Ylimääräiset treenit

Tänään töiden jälkeen kieppasin koirat kotoa ja suuntasin Virven & Selman kanssa ylimääräisiin agitreeneihin... Olipa oikein luksusta kahdestaan ja kolme koiraa!!! Radalla oli kaikki muut paitsi keinu ja pussi, siis pöytäkin pitkästä aikaa. Ossilla sujui varmaan malliin. Mitä nyt päätti ekalla startilla varastaa ja koirahan lähti sitten niskasta raahaten autoon. Ja niin Aki pääsi radalle ensin. Alkuun pojulla oli sitä esteen takana istumista ja alittelua ja kiertämistä... Tosi nihkeetä. Mutta laskimme rimat ja saimme poikaan eloa - ja jopas lähti sujumaan, ihan useamman hypyn ja putken sarjoissa. Keppejä treenattiin myös.

Sitten Ossi sisään ja jälleen varasti, mutta tuli kutsusta takaisin. Hyvää vääntöä oli, joskin ensimmäinen rata oli "räiskintää" ja rimoja tippui aika roimasti. Mutta loput suoritulset olikin ihan kelvollisia. Kontaktit otti, kepit haki hienosti, kuunteli ja rimat pysyi. Treenattiin myös hyppykieputuksia yms. Oli tosi mukavaa ja tehokasta.
Lopuksi pääsi vielä Aki treenaamaan puomia. Laitettiin ylös- ja alastulot pöydältä alas. Ensin oli ihan kauhee, mutta kun isä Ossi näytti mallia, niin poikapa lähti painelemaan perässä. Ja lopulta vauhtikin jo kiihtyi ja meni ihan ilman remmiä! Tosi huisia edistystä muutamalla suorituksella. Hieman tosin poikaa jännitti, kun hieman "matalana" kulki, mutta kulki ihan reippaasti. Ehkä tästäkin siis saadaan agikoira???? Kun vaan olis aikaa ja rauhaa treenata. Hallilla kun oli kunnon alusta ja valotkin, jotka varmasti Akin kohdalla vaikuttavat jonkin verran. Mutta olipa huippukivaa huomata, etenkin sen takkuisen maanantain jälkeen, että osaa ja uskaltaa se Akikin kun vaan muistaa tsempata koiraa kovasti!!! Sillä Aki on todella paljon pehmeämpi kuin Ossi, jolla taas kovuutta tuntuu olevan ihan mukavasti.

Tuloksia kilppareista

Tänään jännitin ihan tosissani tuloksia eilisistä kilpparikokeista. Mutta iltapäivällä sain huokaista helpotuksesta, kun eläinlääkäri soitti ja kertoi hyviä uutisia!!! (ja tuloksethan on kokonaisuudessaan poikain kotisivuilla kohdassa faktat)
Akin tulokset oli ihan todella loistavat. Ossillakin oli hyvät, tosin T4 arvo oli hieman alle rajan (raja 17-53) ja Ossilla oli 13,4 nmol/l. Vanhoihin rajoihin se olisi vielä mennyt, ne kun oli 12-40. Mutta melko tasaisesti herra pitää arvonsa, sillä vuonna 2007 oli Ossilla suht sama lukema. TSH oli kummallakin todella hyvä ja "suhteet" kohdillaan. Akilla huomattavasti isompi luku kuin Ossilla, mutta Ossilla taas oli suht samat lukemat kuin viimeksi vuosi sitten - ja ihan suosituksten mukaiset. On niin huojentunut olo. Tosin vielähän niitä TgAa tuloksia pari viikkoa odotellaan ja jännätään.

Tuosta Ossin alakantista olevasta T4 arvosta keskustelin jonkin aikaa eläinlääkärin kanssa. Mutta hän ei ollut ollenkaan huolissaan ja sanoi, että koira on ihan terve, sillä tuo T4 on vain "hetkellinen pitoisuus" elimistössä johon vaikuttavat todella monet asiat kuten mm. hormonit, verensokeri ja kantajaproteiinien määrä. Eli pelkästään tämä arvo ei aiheuta jatkokontrolleita eikä aihetta huoleen. Ei siis hälyyttävää Ossillakaan. Lääkäri sanoi, että vasta sitten pitäis olla huolissaan jos TSH on yli 0,5 ng/ml (sillä tämä arvo kertoo kilpirauhasen vajaatoiminnasta) ja T4 alle 10 nmol/l.

Ja täten siis todettakoon, että terveitä ja reippahia poikia :)

Edit: Ja seuraavan löysinkin sitten jäljestäpäin yhdistyksen sivuilta:
Tutkimustulosten tulkintaa
Poikkeamat viite-arvoihin T4-arvoissa voivat johtua fysiologisista tai biologisista tekijöistä. Tähän voivat vaikuttaa esim. muut sairaudet, lääkitykset ja ikä. Pelkästään poikkeava T4-arvo ei viittaa kilpirauhasen vajaatoimintaan. Tämän takia sellaisten koirien tulokset, joilla on poikkeamaa vain T4-arvoissa kirjataan terveiden listalle.

Positiivinen TGAA -tulos, tarkoittaa sitä, että koiralla on suuri todennäköisyys sairastua jossain vaiheessa elämänsä aikana kilpirauhasen vajaatoimintaan. TGAA-positiivista koiraa tulisi seurata kilpirauhasen vajaatoiminnan oireiden varalta sekä tutkia kliinisesti sekä laboratoriomäärityksin 6-12 kk välein.

Jos koiralla on poikkevat T4- ja TSH-arvot sekä poikkeava T4/TSH-suhde, viittaavat nämä tulokset kilpirauhasen vajaatoimintaan. Kilpirauhasen vajaatoiminta diagnoosiin vaaditaan poikkeavien laboratorioarvojen lisäksi kliiniset oireet.

Eläinkuiskaaja Teuvo I. Tursas

Äsken oli aika hauska tilaisuus päiväkodilla. Lapset sai viedä sinne lemmikkejään esittelyyn ja paikalla oli "eläinkuiskaaja Teuvo I. Tursas" jonka avulla pystyi kysymään kysymyksiä eläimeltään. ;D
Meillä mukaan lähti Aki. Ja Akin yleisesittelyn jälkeen kysyimme eläinkuiskaajan avustuksella, että koskiko aamuinen eläinlääkärikäynti kovasti. Ja Akin vastaus oli "kiitos kun pidätte hyvää huolta ettekä antaneet sikainfluenssapiikkiä" LOL

Tapahtuma oli hauska ja lapset selvästi nauttivat ja pääsivät rapsuttelemaan kissoja, koiria ja yksi gerbiilikin (tai mikä lie hiiri) oli paikalla.
Aki osasi suhtautua yllättävän hyvin siihen kiljuvaan lapsimassaan. Oli reipas poika ja antoi lasten silitellä. Innoissaan katseli muita koiria, eikä taaskaan onneksi pörissyt. Hieno poika!

Kilpparikontrollia

Vapaapäivän kunniaksi olin varannu pörröille ajan kilpparikontrolleihin. Kummaltakin otettiin koko paketti ja tgaa:t. Aki oli ihan paiseessa koko käynnin ajan. Mutta oli myös mukava huomata, ettei yhtään jurputtanut muille uroksille!!! Ei se kyllä tapaa sitä yksin ollessaan tehdäkään, mutta Ossista sit ottaa vaikutteita kun ovat kaksin... Ja nythän mä hilasin siis koirat erikseen sisälle.
Verinäyte saatiin Akilta kuitenkin ihan hienosti otettua. Pikkaisen herra itki vaikka rapsuttelin. Ossi vuorostaan laittoi päänsä kainalooni ja jännitti hieman mutta makasi koko toimenpiteen ajan ihan paikoillaan. Hienot hurtat. Ja nyt on samiksilla laastarit samassa kohdassa samassa tassussa - on se niin söpöä ;D
Ja sitten tuloksia odotellessa. Huomenna saan perusarvot ja tgaa tulee sit about parin viikon päästä.

PIIIIIITKÄSTÄ aikaa tottista

Niin se vaan on, että kun repsahduksen tielle lähtee niin sitä huomaa olleensa treenitauolla aika kauan... Aina on ollu joku tekosyy olla menemättä ja jossain vaiheessa muillekin taisi tulla "lama" eikä ryhmämme pyörinyt. Mutta nyt pyörii - ainaki itte on pakko ku huomasi koirista että pitäis tehä... Tänään olimme saaneet Aulin vetämään ryhmäämme ja voi miten ihanalta se palaute tuntuikaan. Monta hyvää asiaa taas tuli ääneen sanottua. Niitä vaan ei osata toisistamme ryhmän kesken niin hyvin katsella, joten kylläpä se ulkopuolisen vierailu taas avarsi.
Ossin kanssa tehtiin seuraamista ja koetettiin petrata sitä. Nuuskuttelu on ehdottomasti kielletty - pakotetta pannasta tai ärähdystä. Kehua ja/tai palkkaa heti kun kontakti kohdillaan. Jäävistä istu meni taas maahan joten piti avustaa, maahan ja luoksetulo oli hyvät. Ja yllättäen herra pysyi ihan mukavasti myös paikallaolossa vaikkei ole aikoihin tehty.
Ja voi miten hyvin Auli sanoikaan että koko ryhmämme treenaa, mutta enemmän koirien ehdoilla, että tehdään vähän puolivillaisesti. Niin totta!!! Mutta nytpä pääsemme petraamaan asiaa. Ossissa olisi kuulema ihan potentiaalia eikä potku lopu kesken... Kun vaan emäntä sais ittestään irti... Ja emännän pitää opetella kentällä heittäytymään pelleksi tarvittaessa... Onneksi kohta vapautuu iltoja tähän pelleilyyn ;D vähän enemmän, tai siis ettei tartte lapsia hilata mukana häiriköimässä joka kerta. Pystyy paremmin keskittymään, kun ei tarvitse vahtia millainen nyrkkitappelu on selän takana pystyssä...
Aki taas... Noh Akihan ei osaa mitään ja ketäs tästä voimme syyttää... Omistajaa!!! Ja hitsinpimpulat kun se on semmonen hutjake joka ei malta sitten yhtään pysyä paikallaan... Mutta nyt on pakko sitäkin ruveta treenaamaan. Tänään otettiin vaan ihan viereen, ihan himpun seuraamista namilla (se minkä aikaa koiralla oli mielenkiintoa, eli ei kauaa, koska Aki ei kestä "pakottamista" joten parempi lopettaa ajoissa ettei kyllästy ja lyö hanskoja tiskiin ja makaa vaan...) sekä ihan perus maahan-istu-maahan sarjaa. Maassaolon aikaa yritin välillä hieman pidentää, mutta mokoma tahtoo kimmota ylös heti ellei palkkaa kuulu, tai jos palkan on jo ehtinyt hotkaista niin turha kai se siellä on enää pötkötellä...? Syvä huokaus - mikä työmaa minulla onkaan edessäni.

Joopa joo... Halutaan vaihtaa koira

Siis Ossiahan ei vaihdeta, mutta Akin voisin vaihtaa treenin perusteella... Vaikka luulen, et oikeasti en antais pois, mutta vähän taas ittellä meinas keittää ja kun Akin kanssa saa olla niin tosi tarkkana älähdyksistään ja eleistään... Mutta otetaanpas alusta.

Tänään oli siis agi-ilta. Ossi oli ihan intopiukkana kun hokasi maneesin pihalla minne tultiin. Olihan meillä ollutkin jo viikon tauko... Veera oli tuonut mukavan radan joka tehtiin 2 pätkässä (esteet 1-10 ja 10-18). Ensin ssi karkasi lähdöstä - ei sitten niiiiiin millään voinut viikon tauon jälkeen odottaa. Tosin olisi vain pitänyt lähteä juoksemaan - niinhän se menee kisoissakin. Mutta ei, pieni kurinpalautus ja takaisin lähtöön. Ja jopas malttoi nätisti, tai noh pieni piiputus kuului selän takaa. Mutta suoritushan oli aivan loistava. Huippuhurtta. Arvelin meidän sössivän jo heti alkusuoralla jonka päässä oli kutsuvasti A. Mutta voi miten kauniisti Ossi kiiti 3 hyppyä, ohjautui neljännelle, tuli välistä, kiipesi A:lle - ja otti kontaktin kauniisti, hyppäsi jälleen pari estettä ja haki kepit pimeästä kulmasta ja vielä pari hyppyä. Meno oli ihan huippua. Miksei tää kondis satu koskaan kisoissa???
Otimme vielä saman pätkän uudellee. Mallisuoritus jälleen... No okei, ehkä ammattilaiset ois huomannu puutteita, mutta meidän mittapuulla loistavaa!!!

Ossinaattori autoon ja Akinaattori tilalle. Tässävaiheessa vielä menikin Akillakin loistavasti. Hyppäsi maksihyppyjä peräkkäin useita ja meni minne ohjattiin. Putki sujuu. Kepitkin jo melko hyvin. Tosin "väärältä" puolelta ohjatessa ei vielä lähde mukaan kunnolla. Keinukin otettiin pari kertaa avustajien kanssa. Vaan kyllä herra stressaa. Matelee matalana eikä edes meetwursti kelpaa lankulta. Mutta meni kuitenkin :) Pitäisi saada kotipihaan joku lankku millä harjoitella.

Pieni tauko ja radan katselua. Ja sitten alkoi Akin alamäki ja ohjaajan pinnan paukkuminen. Keinua ei edes yritetty, mutta kun herra rupes taas temppuamaan hyppyjen kanssa, meni ali, istui vaan hypyn takana tms yhtä fiksua. Ja tää hurtta vaistoaa paljon herkemmin mielialani (tai ainakin reagoi herkemmin) kuin Ossi. Ja kun mua kiukuttaa ni koira tekee vielä vähemmän. MASENTAVAA. Juuri nyt voisin vaihtaa toimivaan koiraan...

Ossi sentään loisti radan loppupätkälläkin. Taisi olla hyvä päivä :) Meni hyvinkin pienestä kulmasta kauniisti puomille, otti kontaktin ja meni vielä putkellakin oikean päähän! Olipahan mainio treeni Ossilla. Siitä sentään jäi ohjaajallekin hyvä mieli.
Nyt hurtat suihkuun ja sitten yöpuulle koko sakki. Tai pikkuapurithan nukahti taas kuin tukit... Mutta me loput (mä ja hurtat) siis... Joten öitä kaikille!

Pesulle mars...

Sunnuntain kunniaksi pörröpojat pääsivät shampoopesuille... Mikä sinällään on ihan turhaa koska huomenna ois maneesissa agility ja se sotkee taas koirat... Mutta kun oli aivan pakko pestä nuo rapanaattorit. Minä kävin Akin kanssa sauvakävelemässä sellaiset 1,5 h ja totesin kotona et koira on kylkiä myöten kurassa - eikun pesulle siis. Iskä kävi sitten Ossin kanssa juoksemassa - ja lopputulos oli sitten ihan sama.

Tyhmää, tylsää...

Sitä tää varmaan on koiristakin, vaikkei ne ehken ymmärrä viikonpäiviä ja treeni-iltoja. Mutta emäntää harmittaa... Meille rantautui joku tauti, liekkö sika vai joku muu, mutta toinen pojista kuumeessa. Eilen jo tuntui olevan tauti aluillaan, joten päätin jättää agitreenit välistä. Poikien kun olisi pitänyt lähteä mukaan, eikä viitsinyt paleltumaan viedä.
Noh, tänään oli sovittuna pitkästä aikaa tottistreenit, niin eikö mitä, nyt on sitten tauti kunnolla päällä ja treenit pitää jälleen jättää välistä, kun ei kipeää lasta voi ulkoiluuttaa :)
Mutta ehkäpä ensi viikolla olemme terveitä ja pääsemme treeneihin. Siihen asti koirat tyytykööt juoksulenkkeihin viikonloppuna iskän kans ja sitten on muuten vaan ulkoilua omassa pihassa.

Voi pojat pojat...

Mikähän niissä peitoissa koiria viehättää...? Tai uskoisin, että Akia. Tänään kotiintulijaa odotti jälleen iloinen yllätys, kun koira(t) oli repiny sellaiset paksun, ihkun koiranpatjan. Täytteet oli kuin höttöluminen kinos - korkeat nietokset... Jep jep ja voi vee!!! Eikun patja jäämistöinen roskiin ja herrat perropörröt nukkuu nyt sitten päivät kovalla alustalla PISTE. Oma moka. Mun budjetti ei kestä ostaa uutta patjaa joka viikko. Kuramaton voin joskus muistaessani sit hommata, mut mitään parempaa ja pehmeempää herrat ei saa. Et silleen tuas tänään sarjassamme Urpo ja Turpo askartelee :D

Maanantain mutinoita

Oli meidän vuoro viedä rata treeniin. Laitettiin Tornion SM-kisojen kolmosten rataa hieman uuteen uskoon:


Ossi starttasi ensin. Vauhtia ja virtaa yllättäen (?) oli jälleen... Mutta siitä huolimatta yllättävän hyvin malttoi ja teki. Alussa yritti tuon putken (3) taaempaan päähän, mikä oli ihan ohjaajan moka. Suurin ongelma tänään taisi olla riman 8 tippuminen joka kerta. Mutta hienosti veti esteen 8 ja 9 välistä A:lle.
Keppien sisäänmeno oli loistava ja kontaktit on hyvät. Eihän se niillä pysähtyisi, mutta ohjaaja pakottaa. Pöytää vähän varmisteltiin karjumalla komentoa ajoissa. Ei ollakaan aikoihin tehty. Yllättävän hyvin meni. Joskin lopputulos olisi saattanut olla toinen jos olisi ollut vaikka vauhdikkaan hyppysuoran päässä... Pari kertaa vedettiin rata. Ossi autoon ja Aki odottelemaan vuoroaan...

Akin kanssa tehtiin uutena pussia. Tai ainakaan sitä ei ole valovuosiin tehty. Tarvitsi vähän pussin nostamista mutta ihan mukavasti lopulta meni. Ja kerran teki jopa ilman nostamista. Hypyt, putket ja kepit alkaa sujumaan. jonkin verran yrittää kiertää hyppyjen ohi, mutta sekin on estettävissä ohjaajan tarkalla työskentelyllä (joopa joo...). Pöytä oli pojasta pelottava. Mutta kyllä se nyt sille nostamalla käytiin katsomassa.

Vaan onpa mainittava, että kyllä nämä talven treeniryhmät on IHAN liian isoja ja aikaa siihen nähden liian vähän. Eilenkin treenaamassa oli 10 koiraa ja aikaa 1,5 tuntia. Ehti kerran kummankin koiran kanssa radalle. Eipä se oikein jaksa lämmittää mieltä kun
a) Ossi ja ohjaaja ei kehity
b) Aki ei ehdi opetella kunnolla edes perusjuttuja ja
c) kaikenkunniaksi maksaakin pitää.
Juu eikä siinä, maksaisin vaik enemmänkin jos ryhmät ois järellisen kokoiset...

OHHOH!!!

Tulipa sitten Akin lonkkalausunto Kennelliitosta. Tulivat takaisin D/D:nä mikä oli melkoinen yllätys, kun Jari kuitenkin arvioi ne korkeintaan C:ksi. Noh, kai se pitää vaan Kennelliiton lausuntoa uskoa. Kyynärät oli 0/0.
Ja silmät oli siis terveet ja polvet 0/0.

JA HUOM! JOS TÄÄLLÄ LIIKKUU OSSIN ENSIMMÄISEN JA TOISEN PENTUEEN HAUKKUJEN OMISTAJIA, NIIN OLISIPA KIVA JOS VEISITTE HAUKKUJA TUTKIMUKSIIN, näkisi vähän millaista lonkkaa sun muuta on tarjolla ;)

Maneesikausi korkattu

Niin se alkoi talven treenikausi maneesilla. Saadaan taas nauttia sen maapohjan kulkeutumisesta turkissa kotiin ja sänkyyn. Jippii :)
Ja kuten huomaatte, niin muutoksen myötä innostuin jälleen piirtämään treeniradan ja sain sen jopa esiin... Ehkä ne rästissä olevatkin pikkuhiljaa ilmestyvät - nyt kun on tämä tulppa korkattu.
Olen siis maksanut talvitreenit kummallekin koiralle, Aki tehkööt jotain pikkuhiljaa, mutta joka kerta jotakin ja Ossihan painaa entiseen malliin.

Aki ei tehnyt rataa, ihan vaan muutamia hyppyjä ja putkia. Kepit olivat huomattavasti sujuvammat kuin ulkona pimeällä. A:ta ei edes suostu kokeilemaan. Ottakaamme siis seuraavalla kerralla pöytä ja puomin päät siihen ja ruvetkaamme harjoittelemaan matalalla. Keinu tehtiin 2 kertaa. Tosin hieman naurattaa toi koira. On joskus jo tehny ihan sujuvasti, mutta nyt liimaantui keinun pintaan ihan tosissaan. Ihan kun ois laitettu pikaliimaa ja painettu koira siihen kiinni. Herra ei mee eteen eikä taaksepäin. Puristaa vaan itteensä niin matalaksi kuin mahdollista. Saatiin kuitenkin liikutettua herraa ja alastulo olikin helpompaa kun itse keikautin keinun varovasti alas. Mahdoton hurtta. Reipastuukohan se koskaan, onko nyt vaan joku mörkökausi...


Ossi teki 2 rataa. Tässä ensimmäinen. Kontaktit otti mukavasti, vaikka jouduinkin tuossa A:lla kiertämään putkesta johtuen itse hieman kauempaa ja sitä kautta olin tietty auttamattomasti perässä. Kepit aloitti ekalla kerralla väärästä välistä, mutta uusinnassa meni loistavasti. Vaikein paikka taisi olla kepeiltä putkeen meno. Muutaman kerran jouduttiin veivaamaan, kun herra ois vaan A:lle kiivenny.

Toinen rata oli äskeinen käänteisesti. Sujui oikein mallikkaasti. Olin tosi tyytyväinen koiraan radalla. Itse taas kirosin sitä alustaa. Se on vaan niin hankala juosta, etenkin kun on hidas jo muutenkin.

Ossi on nyt ollut pari päivää ilman särkylääkettä. Vähän pelkäsin kuinka treenissä käy, muttei mitään. Ei treeneissä eikä tänään. Ehkäpä se nyrjähdys tai mikä se nyt olikaan, on parantunut ja herran on terve. Sänkyyn ja autoonkin loikkaa ihan entiseen malliin. Tästä on hyvä jatkaa.