Mamman kolmikko

Mamman kolmikko

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Hyviä hyllyjä metreittäin

Tänään olikin vuorossa kisapäivä. Kerrankin molemmat pojat mukaan ja Imatralle. Kisoista jäi hyvä mieli vaikka kaikki radat olikin hyllyjä. Akilla oli vauhtia kivasti enkä jäänyt tahkomaan virhekohtia, että iloinen meininki säilyisi.
Ossi taas oli lähellä nollia, tai siis ohjaaja. Molemmilla radoilla sössin vasta ihan loppumetreillä. Harmi, kun siihen asti oli niiiiiin hienot radat, tai niin hienot kun meiltä nyt voi odottaa.

Ensin baanalle Aki. Tuomarina Martti Salonen. Agiradan ihanneaika oli niinkin löysän oloinen kuin 55 sekkaa. Rataprofiili oli kieltämättä erikoinen ja vaikutti paikkapaikoin niin EI-AKIN-RADALLE. Mutta yrittänyttä ei laiteta, vai miten se nyt meni... Aki lähtöön ja menoks. Alku sujui hyvin. Ehkä pikkasen pitkillä kaarroksilla herra kaahaili, mutta vauhtia oli todella kivasti. Jostakin oli kielto olla (en kyllä kuollaksenikaan muista mistä se tuli...) mutta sitten Aki livahti keppien sijasta putkeen nro 5 ja hylly. Sinne muuten vilahti moni muukin... Mutta ei se mitään. Tehtiin iloisella sykkeellä ja hyvällä vauhdilla loppuun. Edes takaakierto 12 ei tökännyt. Keinukin meni ihan ok vauhdilla. Olin tyytyväinen etenkin vauhtiin vaikka sitä kaahotusta esteiden ohi meinasi olla kun niin laajoilla kaarilla mentiin.

Hyppärillä Akin kaahottelu jatkui :) ja jostain syystä oli menossa monestakin hypystä ohi, vaikka linja olikin ihan suora. Eli muutamia kieltoja ja hyllyksihän se meni. Eka kielto tuli hypyllä 7. Sitä olin arvellutkin, mutta koska en keksinyt siihen itselleni mitään järkevää ratkaisua niin vauhtini stoppasi. Ja niin teki Akikin. Kaahotus jatkui mutta vauhtia ihan kivasti. Lopulta en jaksanut korjata hypyn 15 ohitusta niin hylly tästäkin. Mutta nou hätä. Kyllä tää tästä. Koetetaan nyt saada Akiin vauhtia ja kiellot minimiin. Aikaahan meillä on ja mielummin treenaamme kakkosissa kun vauhtia ei kolmosiin kuitenkaan vielä ole riittävästi. Aki oli ihan pätevä tänään.

Sitten Ossi. Tuomariksi vaihtui Räsäsen Minna. Radan rakennuksessa katselin, että voi taivahan talikynttilät. Ei tuu mitään... Koira on vähintään putkessa 8 heti kolmantena. Lisäksi hypyt 13-15-16-17 oli ihan kamalan näköinen ;D
Mutta starttiin vaan. Joku ei ihan kestänyt vaan varasti. Mutta alku oli pelastettavissa ja Ossihan liiteli todella nätisti. Oli kuulolla ja toimi kuin unelma. Sitten iski tyhmätyhmätyhmä ohjaaja... Kun ei usko että ohjaa. Pakkani meni sekaisin kun sainkin Ossin takaakierrolle nro 13 (en nimittäin ihan uskonut et onnistuisi). Sitten olinkin hukassa ja pienillä pelastuksilla sain onnistumaan sarjan, kunnes esteellä 17... VOI PÖKÄLE. Meillä oli nollat alla ja ohjaaja unohti ohjata. Seisoin vaan (tai ainakin siltä tuntui), en käskyttänyt enkä liikkunut. No ei kai Ossille muuta vaihtoehtoa jäänyt kuin hypätä se 17 takaisinkin päin. KÖKKÖ!!!! Se oli niin lähellä. Unelmasti sujunut alku ja sitten ohjaaja sössii...

Uusi yritys agiradalla... Hieman taas karkasi lähdöstä, mutta suunta oli oikea. Itse katselin että A:n alastulo oli nafti, mutta ei siitä lappuumme vitosta ollut merkattu. Matka jatkui ja kivasti taas kuulolla. Ja hiemanko yllätyin että onnistuin saamaan Ossin putkeen 13 ihan oikein (moni meni väärään päähän) ja vielä takaakierto 14 onnistui myös. Vähänkö olin tyytyväinen... Ja sitten taas - NOLLAT ALLA ja OHJAAJA SÖSSII!!! Tää on niin tätä. Minä niin ohjasin koiran hypyltä 17 hypylle 19 vaikka piti mennä putkeen. ARGH!!! Ei oo totta. Molemmilla radoilla selvittiin melkein loppuun asti ja sitten ohjaaja mokaa... Mutta vielä me joku päivä onnistutaan nollilla maaliin!!!!

Ei kommentteja:


AGIROTU 2011, Kuva Lauri Heino