Eka treeni:
Tonne putkelle 6 päästiin vielä ehkä jotenkin kunnialla mutta sitten koira livahti tuohon putken väärään päähän, joka tietty oli se hokuttelevampi. Ja se sinne sinkoutuminenhan oli tietty ohjaajan moka. Ei minkänlaista käskyä. Keipeillä hipsin Ossin edelle ja valssasin keppien eteen saadakseni koiran putken väärään päähän. Noh onko sinne mahdollisuus mennä jos ohjaaja seisoo ihan väärässä kohdassa osoittaen vika suuntaan :D Uusintaspurtilla saatiin jo ohjaajakin palttiarallaa kartalle :) Lopun hyppysuora olikin hauska. Ossi ei vissiin ole tottunut, että minä voisin olla edellä. Niinpä koiralle tuli kauhee kiire perään ja rimat alas. Sami antoi hyvän treenivinkin tähän vaivaan tällaisilla suorilla. Pitäis vaan selvitä hallille omalla ajalla, mutta hitsi kun työt haittaa harrastusta (=ei vapaapäiviä arkena) ja illalla pyörii ryhmät. Mutta vielä mä meen joku kaunis päivä.
Toka treeni:
Muut lähtivät radalle hyppyjen oikealta puolelta, mutta koska Ossin tunnen niin mie starttasin vasemmalta. Näin sain sen paremmin putkeen. Jos oisin menny toista puolta olisin todennäköisesti vetänyt Ossin sinne väärään päähän suunnallani. Muurilta vitoshypylle oli pahapahapaha kulma. Koiraa piti oikaista, vetää ja vaikka mitä sinne toiseen suuntaan et sai kääntymään hypylle. Myös hypyltä renkaalle oli tiukka käännös. Ohjaajan vaan pitäisi käskyttää aina ja ajallaan sekä käyttää niitä herneitän ajallaan. Varmaanhan me sössittiin tässäkin jotain koomista, mutta kiva treenit meillä oli.
Akin kanssa tehtiin samaa treeniä kuin viime viikolla, mutta toiseen suuntaan. Ekalla kerralla piti nuuskutella putkessa, mutta kun ohjaajan äänensävy ilostui, tuli koiraankin vauhtia. Ja voi miten komeasti puomilta putkeenlähetys sujuikaan! Puomilla alastulokontaktilla Aki väistää minua, joten palkkaus kädestä hankalaa. Pitäisi ottaa intensiivikurssi kontakteja Akille ja ehkä hieman pehmeämpi käskysana kuin Ossille (jarru). Ja koska olen Ossin kanssa oppinut niin jarruttelen Akia ehkä liiankin ajoissa, niinpä se pysähtyy alastulon puoleenväliin ja loppu hutkelletaan milloin mitenkin. Pääsääntöisesti kontakti kuitenkin otetaan, mutta yhtäänhän siihen ei pysähdytä. Kepit sujuu miten kuten. Kovasti pitää kädellä ohjata. Mutta hienosti se poika kaikenkaikkiaan tekee. Kovasti on rohkaistunut siitä mitä alkujaan oli...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti