Mamman kolmikko

Mamman kolmikko

lauantai 12. maaliskuuta 2011

Rataa pukkaa

Lauantain treenissä oli Rauno Virran kolmosluokan rata.

Ossi pääsi miun pojista ekaksi radalle. Se oli ihan loistava!!! Kuunteli, toimi kuin ajatus eikä edes räksyttänyt. Ja rata sujui todella ihanasti. Ohjaus 5 hypyltä 6 putkeen oli huolimaton ja sitä jouduttiin korjaamaan kun koira ajautui ohi. Muuten nättiä ja Ossiksi rauhallista menoa. Kontaktitkin otti nätisti. Ihanaa. Mee laik. Treenikaveritkin luuli jossain välissä, et olin radalla Akin kanssa kun Ossi ei ollut yhtään oma itsensä ;D Tällaista menoa toivoisin ensi viikon lauantaillekin Ossilta. Voisi jopa tulla tulos... Ja hyvä sellainen.

Aki pääsi muutaman koiran jälkeen radalle. Ajautui neloshypyllä (päädyn 18 kautta) ohitse. Minne lie oli menossa mutta ohi oli tulossa... Korjaus. Myös keppikulma oli Akille vaikea, etenkin kun itse menin vasemmalle, joka minusta oli meille loogisempi ohjauspuoli. Muuten oli aika hyvä suoritus.

Vaikka koiria oli treeneissä paljon, niin ehdittiin vielä toinen kierros samaa rataa. Ossi oli jälleen ensin, nyt meno muistutti jo enemmän normaalia. Heh. Mutta ihan ok suoritus tämäkin. Viitoshypyn rima tuli alas. Taisinpa käskyttää hieman liian aikaisin "tänne". Puomia alastulo jäi välistä. Anne totesi, että kannattaa olla tarkkana treeneissä missä kohdin käsi menee taskuun palkkaa kaivamaan... Kun ei se mene sinne kisoissakaan... Että vasta alastulon lopulla... Mutta muuten olikin mukavaa menoa.
Aki yritti taas painella neloshypyn ohi. Muutettiin haltuunotto kolmos-nelosella paremmaksi niin rupesi sujumaan tuokin kohta. Myös keppien alku oli vaikea. Oli menossa ohi jonnekin sinne hypylle-putkelle... Esteillä 13-14-15 Anne sanoi, että Aki kurkki joka esteen jälkeen minua ja ehkä palkkaa, joten oli vähän tökkivää. Tehtiin tämä suora kontaktilta alkaen uusiksi, niin että ohjaaja juoksi ihan tosissaan :) ja niin vain koirakin eteni minua katselematta. Eli ei pidä löysäillä.
Oli oikein antoisat treenit, jotka tarjosivat tekemisen iloa ja tällä kertaa myös sitä onnistumisen tunnetta. Milläköhän saisi säilytettyä tämän vireen viikon?

Ei kommentteja:


AGIROTU 2011, Kuva Lauri Heino