Tänään oli vuorossa Akin (=kakkosluokka) iltakisat. Tuomariksi vaihtui Hannikaisen Elina. Agirata vaikutti helpolle, mutta taisikin olla vain näennäisen helppo (ratapiirrokset tuomarin facebook-sivuilta). Helteestä huolimatta Aki tuntui ihan reippaalle. Ja korkein odotuksin lähdettiin ekalle radalle. Vaan kuinkas sitten kävikään... Aki joka ei niinkään harrasta kontaktien unohtamista loikkasi heti puomin alastulon yli. Ja seuraavana olleen pituuden ohitti oikealta... Korjaus ja matka jatkui. Kunnes ennen A:ta olevan hypyn se lähti kyllä kiertämään takaa hienosti mutta meni sitten ohi asti aina suoraan A:lle. Joten hylly. Loppu sujui ok ja vikana olleen okserinkin Aki hyppäsi hienosti. Okserihan on ollut välillä melko peikko Akille.
Hyppärin profiili taas vaikutti siltä ettei meillä ole mitään jakoja... Vaan kuinkas sitten kävikään... Etenkin kun tuomari lisäsi ihanneaikaan +2 sekkaa verrattuna mineihin. Hienosti läks jätkä ja teki tarkasti hommia. Pituuskaan ei nyt ollut ongelma... Mutta mutta... Suoran viimeinen hyppy. Ohjaaja unohti käskyttää ja koira meni hypyn ohi... Vitonen. Ja korjausliike maksoi reilut pari sekkaa yliaikaa... Mutta loppuun päästiin hyllyttämättä (viimeinen putki imi aika monet väärään päähän...) ja palkintopallille kolme kivuttiin hakemaan viipurinrinkeli. Jes jes jes!!! Se oli niin hieno poika. Ja kuten tuomari palkintojenjaossa sanoi "se meni ihan ohjaajan piikkiin". Näinpä. Mutta tästä innostuneena päätin ilmota Akin Mikkelin iltakisoihin kun Hanna kyseli kaveriksi reissuun, ja sattui kerrankin työvuorot sopimaan.
 |
| © Miira Ikonen |
 |
| © Miira Ikonen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti