hyppäri. Rimat oli 60 cm ja rata vaikutti ihan mukavalle kun tietää, että Aki kuuntelee ohjausta. Koira starttiin ja menox. Miten niin menoks? Aki istuili rimojen takana ja katteli, et mamma onks mun pakko hypätä häh. Siis niinku ihan pyllystä. Mikään ei sujunu kun jumittiin joka esteen takana. Vasta loppusuoralla alkoi hyppimään paremmin. Eli hylkyhän sieltä tuli ja ohjaaja ei oikein tienny itkeäkö vai nauraako. Seurakaveritkin olivat katsomossa ihmetelleet ja ehdottivat et jos sillä Akilla on selkä kipeä/jumissa. Kaikki on tietty mahdollista, mutta kun miusta Aki ei vaikuta kipeelle. Hyppii kuitenkin autoon, sänkyyn jne. Kun tekihän se saman keskiviikon treenissä mutta rupesi sitten sujumaan. Voiko kyseessä olla rimakauhu?? Koko talvi ollaan treenattu matalammilla hypyillä. Vai oliko ohjauslinjani sellaiset, että vauhtini tökki ja siksi tökki koirakin? En tiedä, nyt tarvitsee seurailla koiraa.

Ennen agirataa hyppyytin Akia ulkona olevilla esteillä 60 cm. Alkuun kiersi siinäkin pari kertaa mutta sitten alkoi loikkimaan. Edelleenkään ei minusta vaikuttanut kipeälle. Mutta kauhea stressihilse oli nuorella herralla, uupuuko siltä kisakokemusta vai mikä mättää? Noh, uusi yritys. Ohjasin Akin 2 hypyn ohi, siitä vitonen. Muurille asti päästiin hyvin ja hypytkin hypittiin. Mutta herra jäi sitten istua nakottamaan muurin taakse. MAMMAA.... Lopulta hyppäsi täysin vauhditta ja ilman ongelmia, että kyse ei ainakaan pomppuvoiman puutteesta ole. Siistä istuskelusta siis kielto. Puomilta olimme saaneet myös viitosen, itse en noteerannut kumpiko kontakti jäi. Kepit aloitettiin väärin ja siinä vaiheessa hylky olikin plakkarissa. Uusi yritys ja sitten ne lopetettiin väärin... Eikun kepit uudelleen ja maaliin. Olihan tää nyt hyppyjen suhteen parempi suoritus mutta aika pyllystä silti. Olin Akin suoritusten jälkeen melkoisen pettyneellä tuulella. Se on ollut se minun tulostoivokoirani. Mutta jostain syystä nyt on mennyt ihan pyllylleen... Eli Aki treenaa nyt muuria ja korkeita hyppyjä treeneissä. Ja vielä niin, että rimat radalla vaihtelevat 55-65 cm välillä.

Sitten olikin Ossin vuoro. Edellisten suoritusten siivittämänä, en oikein jaksanut uskoa seuraavaan kuumakalleeni... Ohjaaja kyllä tarvitsisi ehdottomasti jotain asennemuutosta ja uskoa osaamiseen ja joka suoritukseen täysillä menoa. Jo radan alku vaikutti mission impossible-tehtävälle. Mutta WAU! Meidän alkuhan oli ihan huisin hieno. Ossi malttoi lähdössä (minä kyllä odotin koko ajan koska se ampuu selkäni takaa radalle) ja toimi kaarrokset juuri niinkuin ohjasin. Menin siis kakkosen taakse, blokaten putken suun, vastaanottamaan, nenä ja jalat kohti kolmosta. A:ltakin tuli oikein hienosti neloselle eikä ampunut suoraan viitoselle. Mutta sitten unohdin pitää koiran hallussa ja vitosen jälkeen se ampui takaisin A:lle. Lisäksi katsomo kommentoi myöhemmin, että myös käteni oli osoittanut ylös. Mutta hyvin selvittiin loppuun asti vaikka oma ohjaus hieman hylystä lopahtikin. Komeasti meni putkenkin oikein eikä tuohon houkuttelevampaan päähän. Kontaktit otti. Joku rima taisi pudota. Ossin suorituksen jälkeen, hylystä huolimatta, oli oikein hyvä mieli. Koira oli kuulolla ja toimi komeasti. Voisiko ohjaaja jo uskoa itseensä ja koiraansa. Kaikkein parasta oli, kun ystäväni totesi että sinähän olet alkanut ohjaamaan koiraasi. Että kyllä kai me sitten ollaan jotain opittu viimeisen puolen vuoden aikana. Ja kun oikein pysähdyn miettimään, niin todellakin ohjasin koiraa enkä vaan juossut ja säätänyt. Kyllä tästä vielä hyvä tulee.

Ja sitten vielä Ossin hyppäri. Alku oli jälleen "kiva". Mutta koska taas pääsin kakkosen taakse vastaanottamaan, niin sehän sujui kuin unelma. Ja muutenkin mentiin kuin unelma. Siis se tuntui todella mainiolle menolle, tehtiin tosi tarkkaa työtä ja maalissa olin varma nollasta. Voi mikä pettymys oli kuulla kun sanottiin, että ratavirheitä viisi. MITÄ?????? Piti yleisöltä käydä kysymässä mikä se oli. Voi ei, rima 6 oli pudonnut. Yhtään en huomannut sitä ja paineltiin voittajamenolla maaliin. Mutta eipähän tullut löysäiltyä. Ja sen ansiosta tykitettiinkin radan NOPEIN aika. Se tuntui aika makealle. Ja se nolla oli niin lähellä että harmitti kyllä todella kovasti. Vaikka onhan se nyt jo monesti todettu, että tää on niin pienestä kiinni. Mutta ois me se nolla ja ykköspalli jo ansaittu. Sillä ykkösiä oisimme nollalla eilen olleet...
Seuraavan kerran hakkaamme päätä seinään Joensuun mämmikarkeloissa =O

Nahkarottia

2011-04-06T21:56:00.002+03:00

Jälleen vapaapäivän kunniaksi lähdettiin aamulla hallille aksaamaan. Tein molempien kanssa pikkuisen rataa joka oli ykköskentällä. Takaakiertoja ja välistävetoja, keppejä ja kontakteja, twistejä ja pakkovalsseja. Meni ihan mukavasti. Akilla oli taas hetken mörkövaihe ja luikki karkuun kun ei voinut hypätä. Mitähän senkin päässä oikeasti aina liikkuu? Liikkuuko mitään?? Mutta päästiin kuitenkin vauhtiin ja hyvinhän se sitten Akillakin sujui.
Itse hajotin käteni, tai peukalonhangan kun joku oli jättänyt ohjurit keppeihin ja ripesin poistamaan niitä. Kivasti repesi nahkalerpake kädestä. Nyt on aika kipeä ja hieman turvoksissakin. Mitenkähän mä tällä kädellä lauantaina ohjaan ;D - hyvä tekosyy taas jos mennään metsään... Eiks ookin?

Päiväohjelmaani kuului myös koirat kesäkarvaan. On se vaan aina niin pölyinen ja karvainen operaatio. Mutta yllättävän hyvin sujui tänään vaikkei avustajani ollutkaan paikalla :) Tuloksena on 2 kaunista nahkarottaa joilla näkyy silmät ja jotka ensi yönä nukkuvat varmaan vieressäni kun niitä palelee moinen karvanmenetys.

vippailee

2011-04-05T23:31:00.003+03:00

Ossin treeneissä oli aiheena vippaus ja poispäinkäännös. Rata tehtiin kyllä toisin päin ja muutamia muitakin muutoksia oli (ei vaan jaksanut korjailla)... Poispäinkäännös esim tehtiin samalla kohtaa kuin tuohon merkittykin mutta eri puolelle. Vippaus sujui jos koira malttoi ja oli hallussa riittävän napakasti. Poispäinkäännös toimi yllättävän hyvin kun olin jäljessä niin Ossi aika luonnollisesti hakeutui noille hypyille missä se tehtiin kun putkesta sellaisella vauhdilla ampui...

Akin ryhmässä myös vippailtiin. Lisäksi tein tuolla ylimmällä mutkaputkella sokeaa leikkausta (kauhea sana!!! Kuuluisko olla yhteen vai erikseen???). Alkuun tehtiin vippausta tuossa alakulman kolmella esteellä (putki-hyppy-hyppy-hyppy jolla vippaus), siis tuonne A:lle päin. Aki oli taas menossa vähän haahuilemaan A:lle ja kun komensin liian napakasti tuli stoppi, herra ei voinu hypätä. "Kääk mamma komensi mua". Noh, pääsimme jarruttelun yli ja treeni sujui ihan ok. Vaan edelleen täytyy ihmetellä miten erilailla tuo Aki toimii ja ohjautuu...

O-ou

2011-03-30T00:24:00.005+03:00

Blondilla vaan menee kädet ja jalat sekaisin. Saatika jos ei sitten ihan ymmärrä mitä sylivekki tarkoittaa. Ossi kuitenkin kääntyi kun tein jotain sinnepäin. On mulla vaan noheva koira. Eli sylivekki tehtiin tuossa 1-2 välissä (vaaleat pallot) ja sylkkärit 7-8 ja 11-12 väleissä. Tummissa palloissa sylivekki 3-4 välissä ja sylkkäri 5-6 välissä. Rata tosin jatkui vielä kepeillä ja hypyllä ja sinne loppuunkin vielä yksi sylkkäri tehtiin.
Sylikäännös-sylivekki a la Henna

Eli kun vauhtiin päästiin niin suoriuduttiin kuitenkin ok Ossin kanssa. Treeni oli hyvä ja tätä täytyy harrastaa joku vapaapäivä. Ja kuivaharjoitteluna tuota käännöstä molemmin puolin. Jostain syystä Ossi kääntyy usein juuri vastakkaiseen suuntaan kuin mikä loogisinta (ja ohjaus) on.

Akin ryhmässä treenattiin Samin johdolla bäcklap:ia. Ensin yhdellä hypyllä. Koira takaakierrolle ja sitten sylikäännös. Molemmin puolin. Sitten hyppy ja putki yhdistelmällä sama molemmin puolin. Aki hoksaa nopeasti, mutta tänään tökki hyppy. Se kun on niin onneton ja ottaa häiriötä millon mistäkin... Nyt tippui rima kerran eikä herra meinannut voida hypätä. Argh... No siitä selvittiin miten kuten. Sitten hyppy-putki yhdistelmällä se keksi ettei tartte hypätä, vaan takaakierrolla lähtee suoraan putkeen ja saa palkan... Auts. Selvittiin siitäkin. JA hyvä treeni oli. Tätäkin pitää päästä vapaalla kokeilemaan. Nyt kun niitä vapaita vielä joka viikko on. Sekin lysti loppuu toukokuussa kun rupean taas tekemään täyttä työviikkoa. Molemmissa olisi omat hyvät puolensa, vapaalla saisi treenata kun taas töissä tienaa rahaa...
OKEI. BLONDI VÄSYNEENÄ... Ykköset kuuluis tietty tohon hyppyjen vastakkaiselle puolelle ;D

Ossi pääsi vielä lopuksi kokeilemaan bäcklap:ia. Ensin ei meinannut hokasta et takaakierron jälkeen tulee sylkkäri. Muutamalla nakin heitolla se hoksasi ja ampui hypyltä putkeen tosi upeasti. Eli nopeasti hoksasi. Lisää treeniä vaan!

Tänään siirtyi perropörrö, suuri persoona, Ässä sateenkaarisillalle. Mie olen itkenyt silmäni punaisiksi ihan vaan myötätunnosta, tiedän niin mitä on tehdä se vaikea päätös, oli se sitten koiralle kuinka oikea tahansa. Katille ja koko perheelle suunnattomasti voimia suuressa surussanne!

Treenit epiksissä

2011-03-23T10:01:00.003+02:00

Tiistaina sattui treenivuorollemme epikset, joten varsinaisia treenejä ei ollut, mutta mekin lähdimme starttaamaan yhdet "kisoihin".
Tuomarina oli Leena Kantanen ja oheisen radan oli meille kisaaville suunnitellut. En siis startannut mölleissä kisan ulkopuolella ollenkaan. Menin kummankin kanssa vain tämän kisaavien startin.

Ihanneaika ykkösillä (Aki) oli 46 sekkaa ja kakkosilla (Ossi) 42 sekkaa, kolmosilla se olisi ollut 38 sekkaa. Rataantutustumisessa mietin, että 5 minuuttia kahdelle koiralle ei riitä millään. Ei etenkin kun ne pitää ohjata eritavalla. Keskittyy aina Ossin suoritukseen ja väistämättä Aki sitten kärsii, sekun ei ihan samaan ohjaustapaan vielä istu. Eikä tarvitsekaan. Mutta harmittaa ettei voi kummallekin koiralle käyttää omaa 5 minuuttista...
Ossi pääsi baanalle makseista ihan ekana. Koira lähtöön, itse 1-2 väliin, kauemmas kakkosesta jotta koiralla tilaa kääntyä. Olin melko yllättynyt miten hyvin Ossi pysyi lähdössä ja lähti liikkeelle. Kuunteli eikä touhunnut omiaan. Ossi sai radalta 2 kieltoa, en ole ihan varma mistä toinen tuli, mutta toinen oli ainakin 15 putkella hyrräystä huonon ohjauksen takia. Varmaan joku samantyyppinen tilanne se toinenkin, sillä rimat pysyi ylhäällä ja kontaktitkin otti. Ihan mukava suoritus. Pöytäkin sujui oikein mainiosti vaikkei se olekaan aikoihin treeneissä (saati sitten kisoissa) ollut. Eli 10 ratavirhettä, mutta hei! Yliaikaa +10,37. TÄH??? Ossilla. Mutta niin oli vissiin muillakin. Sijoituksemme kuitenkin kahdeksas.

Sitten pikaisesti iskä autoon poika esiin. Akilla oli ihan kurvailupäivä... Alku meni ok kunnes oli tulossa 6 hypyn ohi. Ja hyllyksihän se meni kun livahti jälleen putken väärään päähän. (Haltuunottoa siis treenattava lisää). Sitten tippui yksi rima, mikä on tosi ihme kun Aki ei niitä yleensä tiputtele. Lisäksi about ekaa kertaa herra loikkasi alastulokontaktin yli. Tähän tulee heti stoppi ja treeneissä otetaan kontaktit tarkasti. Herra kurvaili kentällä vähän ylimääräisiä mutkia. Meno oli siis ainakin iloisen näköistä, taidot oli jäänyt kotiin ;D Pöytä kuitenkin sujui hienosti. Akikin veti aika reilusti yliaikaa (+13,01) mutta mitäs pienistä. Pimeitä putkia ja putkeenlähetyksiä/-irtoamisia tarttee muistaa treenailla, molemmilla hurtilla.
Hyvästä kisatreenistä tää meni. Vielä kun otettais tosissaan eikä vaan löysäiltäs :)

Se OLI mahdollisuuksien lauantai

2011-03-20T14:17:00.006+02:00

Oli niinkun kisailmot Kuopioon laitettu. 6 starttia, kolme per koira. Tulostavoite oli yksi nolla. Koiralla ei niin väliä. Noh, niitä nollaratoja tuli nolla. Nolla sekin, ei vaan sellainen kaivatunlainen :D
Kotimatkalla taas ketutti, mutta näin sunnuntai-aamun valjettua on mieli jo muuttunut ja kummasti kisakalenteria vilkuillaan. Tässä kuitenkin eilisen kisatunnelmia omien ratapiirrosten kera (vaihdan ne tuomareiden omiin, jos ne julkaistaan Hu-Pun sivuilla). Kisapaikkana oli Hukka-areena, lämmin sisähalli. Oli ihan kiva, mutta kovasti kaikui. Ja yllätyksekseni keskellä kenttää oli betonitolppa tiellä. Olihan se pehmustettu, mutta silti pelotti että joku siihen vielä törmää...

Ensin oli Akin A-kisa. Tuomarina Minna Räsänen. Poikaa tuntui jännittävän melkolailla kun tuli ekaa kertaa sisään halliin. Joissain kohdissa lattiaa ei oltu peitetty matolla, tassut lipsuivat ja koiraa pelotti vielä enemmän. Mietin että tuleekohan tästä mitään ja syötin ison taskullisen nakkia :) Tosin ohjaajaakin jännitti KOVASTI. Maha oli kuralla ja kädet vapisi. Huh.
Pääsimme radalle toisena parivaljakkona. Jätin koiran lähtöön ja etenin radalle. Kutsuin kuitenkin melko nopeasti, kun huomasin, että Aki alkoi nuuskutella lähtöpaikalla mattoa ja rupesi jo kääntymään seinää kohti. Aki jarrutti hypyllä kolme kiellon arvoisesti. Liekö itsekin jarrutin? Mutta siitä rata jatkui virheittä aina hypylle 11. En vetänyt Akia riittävästi A:lta vasemmalle vaan ajauduttiin sen verta lähelle hyppyä, että väärältä puolen se hypättiin. Vekki ois ollu kova sana, mutta jälkiviisaus ei paljon auta. HYLLY siis. Myös loppurata selvittiin virheittä. Eli se oli ihan hyvä hylly. Rata sujui ja Hupulaiset oli merkanneet ajankin ylös, alitimme ihanneajan. Eli ihan tyytyväinen sai olla avaukseen. Kivaa menoa vaikka ohjaajaa jännittikin!

Minna oli tuomarina myös Akin B-kisassa. Meno oli aivan hemmetin upeaa - aivan nollasuorituksen oloista. Kunnes putki 15 livahti väärään päähän. ARGH!!! HYLLY tästäkin. En oikein tiedä mitä siinä tapahtui, harmi ettei ole videokameraa. Se ei ollut edes mitenkään huokutteleva pää putkesta, mutta sinne se meni. Akin tuntien minun on täytynyt näyttää tavalla tai toisella sinne. Ja jälkiviisaus kruunaa kaiken - se valssi siihen puomin alastulolle olisi voinut pelastaa... Se oli niin lähellä mutta kuitenkin niin kaukana se nolla. Mutta hienosti Aki veti. Myös tämä rata vedettiin komeasti alle ihanneajan. Mie niin tykkään että hylätyn suorituksenkin aika merkitään ylös!

Hyppärille tuomariksi vaihtui Marja Lahikainen. Ja mitenkäs sitten muutenkaan kuin että ohjaaja meni merkkaamaan kolmoshyppyä sen ohi ja Akihan tuli sen ohi myös. Kielto. Ohjaajan ei siis pitäisi pyllistellä väärässä kohdassa vaan ottaa koira haltuu aiemmin, sen siivekkeen kohdalla viimeistään. Tämä oli juuri kuten lauantain ratatreeneissä neloshypyllä tapahtunutta... Loppurata vedettiin taas puhtaasti läpi. Mitä nyt Aki liukastui ihan mukkelis makkelis hypyn 11 jälkeen. Se maksoi meille aikaa, mutta koira jatkoi kuin mitään ei olisi tapahtunut. Maalissa alle ihanneajan ja sijoitus neljänsiä. Ihan kivasti siis. Mutta kyllä nää omat mokat vähän harmitti. Aki oli niin lähellä paria nollaa. Tämä hyppäri on tuttavan videolla. Toivottavasti saamme pyllistelyt teille joskus katsottavaksi. Hyvin Aki tänään kolme starttia jaksoi.

Ossin kaikki radat tuomaroi Marja, ja aloitimme hyppärillä. Katselin kauhulla tiukkaa haltuunottoa pituudelta putkelle ja pituuden takana häämöttäviä hyppyjä ja muuria. Myös pussin jälkeinen elämä pelotti... Ossi lähtöön. HEI, se pysyi siellä!!! Jeejee! Pääsin siis radalla vastaanottamaan juuri sinne minne aioinkin. Ja menoks. Rima 4 tuli alas, koiralla oli kiire kun ohjaaja taisi olla nanosekunnin edellä. Putkelle 6 kääntyi kuitenkin vaikeuksitta. Seuraava kielto tuli hypyllä 12. Oli tulossa ohi (huono ohjaus)... Putkella 15 kielto. En tiedä hämäsikö Ossiakin tolppa kun kiersi sen ensin :D Joten aikaahan siinäkin paloi, mutta alle ihanneajan päästiin nippa nappa (joka muuten oli aika tiukka aika, kuten muillakin Marjan radoilla tänään tuntui olevan, esim B-kisan voittanut veti aikavirhettä 1,4 jotain...) ja 15 virhettä. Sijoitus oli kahdeksas. Meno oli ihan mukavaa, ei mitenkään parasta mahdollista muttei sitä räiskintääkään...

[Kuvasta: taisipa muuten olla niin että 11 hyppy ja 14 muuri olivat lopullisessa radassa toistensa paikolla ja pikkasen enemmän oikealla niin, että keinulta pääsi suoraan muurin yli ;D ...]

Meidän B-kisa oli ihan pyllystä. Tämäkin suoritus on videolla, muttei taida kehdata julkaista. Oli se sen verran karmeaa menoa. Mutta jälleen Ossi pysyi lähdössä ja minä pääsin tekemään niiston kakkoselta putkeen (siis hei, MINÄ tein jotain muuta kuin säätämistä ja vielä kisassa - eli nyt se on todistettu, jotta minäkin opin vaikkakin ehkä hitaasti). Putkeen 5 koira livahti väärään päähän ja siihen hajosi koko homma. Räiskittiin mitä sattuu ja kaikkee hölmöö. Muuri mentiin väärin päin, putken sijasta kiipeiltiin A:n sivua pari kertaa ees taas. Yhtään ei keskitytty, ohjaaja ainakaan. Vika putki väärään päähän ym... Juu mutta jaakotinhan minä myös radalla (hypyltä 14 A:lle) Ossi otti kontaktit, että sentään jotain positiivista radalta.
Mirkalle ja Rapelle onnittelut komeasta LUVA radasta!!!!

[Kuvasta: taisipa muuten olla niin että 7 muuri ja 10 hyppy olivat lopullisessa radassa toistensa paikolla ja pikkasen enemmän oikealla, piirretty nääs tuomarin alkuperäisistä ratapiirroksista korjaamatta mitä radalle tuli]

A-kisaan ei odotukset olleet enää kovin korkealla, vaikka vielähän sitä voisi onnistua... Jälleen Ossi pysyi lähdössä, mutta voi ei, kaatoi 4 hypyn mennessään. Enpähän muista, että sellaista olisi ennen tapahtunut. Viitonen siis. Muuten oli loistavaa menoa, muutamalla pelastuksella tosin. Kontaktit oli naftit, mutta otti ne. Luulin, että saimme vain vitosen mutta jostain syystä meille oli merkattu ratavirheitä kymmenen. Teron kuvaamalla videolla näkyy vain se yksi tuomarin kädennosto. Mistä ja miksi oli toinen laitettu? ARGH. Mua rupes niin kiukuttamaan... Oltiin kuitenkin tykitetty radan nopein aika. Sijoitus oli seitsemäs ja se olisi ollut jonkun verran parempi ellei nuo virheet olisi ollut väärin... Mutta lajissa ei kai voi tehdä protestia. Eikähän se nyt sinällään, kun ei ollut nollat tulossa, mutta silti. OTTI PATTIIN! Että semmonen kisareissu. Tuttu saldo, ei niitä nollia...

Ossin kanssa on nyt startattu kakkosissa 11.10.2008 jälkeen 48 starttia. Viimeisin (ja ainoa nolla) on saatu 21.3.2009. Pikkaisen siis jo toivoisin että onnistuminen osuisi kohdalleen ja saataisiin uskoa hommaan... Mutta leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä... Vaikka vielä minä tuon Ossin kolmosiin saan. PISTE!

Se ois siinä sitten...

2011-03-16T14:17:00.006+02:00

Vapaapäivän riemuksi olin varannut tunnin halliaikaa. Se tosin venähti hieman pidemmäksi kun jälkeeni ei ollut varattu treenivuoroa. Lähdin siis vähän vetämään viimeistelyjä ennen viikonlopun startteja. Oheiset esteet oli kentällä valmiiksi ja niissä pyöriteltiin mm seuraava rata...

Koira lähtöön, itse kolmoshypylle niistoa tekemään... Ossin kanssa selkeästi vaikein kohta oli tuo viitoshypyn takaakierto. En millään meinannut ehtiä ajoissa, en twistillä en millään. Ja sitten kun ehdin nippa nappa olin kuitenkin sen verran myöhässä että herra ehti livahtaa putken väärään päähän. Tätä kohtaa sitten jankattiin ihan reilusti.
Lisäksi teimme radalla muitakin kommervenkkejä noilla hypyillä: takaakiertoja, pakkovalsseja ja niitä niistoja ja twistejä. Ossin kanssa treenattiin myös kontakteja melkoisen paljon. Ja jarruttaa piti kunnolla vaikka äiskä juoksi täysillä ohi :)

Akin kanssa tehtiin aika pitkälti noita samoja juttuja. Tosin vahvistettiin enemmän keppejä ja keinua, kuin kontakteja yleensä. Akilla oli taas sellainen päivä, että yritti ajautua monen hypyn ohi... Eli tarkkana saa haltuunoton kanssa olla. Ja siinä, ettei se ohjaajan vauhti lopu hypyllä - silloin jättää Akikin hyppäämättä.

Loppulenkillä vedin semmoset rimpulat jäätiköllä, että näkyi hetki vain tähtiä. Koirat olivat ihmeissään kun mamma makaa vedet silmissä maassa. Ei, eikä ne tällä kertaa vetäneet. Tasapaino vain meni liukkaalla. Polvi kipeä, kyynärpää ja kylki kanssa hieman. Pitikin sattua juuri kisojen alla. Toivottavasti polvessa ei ole pahempaa ettei tee tuskaa juostessa.
No se ois nyt siinä. Jännitys kasvaa ja pari päivää ollaan tekemättä mitään. Alkakaahan peukuttaa!

Niistää - twistaa - niistää - twistaa

2011-03-15T22:29:00.007+02:00

Ossin ryhmässä treenin aiheena oli niisto sekä niisto-persjättö. Ensin teimme niistoa ihan yhdellä hypyllä, helposta kulmasta vaikeampaan ja molemmin puolin. Sitten harjoiteltiin, edelleen yhdellä hypyllä ja molemmin puolisesti, niisto-persjättö. Sanna oli laatinut radan jossa todella niisteltiin... Radalla ohjaaja oli melkolailla pahasti myöhässä paikka paikoin. Mutta kun onnistuin niin Ossi kääntyi todella hyvin... Lopussa tokavikalle hypylle en millään ehtinyt vauhtisuoran takia niistelemään siivekkeen vasemmalta puolelta. Joten meille toimivampi ratkaisu oli pitää koira hallussa ja kierrättää oikealta takaakierto. Oli taas hyvä treeni. Näistä mä tykkään. Ossi käy vähän kuumana kun tehdään vaan esim yhtä hyppyä, mutta pakkohan meidän on näitä alusta alkaen opetella. Naurattaa välillä, et millä ollaan kakkosiin selvitty kun ei oikein mitään tekniikkaa osattu silloin... Nyt vasta alkaa ohjaaja hahmottamaan näitä :)
Kuva piirretty muistista, Treenin toi Sanna Tiainen.

Akin ryhmässä twistattiin tänään ihan tosissaan. Ensin tehtiin ihan alkeita yhdellä hypyllä. Lähetettiin koira takaakiertoon ja oltiin itse vastaanottamassa osoittaen koiran laskeutumispaikkaa kohti. Aki on kyllä aika noheva jos minä vaan ehdin liikkua oikein. Sitten tehtiin sama näillä kolmella esteellä, molemmin puolin tietenkin.

Huomiseksi varasin hallivuoron. Ois tarkoitus vähän kontakteja vahvistaa ja ehkäpä jotain muutakin kivaa tehdä.

Rataa pukkaa

2011-03-12T17:58:00.004+02:00

Lauantain treenissä oli Rauno Virran kolmosluokan rata.

Ossi pääsi miun pojista ekaksi radalle. Se oli ihan loistava!!! Kuunteli, toimi kuin ajatus eikä edes räksyttänyt. Ja rata sujui todella ihanasti. Ohjaus 5 hypyltä 6 putkeen oli huolimaton ja sitä jouduttiin korjaamaan kun koira ajautui ohi. Muuten nättiä ja Ossiksi rauhallista menoa. Kontaktitkin otti nätisti. Ihanaa. Mee laik. Treenikaveritkin luuli jossain välissä, et olin radalla Akin kanssa kun Ossi ei ollut yhtään oma itsensä ;D Tällaista menoa toivoisin ensi viikon lauantaillekin Ossilta. Voisi jopa tulla tulos... Ja hyvä sellainen.

Aki pääsi muutaman koiran jälkeen radalle. Ajautui neloshypyllä (päädyn 18 kautta) ohitse. Minne lie oli menossa mutta ohi oli tulossa... Korjaus. Myös keppikulma oli Akille vaikea, etenkin kun itse menin vasemmalle, joka minusta oli meille loogisempi ohjauspuoli. Muuten oli aika hyvä suoritus.

Vaikka koiria oli treeneissä paljon, niin ehdittiin vielä toinen kierros samaa rataa. Ossi oli jälleen ensin, nyt meno muistutti jo enemmän normaalia. Heh. Mutta ihan ok suoritus tämäkin. Viitoshypyn rima tuli alas. Taisinpa käskyttää hieman liian aikaisin "tänne". Puomia alastulo jäi välistä. Anne totesi, että kannattaa olla tarkkana treeneissä missä kohdin käsi menee taskuun palkkaa kaivamaan... Kun ei se mene sinne kisoissakaan... Että vasta alastulon lopulla... Mutta muuten olikin mukavaa menoa.
Aki yritti taas painella neloshypyn ohi. Muutettiin haltuunotto kolmos-nelosella paremmaksi niin rupesi sujumaan tuokin kohta. Myös keppien alku oli vaikea. Oli menossa ohi jonnekin sinne hypylle-putkelle... Esteillä 13-14-15 Anne sanoi, että Aki kurkki joka esteen jälkeen minua ja ehkä palkkaa, joten oli vähän tökkivää. Tehtiin tämä suora kontaktilta alkaen uusiksi, niin että ohjaaja juoksi ihan tosissaan :) ja niin vain koirakin eteni minua katselematta. Eli ei pidä löysäillä.
Oli oikein antoisat treenit, jotka tarjosivat tekemisen iloa ja tällä kertaa myös sitä onnistumisen tunnetta. Milläköhän saisi säilytettyä tämän vireen viikon?

Lomalta kisakuntoon?

2011-03-08T23:02:00.003+02:00

Viime viikko hiihtolomailtiin Lapissa. Koirat oli tietenkin mukana, mutta niillä oli varmaan tylsä viikko kököttää mökissä ilman isompia aktiviteetteja. Muu perhe nautti aurinkoisesta kelistä rinteessä, hiihtäen ja koiravaljakkoajelulla.
Mutta loma loppuu aikanaan ja tänään palattiin arkeen treenienkin merkeissä. Ja nyt olisi pari viikkoa aikaa saada koirat ja kartturi kisakuntoon...

Ossin ryhmässä tehtiin Juulin johdolla ensin pieni ratapätkä. Siitä ei ole kuvaa kun en enää kotona muistanut missä järjestyksessä mentiin... Ossi taas räksytti ja kävi kierroksilla. Kontaktit roiskui, etenkin A:lla. Mutta muuten teki yllättävänkin hyvin.

Toinen treeni oli yläpuolen hyppyhässäkkä jossa luulin meidän epäonnistuvan takuuvarmasti (asenne ennenkaikkea ;D ). Mutta niin vaan yllätyin. Eka yritys meni pieleen ohjaajan kompuroidessa koipiensa kanssa tuolla 4-5 esteiden välissä. Toka yritys oli jo ehkä sinnepäin ja kolmas... No jos ohjaaja ohjaa ja kääntyilee ajallaan niin voidaan olettaa että hommakin toimii. Yllättävän hyvin uskoi herra ohjausta ja tuli tuonne kakkosen taakse, eikä roiskinut putkelta suoraan rimalle. 3-4 väliin valssi jotta pääsin vaihtamaan puolen. Neloselle jarruttelua ja heti kutsuminen jotta päästiin viitonen oikealta puolelta. Loppuradassa ei ongelmaa. Mukava treeni sitten kun se rupesi kulkemaan!

Akin ryhmässä tehtiin Samin johdolla tekniikkatreeniä, jaakotusta tällä kertaa. Aki oli aikasta noheva tyyppi ja sujui molemmilta puolilta mukavasti. Myös vauhdista. Lopuksi tehtiin kontaktitreeni puomilla ja A:lla.
Akin ryhmän jälkeen jäin vielä Ossin kanssa kokeilemaan tuota jaakotusta. Ihan mukavasti sujui senkin kanssa. Joskin hyppää laajemmalla kurvilla kun Aki, mutta uskoisin että kurvi pienenee treenillä... Hypyt oli hieman eri tasolla (toinen taaempana siis), ja totesin että saa olla tarkkana ettei se pääse livahtamaan taaempaa hyppyä takaisin päin vaan kiertää siivekkeen. Mutta muuten sujui hyvin. Sitten tehtiin vähän keppejä, takaakiertoja ja kontakteja.
Lopulta herran iltalenkille ja nukkumaan :) Ja tein päätöksen, että molemmat koirat starttaavat Kuopiossa kaikki startit. Mennään nyt koko rahan edestä =D

Voittajafiilis!

2011-02-22T21:47:00.006+02:00

Tää on se fiilis, tän mä haluu kisoihinkin. Oli niin voittajaolo.
Oli ihan loistava treeni. Kiitos Ida!! Työntöjä-vetoja-kuljetusta. Rata ensin näin päin (numerot) ja toinen treeni käänteisesti. Lähtö oli yhtä hyppyä aiemmin, kuvassa siis tuon ylimmän hypyn takaa. Ensin lauteilla Ossi ja koska Sami oli ilmoittanut, että jätetään Akin treenit pakkasuhkan takia väliin, niin teki Akikin sitten samat treenit. Yksin, kun ei muita treenaajia ryhmästä tullut.

Treeni itsessään ei ollut mahdottoman vaikea teknisesti, mutta vauhdikkaalle Ossille nuo kuljetusosuudet olisi voineet olla pahoja. Kontaktejakaan ei ollut, pöytää lukuunottamatta ja se oli muuten älyttömän liukas. Oli ihan tosi mukava tehdä tällainenkin treeni välillä. Ossi oli hyvin kuulolla. Muutamia rimoja tuli alas, mutta kaikkiin pudotuksiin oli syy - ohjaajassa. Milloin lähti liian aikaisin liikkeelle, laski käden liian aikaisin, vaihtoi ohjaavaa kättä liian aikaisin, käski väärässä kohdassa. Ja aina seurasi riman pudotus. Eli minun tulee muistaa ettei passaa hätäillä mm liikkeelle lähdössä. Mutta kun saatiin käskyt ja liikkeet kohdilleen meni herra aivan mahtavan radan. Kunpa toimisi kisoissa yhtä upeasti.

Aki oli loistava jo ekoissa suorituksissa. Rata kumminkin päin nollilla läpi. Intoa oli ja irtosi putkiinkin upeasti. Pöytäkään ei tuottanut hankaluuksia vaikkei sitä ole hetkeen treeneissä ollutkaan. Teimme muutamaan kertaan ja sitten otettiin vielä A ja muutamia takaakiertoja. Ihan tosi loistava poju. Innolla ja vauhdilla. Ei kyräilyä eikä kyyristelyä. Etenkin Akin kohdalla on oltava tarkkana, että palkka AINA vaikka koira tekisi väärin. Sekin kun yleensä on ohjaajan vika...
Akin treenin jälkeen pääsi Ossi vielä uuteen suoritukseen (rata molempiin suuntiin) ja molemmat oli niin nannat ja puhtaat suoritukset, ettei paremmasta väliä! Mee laik, tahtoo tätä tunnetta lisää! Miten upeaa kun kaikki palat on kohdillaan, ohjaaja osaa liikkua, ohjata ja jarruttaa oikein ja koira tekee nappiin!!!

Tieto lisää tuskaa?

2011-02-20T13:30:00.003+02:00

Eilen pakkasin Multivanimme täyteen mukavaa naisseuraa ja suuntasimme Kotkaan Janita Leinosen radanlukuluennolle. Luennon aikana käytiin läpi radan suunnittelua, koiraan vaikuttavia tekijöitä, ongelmia yms... yms...
Oli oikein antoisa luento. Mutta välillä iski se tuska, ettei miusta ikinä ole vastaavaan... En tietysti tiedä tarvitseeko ollakaan, kunhan nyt jotain edes saisin korjattua ohjauksessani (ainakin alkuun). Sitten taas tuli niitä ahaa elämyksiäkin, että juu noinhan sen juuri tulisi olla. Tavallaan tieto lisää tuskaa vaikka sitten tosiaa ymmärtääkin juttuja ihan eri tavalla.
Itselle varmaan suurin ja ensimmäinen asia on, että ajattelen rataa enemmän kokonaisuutena ja virtuaalikoiran kanssa, en vain numerosta toiseen. Unohdan plan B:n ja asenne kohdalleen! Opettelen tuntemaan itseni ja koirani; mihin se laskeutuu, mistä ponnistaa, missä itse olen, minne ehdin jne. PALJON PURESKELTAVAA jäi mietintämyssyyn. Toki olisin voinut vielä toisen mokoman tovin viettää tietoa imien. Oli niin hyvin pidetty ja esitetty, että aika oikein hujahti. Mukaan lähti tekniikka DVD. Nyt kun ehtisi katselemaan.

Pakkanen paukkuu

2011-02-15T22:41:00.002+02:00

Ja jälleen pukkaa pakkasta. Ja treenitaukoakin jos ne jatkuvat. Tänään minä kuitenkin läksin hallille siivoamaan. Oman ryhmän vuorolla olen estynyt joten päätin mennä nyt auttamaan.
Otin koiratkin mukaan. Tiesin olevani ainoa ryhmästäni mutta aattelin jotain pientä ottaa. Niinpä teimme takaakiertoja ja jaakotusta, kontakteja ja keppejä. Molemmat koirat oli tosi innostuneita ja tekivät tosi hyvin. Ossinkin takaakierto alkaa vaikuttaa hyvälle. Ei kovin vaikeasta kulmasta vielä mene, mutta tänään saatiin jo se kolmen vierekkäisen hypyn takaakiertohässäkkä onnistumaan.
Kauhean kauaa emme treenailleet. Melko vilakkaa oli ja omatkin posket oli ihan jäässä joten nopea iltalenkki päälle ja kotiin huovan alle :)