Aamulla kello soi 3:20 ja treffit oli 5:15. Nokka kohti Pieksämäkeä... Perinteisesti auto esitti temput, viimeksi hävisi turbot, nyt loppui öljyt... Perillä selvisi myös, että kisajärjestäjät olivat myöhästyttäneet kisojen alkua tunnilla... ja me siis oltiin todella ajoissa. Otettiin sitten pikkuiset tirsat autossa. Titi ja Pirtsu starttasi aamulla mineissä ja me vasta iltapäivällä makseissa... Jouduimme siis muutaman tunnin odottelemaan ja arvelin Ossin keränneen kierroksia autossa...
Ensimmäisenä A-kisana oli hyppäri. Yksi pikku possu varasti lähdöstä... Alku oli kuitenkin tehtävissä siitä huolimatta. Kepeille asti selvittiin ok, mutta siinä työnsin koiran väärään väliin. Olin kyllä arvellut että sellainen mahdollisuus on, ellei ole tarkkana. En sitten vissiin ollut... Pahin painajainen oli vauhtisuoralta (putki 11) seuraavalle hypylle takaakierto. OMG. Olin suunnitellut rataantutustumisessa eri lailla, mutta radalla arvoin ja plörinäksihän se meni. Ja Ossi hyppäsi väärin päin. Hylly siis. Tokavika hyppy oli myös takaa (tuo käsin töherretty piirroksessa). Hyllyn jälkeen oli melko ok. Mutta ei me kauheen huonoja oltu, kun tuloksia tuli vaan 6 kpl ja koiria starttasi 33. Alla rataprofiili ja videota tumpeloinnista.
B-kisaa ennen mietittiin Titin kanssa, että jotain pitää keksiä Ossin lähtöihin. Ulkona poljin jalkaani pari kertaa maahan ja komensin Ossin maahan. Ihan piruuttani aattelin kokeilla myös lähdössä... ja WHAAAAT... Koirani kesti kuin nakutettu. Tai no, videolta näkyy että mieli tekisi mutta se pysyi!!! Pääsin ihan kahden esteen päähän vastaanottamaan. Rata oli oikein mukava ja tehtävissä oleva. Puomin alastulolta vitonen ja siinä sekosi vähän ohjaajan pasmat. Yhdelle hypylle (7) saatiin aikaiseksi kielto ja yksi rima tuli alas. Tulos siis 15 ja sijoitus 18./34. Ei siis mikään loistoveto, mutta voi miten onnellinen ihminen voikaan olla tuosta lähdöstä! Ja itseensä ohjaaja oli tyytyväinen, kun ehti tekemään suunnittelemansa puolen vaihdon ennen puomia (18).
C-kisan lähdössä tein saman polkaisun ja TAAS koira kesti lähdössä. JESJESJES. Ja pääsin hienosti kakkosen taakse pakkovalssille. Rata olikin oikein mukava. Ei ne kontaktit kauhean reilut olleet mutta otti kuitenkin. Saatiin siis taisteltua agiradalta NOLLAT! Jes. Sijoitus 5./31. Kaikki on siis mahdollista ja tämä valaa uskoa siihen, että josko kuitenkin saataisiin taisteltua valioksi. Tokihan se tarvitsee tuuriakin niin että nopeammat koirat ja taitavammat ohjaajat tekevät virheitä. Ja että osallistujia on riittävästi niin että serti siirtyy... Mutta tämä on se meidän unelma. Kisojen jälkeen vähän "harmitti" kun en pääse nyt toukokuussa enää starttaamaan kun on kyläilyä ja ristiäsiä yms menoa joka viikonloppu.... Intoa nääs olisi taas ollut ilmota hurttaa seuraaviin skaboihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti