Viime viikko meni taas helteitä pidellessä, eikä tälläkään viikolla sitten loppupeleissä kauhean paljoa viileämpää ollut. Mutta treenaamaan mentiin tiistaina.
Ossin ryhmässä toi Mynttisen Tiina radan (piirrän jahka saan pöytäkoneen taas pelittämään). Ossilla oli melko hyvä kerta, tosin rimoja tuli jonkin verran alas. Malttoi lähdössä. [Ja ohjaajaa pelottaa jo valmiiksi seuraava kisastarttimme, mitäköhän lähtö mahtaa silloin ollakaan... Meidän kun piti epiksiin sitä treeneemaan, mutta tyhmä ohjaaja unohti koko geimit. (tollotollotollo, kerrankin ois ollu mahdollisuus kokeilla...)]
Etenkin rimakieputus 6-7-8-9 oli sellainen jotta se viimeinen etenkin tahtoi tulla alas. Se pysyi heti paremmin ylhäällä kun vaihdettiin ohjaajan paikkaa puomin ja hypyn väliin. Tosin siitä kohdasta olikin haastavampaa saada Ossi hyppyjen välistä takaakierrolle, mutta sainpas...
Olin ihan tyytyväinen Ossin treeniin, ohjaajasta en tiiä. Tuntuu et oon ihan sekasin käsieni ja jalkojeni kanssa ja painan vaan menemään, että "selviän" hengissä loppuun asti. Mutta ehkä se ohjaajakin tästä pikkuhiljaa alkaa oppimaan... Ainakin ryhmä on mukava ja hyviä neuvoja on tarjolla enemmän kuin ohjaajan aivokapasitetti pystyy näin äkikseltäänaa;D - Kiitos vaan kaikille treenikamuille hyvistä neuvoista ja vinkeistä. Ehkä minä kipuan vielä kartalle. Pitäisi vaan uskaltaa kokeilla (myös kisoissa). Nytkin huomasin miten paljon paremmin toimi lopun putkesta toiseen vienti suoran putken oikealta puolelta, puolelta jonne en kisatilanteessa olisi ehkä uskaltanut edes yrittää ehtiä.
Alla Akin treenit a la Anne Topra.
Ensin mentiin veryttelynä nuo mustilla numeroilla olevat... Palauteltiin mieliin niitä välistävetoja. Aki menee jo paikka paikoin ihan livakasti. Keppejä ei ihan vielä hae itsenäisesti (paitsi ehkä pari kertaa ja silloinkin ohjaaja oli sitten niin hämmstynyt ettei ehtinyt mukaan ja sössi koko jutun...) mutta vauhtia oli tänään niillä kivasti. Ennen rataa oli tehty pari kertaa keinu yksinään. Sitä taas ryömittiin hieman. Siksipä radan puomia sitten luultiin keinuksi, eikä meinattu oikein uskaltaa ylös... Mutta kun Aki hoksasi, että kyseessä olikin puomi niin johan oli vauhtia ihan erilailla.
Valkoisilla pampuloilla oleva varsinainen treeni meni mielestäni myös ihan hyvin. Mitä nyt se keppien alku... Muuten Aki ohjautuu aika hyvin. Kuuntelee ja tulee sieltä hyppyjen välistä jos käskytän. Joskin ärsyttävästi tulee hyppimään vasten kun haluaa palkkaa tai luulee sitä siinä kohdassa saavansa. Mutta kovasti on edistynyt vaikka niitä karikoita ja mörköjä onkin. Ehkä tästä jonkinsortin kisakoira saadaan, ei kuitenkaan isänsä veroista menijää...?
2 kommenttia:
Heiiii, kivaa, teistähän on tullut Lappeenrantalaisia :D Miten tää on mennyt miulta ihan kokonaan ohi. Me asustellaan Lappeenrannan laitamilla Joutsenon puolella, koulua käyn Lappeenrannassa ja suurin osa töistä tulee myös siellä tehtyä. Jahka saan koulun taperrettua loppuun me aloitellaan Göstan kanssa kisaura uudelleen, sitten varmaan törmäillää lähialueiden kisoissa. Oliskin tosi kiva tavata Aki ja Ossi livenä :) Tsemppiä treeneihin, ja onnenpotku kisoihin!
Niin meistä tuli... =D
Kesäkuussa muutettiin. Kanavansuulla asutaan, joten tule ihmeessä pörriäisiä moikkaamaan!
Lähetä kommentti