Mamman kolmikko

Mamman kolmikko

keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Mitäs me vapaapäiväläiset

Aamulla herättiin laittamaan lapset kouluun ja sitten lähdettiin koirien kanssa ihan pitkälle aamulenkille. Tuuli oli kova ja kylmä mutta vielä ei sentäs pyryttänyt lunta... Mitä sittemmin illalla riitti aamunkin edestä. Reippaan lenkin jälkeen sitten vaan oltiin ja rentouduttiin. Kuvassa mallia näyttää Ossi. Lämmitettiin myös leivinuunia ja kokkailtiin.


Iltapäivällä rupesi sitten tosissaa satamaan sitä lunta ja treeneihin ajellessani kattelin että näinköhän sitä pääsee kotia enää... Sen verta oli jo silloin kinostanut lunta eikä yhtään aura-autoa näkynyt koko iltana. Otin molemmat koirat mukaan, sillä huomenna en pääse Ossin treeneihin. Puskee lasten treeneihin vientiä...
Anne toi oheisen Santun laatiman treenin. Treenissä valssailtiin ja niistettiin, tehtiin vastakäännös puomilta putkeen ja tehtiin putki-kontaktierottelua. Molemmat koirat oli tänään liekeissä. Ossikin malttoi ihan keskittyä eikä höyrynny. Toka kierroksella mentiinkin eka putkeen ja sitten hypyn kautta vasta A:lle. Tässä treenissä Ossi loisti ja ohjautui ihan huisin hienosti ja kaukaa putkelle, ei elettäkään että ois A:lle painanut. Ossin kanssa pitäisi vaan ehtiä vapaa-aikoinakin hiulaamaan niitä kontakteja... Tänään se muisti ne melko hyvin, mutta silti. Vastakäännöksessä se vähän pyöri ja kyseli et minne häh? Aki taas teki kerralla niin upean käännöksen että huh huh. Radan alun tein ekaks Akin kanssa valssaten, mutta toisella kerralla kokeilin sillekin niistoa kakkoselle. Ja hyvin toimi! Mee häpi. Oli hienot treenit ja koirat kuulolla. Jopa ohjaajakin osasi tänään ja kantapää antoi juosta!

Jäähdyttelylenkki kahlattiin lumessa jota oli illan aikana tullut varmaan 15 cm luokkaa. Tietty riippuen miten tuuli kinosti. Oikein jännäsin kotimatkaa kun edelleenkään ei auroja näkynyt/kuulunut... Päästiin kuin päästiinkin pihaan asti vaikka välillä meinasi usko loppua. Itse tein vielä verryttelyt lumitöiden parissa. Saattoi naapurit kattoo et hullu, kun kello oli jo yli 22. Mutta jospa tuo pyryttely nyt loppuis ettei sama urakka ois het aamulla edessä...


sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Mökkitarkastus

Ossi ja miekkonen kävivät eilen mökillä tarkastamassa että kaikki on kunnossa... Näyttäisi tönö olevan pystyssä ja Ossia leikityttää tai komennututtaa! Tällä välin minä ja Aki lenkkeiltiin kotimaisemissa. Seuraavan kerran voitas hiihdellä porukalla saareen...
Tänään Aki taas pääsi juoksulenkille ja minä taidan hipsutella kierroksen Oikarisen kanssa. Tulis vähän lähdettyä ulos kun eilinen ilta työkavereiden kanssa hieman venähti ja tämä päivä on mammalta mennyt kyllä ihan pelastusarmeijalle - olisi siis happihyppely ihan paikallaan...?

torstai 24. tammikuuta 2013

Vai vanhus...?

Olen tässä viime aikoina jälleen pähkäillyt mielessäni, että kauankohan tuon Ossin kanssa voi harrastaa ja kisata nykyisellä tahdilla (joka tosin on kiihkeimmistä vuosista jo tasoittunut, emme ole enää kisoissa joka viikonloppu)? Vanhus on kuitenkin jo 8 vuotta. Vaikkei se kyllä päällepäin tekemisessä näy... No kai sen sitten tietää kun harrastuksesta luopumisen aika tulee... Vai?
Enivei, tänään tämä "vanhus" oli niin ihana, ja jonnekin oli kadonnut se turha höyryäminenkin ja louskutus, tai ainakin sitä oli huomattavasti vähemmän. Malttoi jopa seurata sivulla matkalta remmiltä lähtöön. Tämähän ei todellakaan normaalisti onnistu...
Käytimme hyväksemme edellisen ryhmän rakentamaa rataa ja teimme kuviot itse. A ja kepit ja putki olivat oikeastikin todella lähekkäin, vähän niinkuin houkuttimena. Ensin tehtiin valkoiset pallot, tuollainen simppeli lämmittely ja treenikerran aloitus. Ei ongelmia.
Sitten mustat neliöt. Ossi lähtöön ja itse 3 viereen vastaanottamaan, pieni saatto putkea kohti ja niisto vitosella. Tarkasti haku putkelta ettei vaan kippaa puomille. Palkka odotti A:n alastulolla. Tätä jouduttiin muutaman kerran hiulaamaan kun niiston jälkeen tuppasi lipsahtamaan A:lle... Ja kohta herra halusi hauskuuttaa minua ja treenikavereita näyttämällä että mamma hei, mähän osaan tän jo. Hyppäsi kolme ekaa hyppyä ja ampasi A:lle niin onnellisena ja iikutteli palkkaa ympäri kenttää. Naurettiin vaan kun herra oli oikeesti niin tosissaan, ja useamman kerran vielä, että näinhän tää meni. Ja yritti vielä vaikka palkkakin jo poistettiin. Hassu :)
Sitten vielä punaiset pallot. Vastaanotto taas kolmosella ja kierrätys, putkeen lähetys, ja itse ampaisu A:lle. Hyvin ehdittiin seuraavalle takaakierrolle. Tarkka blokkaus (ohjaaja siinä A:n edessä) ja ohjaus kepeille. Eikä se edes yrittäny kontaktille vaikka oli todella lähellä keppejä. Niin nätisti haki niiden alun.
Tänään Ossi oli siis maan mainio sessu. SUoritusvarmuutta ja onnistumisen iloa. Oi kun se ois kisoissakin aina samalla lailla keskittynyt...

keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Mamman Murut

Miten nää viikot oikein hurahtaa? Taas keskiviikko ja treenit. Viime viikolla yllättikin sitten pakkanen ja torstaina jäi välistä Ossin treenit ja perjantaina alkeisryhmän veto. Jospa tällä viikolla onnais ja päästäis treeniin. Onneksi Ossi teki viime keskiviikkona ja pääsi se tänäänkin huristelemaan radan kerran.
Tänään piti huolella katsoa linjaus keinu-rengas kohdassa. Muuten rata oli melko simppeli. Aki oli taas tosi timanttinen. Kontaktit otti, kepit oli komeat. Keinu on edelleen varovainen. Vaan muuten oli taas vauhtia! Kyllä tästä kuulkaa vielä jotain tulee, vaikka välillä olen ollut heittämässä kirvestä kaivoon...
Kakkostreenissä (valkoiset pallukat) tein ensin A:n oikealta mutta koiran linjaus hypyltä A:lle oli jotenkin hassu. Huomattavasti paremmin sujui A:n vasemmalta meno ja ennen rengasta leikkaus.

Ossi teki vain tuon kakkostreenin tunnin lopuksi kun aikaa jäi. Ekalla kerralla piti taas muistutella ne kontaktit!!! Alan pikkuhiljaa luopua toivosta, että se koskaan niitä ottaa ihan varmasti aina :) Mutta tuurillaan toki voi osua. Heh. Muuten oli hyvää menoa Ossillakin tänään, kun ei ollut vaikeita kuvioita, kiertoja tai vääntöjä. Kivat treenit. Jossa tosin poskeni taisi ottaa kylmää...

Olen kirjoitellut kiukuttelevasta kantapäästäni. Nyt olen löytänyt siihen hieman apua. Voin suositella tätä plantaarifaskiitin päivätukea! Oikeasti pystyi treeneissä juoksemaan irvistelemättä tai itkemättä. Toki kengässä oli hieman ahdasta mutta vielä sen sieti. Olen myös töissä päivät pitänyt ja kummasti helpottaa kipua - oikeasti. Kallishan tää on, mutta toimiva. Ja yöksi mulla on se venyttävä versio eikä aamulla oo ollenkaan niin kipee räpylä.

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Kontaktipainotteinen keskiviikko

Jälleen oli treeni-ilta ja ohjaajakin tervehtynyt... Viime viikolla nääs jäin kaikki välistä kun perheemme koko porukka sairasti vatsatautia. Ou jee. Koirat hyvä että jaksettiin pikkuisella ulkoilulla käyttää. Siinä kaikki - voimia ja kuntoa ei mihinkään muuhun ollut, eikä vessasta kovin kauas parannut mennä ;)

Tänään ryhmämme oli kovin vajaa ja päätin paikkailla viime viikon pakollista taukoa tekemällä molemmilla koirilla. Kuvasta poiketen A ja keinu vaihtoivat paikkaa päikseen. Aki oli taas taipuisa ja teki kaarrokset niin esteitä nuollen. Mutta lukeekin se minua sitten herkästi, välillä liiankin herkästi. Pikkaisen liian aikaisin kun liikahdan niin lukee esteen suorittamisen ihan väärin... Tänään tuli esim ihan suorassa linjassa olleista (toisesta) hypystä ohi, kun itse liikahdin liian aikaisin kohti puomia.
Ossi taas tuntuu kuumuvan... Ja räksyttää... Nyt koetan olla huomioimatta jos "komentaa" minua esim lähdössä, mitään ei tapahdu ennenkö koira on hiljaa. Kauheasti oli taas herralla vauhtia, etenkin kun ohjaajan on vaikea juosta tällä kantapäällä; eli ohjaajan hidas vauhti on nyt entistä hitaampaa... Ja koska koira on paljon edellä ehtii se esteiden välissä leikkiä hyrrää ja pyöriä haukkuen että minnesittenkerrojoooo... Mutta hei! Kontaktit oli tänään pikkaisen paremmat kun muisti jopa ottaa niitä ihan mukavasti.

Nyt taas ohjaajan kantapää on niin kipeä että itkua pitää vääntää... Ei tää tunnu helpottavan säkylääkkeillä eikä kortisonikuurilla. Netistä oon tutkinu ja tullu tulokseen et tähän iski joku kantakalvon tulehdus. Saa nähdä milloin taivun lääkärille, mutta nyt koetan netistä löytyneiden hoito-ohjeiden avulla: kylmää/kuumaa vuorotellen, pallolla hierontaa, venyttelyä ja särkylääkettä... Näillä mennään, mutta ei oo yhtään kivaa kun juokseminen tekee kipeetä ja käveleminenkin...

torstai 3. tammikuuta 2013

Tiukkaa - tiukempaa - tiukinta

Tai ainakin hyvä yritys... Sirpa toi tänään helpohkon treenin (joka kosahti kolmannella esteellä - eli ei sitten ollutkaan niiiiin helppo) jonka tarkoituksena oli kääntyä pikkuisen tiukemmin ja treenailla sitä.
Eli oikean puoleinen on varsinainen treeni. Ossi lähtöön ja kakkosella vastakäännös. Luulisi toimivan, mutta ei. Välimatka kolmoselle olikin sellainen että Ossi puski kohti putkea aina esteiden välistä. Parin kokeilukerran jälkeen se oli uskottava. Eli suunnitelma B. Koska koirani irtoaa kakkoshypylle aika hyvin niin tekaisin valssin ja sillä sitten vastaanottamaan kolmoshypyltä ja ohjaus putkeen. Ja se oli siinä. Loistavasti meni. Ja tulipa todettua, että kyllä se Ossikin kääntyy pienellä kaarella jos vaan haluaa. Puomilla joudun saattamaan melko pitkälle, muutoin loikkaa kontaktin. Eli siitä puomin oikealta puolelta sitten vaan rintamasuunta oikein ja putkea kohti...
Oli muuten kiva treeni kaikessa yksinkertaisuudessaan!! Ja tänään kontaktitkn sujui paremmin. Muutaman kerran tein lopuksi pelkkää puomia niin, että lelu odotti alastulolla. Eihän se siihen pysähdy, mutta tulee sentään alas asti kunnolla.

Vasemman puoleinen oli "lähtötreeni", kun tuollainen alku oli jossain kisoissa ollut. Joutui oikeasti miettimään kuinka teen. Treeniversio oli helppo keksiä, mutta koska tiedän koirani varastavan lähdössä piti miettiä "kuinka teen kisoissakin"-versio. Ja se taas oli vaikeampi keksiä.
Treeniversiossa kakkoselle niistämään, pikkainen peruutus ja heitto kolmoselle. Kisaversiossa lähtö yhtäaikaa, ohjaaja ykkösen vasemmalta puolelta (kohti puomia), 1-2 välissä koiran heitto hypylle ja oma rintamasuunta kolmoselle. Yllättävän hyvin tämäkin toimi kun ei itse kääntynyt liian aikaisin 1-2 välissä.
Tällaisia pieniä kikkakolmosia pitäis treenta useammin vaikka Ossi onkin välillä ihmeissään jos tekeminen loppuun 4-5 esteen jälkeen :)

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Kontaktipainotteista

Vuosi vaihtui vesi/räntäsateessa ja kurjassa kelissä. Aika hyvin hurtat sietää paukuttelut, vain pienoista läähätystä ja ihmettelyä, muttei suoranaista paniikkia kummallakaan. Rauhallisesti kotosalla kera vieraiden vaihdettiin vuosi ja sitten palattiin taas arkeen... Kisalisenssi vuodelle 2013 on hankittu ja ladattu mobiilisovelluksena kännykkään. Pitäisi vissiin kalenteria ruveta tutkailemaan...?

Oli miun vuoro viedä kontaktipainotteista treeniä keskiviikkoiltaan. Nykäisin oheisen radan. Joskin mietin muutamassa kohdassa, et onkohan tää edes toteuttamiskelpoinen - siis jo radan suunnitteluvaiheessa. Mutta oli ne.
Pallot radalla jätin Akin lähtöön, merkkasin putken pään ja kiersin puomin ja A:n väliin vastaanottamaan. Hyvin hakeutui putkeen. Kontaktit sujui hienosti eikä keinukaan ollut ihan mahdoton. Vauhtiakin oli kivasti vaikka kävi juuri ennen treenejä miehen kanssa juoksulenkillä. Ossiltahan tämä em. on sujunut aina mutta nyt näkyy Akikin sen kestävän niin että jaksaa vielä treenatakin täysillä.
Treenin jälkeen ehdin vetästä radat myös Ossin kanssa. Ensin tosin piti muistutella jarruttelu pelkän kontaktin kanssa. Muuten sujui tosi hyvin Ossillakin tänään. Mietin vaan, et voi kun aina kisapaikalla olis treenikontaktikin missä muistuttelis jarrut mieleen ennen radalle menoa... Vaan eipä useinkaan ole ko mahdollisuutta ollut.


AGIROTU 2011, Kuva Lauri Heino