Mamman kolmikko

Mamman kolmikko

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Piirinmestaruuskisojen kolmosia!!!

Sunnuntai aamu ja hallia kohden Ossin kanssa. Tavoitteena pari rataa ja ehkäpä tuloksiakin. Tuomarina Mika Moilanen ja edelleen näytti siltä että pidin hänen radoistaan (paitsi ehkä hyppäri oli vaikee...). Aamu alkoi agiradalla jossa oli kiihdytyssuoria ja sitten takaakiertoa ja vääntöä. Kävimme lämmittelyesteillä vähän kontakteja muistuttelemassa mieleen ja sitten mänöksi. Starttasimme aika alkupäässä. Ossi pysyi lähdössä, joskin sille taisi sitten tulla kiire kun heti eka rima lätkähti alas. VOI EI!!! Ne muuten oli 65 cm. Taisi olla eka kerta kun niin korkeilla Ossi hyppi. No mutta sitkeästi jatkettiin matkaa. Ohjaus hypyillä 4-5-6 oli ihan kauheaa!!!! Mutta niin vain sain väännettyä Ossia oikeaan suuntaan. Samoin putken jälkeinen takaakierto 11 oli IHAN FIASKO, maksoi aikaa kun jurnutettiin mutta sainpas oikeasta suunnasta hypyn yli. Loppumatka sujuikin ok eikä kontakteillakaan ollut ongelmia. Niin päästiin maaliin sillä vitosella ja ihan pienellä (0,21 sek) aikavirheellä. Tulos 5,21 ja sijoitus kuitenkin 10./45 Onneksi lajissa ei jaeta tyylipisteitä, sillä kartturin meno oli ihan katastrofaalisen kauheaa. Sillä tyylillä saatiin Ossin loikat ja kaarrokset tosi pitkiksi mutta kun tuntui etten mä ehdi tekemään yhtään mitään mooveja niitä lyhentääkseni. Olin kuitenkin oikein tyytyväinen tulokseemme, sillä vain voittaja pääsi alle ihanneajan. Eli aikakin oli tiukka, eikä silti tuon enempää sitä ylitetty.

Okei. Sitten hyppäri johon startattiin A-radan tulosten perusteella käänteisessä järjestyksessä. Rata oli ihan karmaisevan vaikea. Tuo kynätuherrus kuvassa on siksi, että tuomari muutti medeille tuon ysin tuonne toiselle puolelle. Makseille taas oli alkuperäisen suunnitelman mukaan. Kauheasti hyllyjä kaikissa säkäluokissa. Tuo alkupään hyppyjen sijoittelu oli sellainen että huh huh, etenkin jos olit myöhässä sait vääntää ja vääntää... Moni koira veti 2-4 hyppyjen välistä. 6 ja 7 hyppyä hypättiin väärinpäin. Putki veti molemmista päistä, riippuen missä olit menossa... Oli ihan karmaisevaa... Eli mä olin aika paniikissa ja ehkä pikkaisen luovuttanutkin jo ennen starttia. Eihän meillä ois mitään jakoja. Rata oli ihan mission impossible. No yrittänyttä ei laiteta ja kumma kyllä, kauheella väännöllä selvittiin. Menin 2 hypylle vastaanottamaan ja hyvin haki putkelle. Ehdin neloselle odottamaan ja matka jatkui. Olin myöhässä muurin jälkeen, Ossi paineli edellä. Mutta ihan tajuttomilla väännöillä sain sen oikeaan suuntaan. Huh. Hiki. Kepeille tullessa ehdin jo aatella että ei oo totta, voisiko nolla olla tulossa. OLI SE!!! Ihan tajuttoman käsittämätöntä. Ja vielä käsittämättömämpää oli se, että useimmat meitä edellä olleet koirakot hyllytti tai otti virheitä enemmän. Niin vaan on Ossin eka nolla kolmosista otettu. Ihanneaika (44 sek) alitettiin -6,43 ja sijoitus 3./45. Sertiin se ei riittänyt kun edellä olijalla oli vielä oikeus pokata se. Mutta oikeaan osoitteeseen se meni, oli Pasin ja Hiron meno niin paljon siistimpää. Vaan eipä se meitä haitannut. Nyt olemme todistaneet, että voimme niitä nollia kolmosissakin saada. Ja päästiinhän me kuitenkin kolmospallille pokkaamaan palkinnot.

Ja mikä käsittämättömämpää, kohosimme nollatuloksen asiosta Kymenläänin piirinmestaruuskisojen kolmosiksi makseissa. Eli A- ja B-kisan tulokset laskettiin yhteen. Aika 85,78, aikavirhettä se 0,21 ja radalta vitonen. Tulos 5,21 ja sijoitus 3./45

Tässä vielä videolla suoritukset. Juulille kiitos livekuvasta!!!

Kuva Anne Lind - Kiitos!
Olipa melko hienoa seistä palkintopallilla pokaalia hakemassa. En ois ihan heti uskonut, mutta koskaan ei pidä luovuttaa. Kaikkea voi sattua!




Sitten oli vielä vuorossa Johanna Nybergin tuomaroima joukkepiirinmestaruusrata. Etukäteen vaikutti vähän turhankin simppeliltä radalta, mutta sitä se ei sitten ollutkaan. Joukkue toisensa jälkeen hyllytti... Putki 6 veti väärään päähän. Kepeiltä moni koirakko lopetti kesken ja meni renkaalle, sitten kutsui taas putki. Myös muurin ehti moni hypätä puomille mennessään. Tuloksia ei tullut kovin montaa. Maksijoukkueissa sen sain 2 porukkaa kymmenestä.
Meidän joukkueen (LAUrokset) ensimmäisenä starttasi Aki. Olin ajatelut että se tekee varmasti jonkinlaisen tuloksen, mutta toisin kävi. Tai tuloshan se hyllykin on... Aki oli kyllä jossain ihan muualla. Tuli eka hypyn OHI kun muurilla kutsuin. Alkuun... Ja sitten se jostain syystä kurvasi A:lle ja ehti koskettaa... Muutenkin se haahuili taas HessuHopomaisesti pitkin tanteretta. Kamalaa. Anteeksi vain joukkuetoverit... Sanna ja Civil, sekä Titi ja Pyry saivat tulokset tahkottua. Eli Ossin piti siis ankkurina onnistua... Ja pöh. Se porsas päätti sitten karata aika hemmetin rumasti startista. Lähti heti kun remmin irti sain... Ja minä tietty myöhässä ja pahasti. Mutta onneksi oli vain suoraa... Jonkun hypyn jälkeen leikkasin vasemmalle ettei vaan vedä A:lle. Hyvin meni kunnes se hiivatin 6-putki veti väärään päähän alkumatkan korjauksista huolimatta. Oli se oma pakka jo melko sekaisin siinä vaiheessa. Loppupätkä menikin sitten taas mukavasti, muttei se enää toki mitään auttanut. Niin meidänkin joukkue oli hylättyjen joukossa. (Tuloksella ois päästy palkinnoille... Vaikka jossittelu on ihan turhaa...) Kokeillaan ensi vuonna uudelleen.
Mukava viikonloppu takana. Joskin jalat on ihan muussina ja väsyttää. Kivaa oli ja mieltä lämmittää että kumpikin hurtta pärjäsi yksilöissä!

2 kommenttia:

Satu kirjoitti...

Teillähän on menestystä ollut:) Onnea, onnea! Ja kolmosiin on Ossi noussut kesän aikana, hieno juttu - sinne se kuuluukin:)

Niina - The Trion kartturi kirjoitti...

Kiitos!!!!
Joo oli aika hieno viikonloppu. Olihan siinä tuuriakin kovien kisakumppaneiden hyllytellessä :) Mutta palkintopallipaikka kelpaa meille kyllä.

Ossi tosiaan heinäkuussa nousi komealla hyppäriradalla kolmosiin, ja Aki samana päivänä silloin kakkosiin. Että nyt mennään näillä tasoilla.


AGIROTU 2011, Kuva Lauri Heino