Nohevuutta

Nyt täytyy kyllä kehaista miten mahtavat treenit ja noheva(t) koira(t) minulla on.
Oli Akin treeni-ilta. Sanna toi Saviojan Annen radan, tai osan siitä. Tehtiin 2 kertaa alkuperäinen (eli ylempi kuva) ja kerran kääntäen. Ja siis Akihan loisti! Muutamia vekkauksia pistettiin paikoilleen jotta saatiin linjat kuntoon, mutta muuten poju teki niin nohevasti, että oksat pois. Oli oikein komeita nollavetoja... Pikkaisen käänteisellä radalla saatiin tehdä töitä alussa, kun rataan kuulumaton pöytä (2 hypyltä suoraan edessä) olisi Akia houkutellut. Kertaakaan se ei mennyt, mutta likellä kävi. Lopulta saatiin kunnon linjalla ja napakalla haltuunotolla kakkoselta puomille oikein.
Olin varannut kentän tunniksi Akin treenistä eteenpäin. Pääsi Ossikin tekemään, kun tiistain treenit jäi välistä. Tehtiin Ossin kanssa samat radat. Joskin muutamaan kohtaan laitoin takaakierrot. Hienosti teki Ossikin. Muutamia rimoja tuli alas kun oli taas kiire kun mamma oli edellä... Tänään ei siis voi muuta kuin kehua ja olla tyytyväinen. Toivottavasti sama meno jatkuu reilun viikon päästä Kotkassa. Kumpikin koira menee kaikki kolme mahdollista rataa. Katsotaan miten Akin turnauskestävyys on kehittynyt, vai onko?

Lihashuoltoa

Eilen koirat pääsi nauttimaan hieronnasta. Kumpikin oli ihan ok kunnossa, ei mitään isompaa. Sellaista normaalijumitusta jota agilitykoirilla tyypillisesti tuppaa olemaan. Selät ok, jaloissa kummallakin pikkuisen jumeja. Ossilla enemmän edessä (viimeksi takana), Akilla taisi olla samalla lailla kuin viimeksi. Molemmilla tasaisesti ne vähät eli ei puolieroja. Voisi siis kuvitella, että liikkuvat ok eikä mikään vaivaa.
Tänään sitten hieronnasta johtuen pidettiin treenitaukoa. Minä kävin kyllä vetämässä muulle ryhmälle välistävedot ja -työnnöt treenin.

Eilen illalla...

Oli meillä Akin kanssa eilen treenitkin. Sanna toi kolme pientä treenipätkää. Ensin tehtiin tuo vaaleat pallot treeni. Aki lähtöön ja itse kakkosen taakse vastaanottamaan. Heti kun lukitsi hypyn piti jo painella putkea kohti. Putken jälkeen piti ottaa uusiksi, sillä hyppäsi hypyn väärin päin heikon haltuunoton takia. Eli kunnon hirtto putken jälkeen ja käskytys. Sitten ohjaaja töppäsi ja juoksi putken samaa puolta takaisinkin, joilloin oli vaikea saada kuutoselle. Eli putken jälkeen hirtto & käskytys sekä valssaus putken toiselle puolelle. Näin hypyn kaarros saatiin lyhyemmäksi eikä puomi ollut enää niin houkutteleva. Sekä hypylle 6 ja 7 sujuvammin.

Seuraavaksi tehtiin tuo lilat ympyrät treeni. Kepit Aki hakee jo hienosti, mutta aiaiai miten kutsuva oli putken väärä pää. Ja uudelleen... Muutaman kerran. Kummasti se putki imi. Napakkaa käskytystä ja hirttoa ja lopulta sain kuin sainkin sinne vasempaan päähän putkea. Puomilta lopuille 2 hypylle olikin yllättävän vaikea kulma. Kun sain pysähtymään kontaktille niin onnistui persjättö ja linja aika hyvä. Mutta ellei pysähdy kontaktille lupaa odottamaan niin aivan tuhoontuomittu suunnitelma. Jos leikkasi puomin jälkeen hyppyjen oikealle puolelle (menosunnassa siis) niin linja väärä ja viimeisen hypyn ohi. Eli piti vain juosta pidemmän ulkokaaren mukaan, tai leikata ennen viimeistä hyppyä.

Viimeiseksi ehdittiin tekemään vielä tuo mustat neliöt rata. Koira lähtöön. Putken merkkaus ja puomin taakse vastaanottamaan. Olin ihan varma ettei onnistu, mutta niin vaan onnistui. Hienosti tuli hypyt ja meni putkeen. Puomilla oli pakko leikata puomin ja keppien väliin, muuten ei ois meillä sujunut. Kontaktia ei vaan oikein meinannut malttaa ottaa kun jouduin putken takia ottamaan vähän etäisyyttä... Saatiin kontaktin treenaamiseen hyvä vinkki, avustaja vaan tarvitaan mukaan. Lähinnä siihen ettei kaarra kontaktin sivusta pois vaan tekisi ensin loppuun asti ja kääntyisi vasta sitten. Pitäisi mennä hallille kepon kanssa joku päivä. Oikein mainiot treenit Akilla ja ohjaajallakin!

Hyppytekniikkaa

Tänään treeneissä oli hyppytekniikkaa. "Pelattiin" vaan 4-5 hypyllä, osa matalalla osa korkeammalla. On vaikea selittää, mutta oli oikein hyödyllinen treeni ja Ossikin hoksasi rytmittää hyppyjään paremmin. Ekalla kerralla oli intoa niin että meinasi heittää nurin vimosella hypyllä. Mutta seuraavalla kerralla jo rytmitti ihan täysin. Täytyisi muistaa aika-ajoin tehdäkin noita juttuja mitä tänään opittiin.

Piirinmestaruuskisojen kolmosia!!!

Sunnuntai aamu ja hallia kohden Ossin kanssa. Tavoitteena pari rataa ja ehkäpä tuloksiakin. Tuomarina Mika Moilanen ja edelleen näytti siltä että pidin hänen radoistaan (paitsi ehkä hyppäri oli vaikee...). Aamu alkoi agiradalla jossa oli kiihdytyssuoria ja sitten takaakiertoa ja vääntöä. Kävimme lämmittelyesteillä vähän kontakteja muistuttelemassa mieleen ja sitten mänöksi. Starttasimme aika alkupäässä. Ossi pysyi lähdössä, joskin sille taisi sitten tulla kiire kun heti eka rima lätkähti alas. VOI EI!!! Ne muuten oli 65 cm. Taisi olla eka kerta kun niin korkeilla Ossi hyppi. No mutta sitkeästi jatkettiin matkaa. Ohjaus hypyillä 4-5-6 oli ihan kauheaa!!!! Mutta niin vain sain väännettyä Ossia oikeaan suuntaan. Samoin putken jälkeinen takaakierto 11 oli IHAN FIASKO, maksoi aikaa kun jurnutettiin mutta sainpas oikeasta suunnasta hypyn yli. Loppumatka sujuikin ok eikä kontakteillakaan ollut ongelmia. Niin päästiin maaliin sillä vitosella ja ihan pienellä (0,21 sek) aikavirheellä. Tulos 5,21 ja sijoitus kuitenkin 10./45 Onneksi lajissa ei jaeta tyylipisteitä, sillä kartturin meno oli ihan katastrofaalisen kauheaa. Sillä tyylillä saatiin Ossin loikat ja kaarrokset tosi pitkiksi mutta kun tuntui etten mä ehdi tekemään yhtään mitään mooveja niitä lyhentääkseni. Olin kuitenkin oikein tyytyväinen tulokseemme, sillä vain voittaja pääsi alle ihanneajan. Eli aikakin oli tiukka, eikä silti tuon enempää sitä ylitetty.

Okei. Sitten hyppäri johon startattiin A-radan tulosten perusteella käänteisessä järjestyksessä. Rata oli ihan karmaisevan vaikea. Tuo kynätuherrus kuvassa on siksi, että tuomari muutti medeille tuon ysin tuonne toiselle puolelle. Makseille taas oli alkuperäisen suunnitelman mukaan. Kauheasti hyllyjä kaikissa säkäluokissa. Tuo alkupään hyppyjen sijoittelu oli sellainen että huh huh, etenkin jos olit myöhässä sait vääntää ja vääntää... Moni koira veti 2-4 hyppyjen välistä. 6 ja 7 hyppyä hypättiin väärinpäin. Putki veti molemmista päistä, riippuen missä olit menossa... Oli ihan karmaisevaa... Eli mä olin aika paniikissa ja ehkä pikkaisen luovuttanutkin jo ennen starttia. Eihän meillä ois mitään jakoja. Rata oli ihan mission impossible. No yrittänyttä ei laiteta ja kumma kyllä, kauheella väännöllä selvittiin. Menin 2 hypylle vastaanottamaan ja hyvin haki putkelle. Ehdin neloselle odottamaan ja matka jatkui. Olin myöhässä muurin jälkeen, Ossi paineli edellä. Mutta ihan tajuttomilla väännöillä sain sen oikeaan suuntaan. Huh. Hiki. Kepeille tullessa ehdin jo aatella että ei oo totta, voisiko nolla olla tulossa. OLI SE!!! Ihan tajuttoman käsittämätöntä. Ja vielä käsittämättömämpää oli se, että useimmat meitä edellä olleet koirakot hyllytti tai otti virheitä enemmän. Niin vaan on Ossin eka nolla kolmosista otettu. Ihanneaika (44 sek) alitettiin -6,43 ja sijoitus 3./45. Sertiin se ei riittänyt kun edellä olijalla oli vielä oikeus pokata se. Mutta oikeaan osoitteeseen se meni, oli Pasin ja Hiron meno niin paljon siistimpää. Vaan eipä se meitä haitannut. Nyt olemme todistaneet, että voimme niitä nollia kolmosissakin saada. Ja päästiinhän me kuitenkin kolmospallille pokkaamaan palkinnot.

Ja mikä käsittämättömämpää, kohosimme nollatuloksen asiosta Kymenläänin piirinmestaruuskisojen kolmosiksi makseissa. Eli A- ja B-kisan tulokset laskettiin yhteen. Aika 85,78, aikavirhettä se 0,21 ja radalta vitonen. Tulos 5,21 ja sijoitus 3./45

Tässä vielä videolla suoritukset. Juulille kiitos livekuvasta!!!

Kuva Anne Lind - Kiitos!
Olipa melko hienoa seistä palkintopallilla pokaalia hakemassa. En ois ihan heti uskonut, mutta koskaan ei pidä luovuttaa. Kaikkea voi sattua!




Sitten oli vielä vuorossa Johanna Nybergin tuomaroima joukkepiirinmestaruusrata. Etukäteen vaikutti vähän turhankin simppeliltä radalta, mutta sitä se ei sitten ollutkaan. Joukkue toisensa jälkeen hyllytti... Putki 6 veti väärään päähän. Kepeiltä moni koirakko lopetti kesken ja meni renkaalle, sitten kutsui taas putki. Myös muurin ehti moni hypätä puomille mennessään. Tuloksia ei tullut kovin montaa. Maksijoukkueissa sen sain 2 porukkaa kymmenestä.
Meidän joukkueen (LAUrokset) ensimmäisenä starttasi Aki. Olin ajatelut että se tekee varmasti jonkinlaisen tuloksen, mutta toisin kävi. Tai tuloshan se hyllykin on... Aki oli kyllä jossain ihan muualla. Tuli eka hypyn OHI kun muurilla kutsuin. Alkuun... Ja sitten se jostain syystä kurvasi A:lle ja ehti koskettaa... Muutenkin se haahuili taas HessuHopomaisesti pitkin tanteretta. Kamalaa. Anteeksi vain joukkuetoverit... Sanna ja Civil, sekä Titi ja Pyry saivat tulokset tahkottua. Eli Ossin piti siis ankkurina onnistua... Ja pöh. Se porsas päätti sitten karata aika hemmetin rumasti startista. Lähti heti kun remmin irti sain... Ja minä tietty myöhässä ja pahasti. Mutta onneksi oli vain suoraa... Jonkun hypyn jälkeen leikkasin vasemmalle ettei vaan vedä A:lle. Hyvin meni kunnes se hiivatin 6-putki veti väärään päähän alkumatkan korjauksista huolimatta. Oli se oma pakka jo melko sekaisin siinä vaiheessa. Loppupätkä menikin sitten taas mukavasti, muttei se enää toki mitään auttanut. Niin meidänkin joukkue oli hylättyjen joukossa. (Tuloksella ois päästy palkinnoille... Vaikka jossittelu on ihan turhaa...) Kokeillaan ensi vuonna uudelleen.
Mukava viikonloppu takana. Joskin jalat on ihan muussina ja väsyttää. Kivaa oli ja mieltä lämmittää että kumpikin hurtta pärjäsi yksilöissä!

LUVAa pukkaa

Lauantai-aamu alkoi about puoli kahdeksalta hallilla talkoilun merkeissä. Olin illalla leiponut kahvioon pitsaa ja persikkapiirakkaa. Ne paikalle toimitettuani siirryin konttoriin pöytäkirjanpitäjän sihteeriköksi. Työ sujuivat ja kisat eteni. Kolmelta vuoroni oli ohi ja sain Akin hallille. Olin ilmoittanut sen kolmesta mahdollisesta startista kahteen. Päätin jättää hyppärin välistä, minä kun en ole edelleenkään ihan vakuuttunut jaksaako tuo Aki täysillä kolme starttia... Tuomarina kakkosilla oli Moilasen Mika. Sama joka oli Ossin ekassa kolmosten startissa ja jonka radoista tykkäsin. Ja tykkäsin taas!

Ensin vuorossa B-kisa. Rata vaikutti melko helpolta ja suoraviivaiselta. Joskin muutamia killeripaikkoja siellä oli, esim A:n jälkeen hyppy jonne ei mentykään vaan kurvattiin kepeille. Aki starttiin. Kivasti pysyi. Hyvin lähti vauhtiin, eikä kurvaillut mitään kunniakierroksia kentällä. Oli tosi hyvin kuulolla ja nyt oli vauhtia paremmin, ei puhettakaan mistään makaroonista. Puomin alastulo oli hilkulla, ja katsomosta samottiin että kai ylöstulokin...? Niitä täytyy nyt muistaa treenailla... Kepeiltä hypylle takaakierto ei tökännytkään, vaikka sitä kohtaa vähän pelkäsinkin etukäteen.
Maalissa en kyllä ollut ihan varma että oliko nolla vai ei... Aina vähän epäilyttää... Ja jos arveleekin että olisi nolla, niin rupeaa tuntumaan että nollia tulee kaikille muillekin... Mutta niin vain tulosten tullessa sain todeta, että nollahan se ja vielä LUVA. Sijoitus neljäs, joten harmittavasti jäätiin palkintopallilta mutta LUVA kuitenkin lämmittää mieltä. Kakkosista siis se oli Akille ensimmäinen laatuaan.

A-kisaan starttasin hyvillä mielin. Joskin rata oli vaikeamman oloinen. Heti alussa pähkäilin 2-3 hyppyjä että miten saisin ohjattua niin, ettei vauhtini lopu enkä ole hypyn edessä, ettei Aki jää istuksimaan kolmoselle. Mutta ei ongelmia tässä. Olin vastaanottamassa 2-3 välissä ja ihan pyöräytyksellä mentiin, itse pyörähdin siinä 2-3 hyppyjen välissä. Vauhtia oli taas mukavasti ja rata eteni. Kunnes ohjaaja herpaantui kepeillä ja pari viimeistä väliä jäi... Viitonen ja kepit alusta. Nyt sain loppuun kunnialla. Mutta kiepautus ysin takaakierrolle oli huono (tai lähinnä hallussapito) ja Aki kirmasi keppien välistä kurkimaan... Hyllyhän sieltä. Mutta hyvä sellainen. Loppuratakin meni vauhdilla, jopa keinu oli hyvä. Eteni vauhdilla pidemmälle kuin ennen ja vasta sitten löi maihin. Eli alku ja loppu mentiin virheittä. Harmittaahan se vähän tuollainen hölmö töppäys, mutta olin tosi tyytyväinen siihen miten Aki teki ne kaikki ennakkoon pelkäämäni kohdat. Ja sitä vauhtiakin oli. Toisaalta en ehken kauhean nopeasti haluaisikaan Akin kanssa kolmosiin, kakkosissa olisi hyvä treenailla varmuutta ja nopeutta... Mutta niin tai näin, niin hieno päivä meillä tänään!!!

Hirttoa putkijarrutuksella

Jo taas opimme uutta sanastoa. Laura tarjoili meille termin hirtto. Joo, vaikka se joskus kirjaimellisesti kohdistuukin koiraankin niin nyt kyllä hirtettiin kättä polveen.
Lopuksi teimme Akin kanssa putkijarrutusta ja keinua. Aki alastulolle ja Laura heilutteli lautaa. Kauheesti se jännitti... Oli muuten oikein tehotreenit kun paikalla oli vain 2 koirakkoa, sai juosta ihan tosissaan...

Olin varannut hallia ja niin pääsi Ossikin hirttämään (kaasun kiinni pohjaan...) ja vähän kontakteja hiomaan.

Ylipitkää

Ylipitkää ja alta riman... Titi toi treeniin tänään ylipitkän ratatreenin. Me ei kyllä osattu Ossin kanssa yhtään mitään. Ei ainakaan oikein.
Heti alku tökki (puomilleeeeee), jos erottelu putki-puomilla toimi niin leijeröiti ei sitten ollenkaan. Ossi vaan vänkäsi putken jälkeen minnuu kohti, hypyn ohi. Ja puomillee. Lopulta Titi meni namin kanssa huokuttelemaan ja päästiin paikan ohi. Kepit sentään sujui ja slaalomit. Pitkällehän se hyppää (kymppihypyltä putkea kohti) mutta kääntyi ja tuli oikeasta kohdasta radalle "takaisin". Sitten taas A veti putken sijaan... Tahkoamista. Pöydän ohi veti vesikuppi ;D kun ois vissiin ollu jano. Loppu sentään ehkä meni... Mutta melkoista tahkoamista oli tänään suoritus. Mitäköhän viikonlopusta tuleekaan... No torstaina mennään vähän treenaamaan Ossinkin kanssa.

Kovin on yksitoikkoista

Ainakin nämä höpinät... Agilitya ja agilitya ja lisää aksaa. Mutta kun ei me paljon muuta ehditä harrastamaan...
Aki siis vietti pimeän ja sateisen torstai-illan treenaten. Onneksi hallissa sentään. Laura toi treenin. Alku sujui oikein mallikkaasti. Aina 7 hypylle asti jossa oma vauhti stoppasi ja Aki samoiten. Kauhean pyöreällä linjalla piti saatella ettei vauhtini loppuisi. Lopulta keksittiin, että paremmin toimi kun leikkasin 5 hypylle lähettämisen jälkeen kuutosen oikealle puolelle. Näin Akin linja 6-7 oli suorempi ja seiskan jälkeen sylkkärillä kääntö kasille.
Myöskään lkeijeröinti ei niin kauhean tuttu Akille ole, mutta kunhan ekalla saatteli pikkaisen pidemmälle keinun kohdalle, niin seuraavalla kerralla hakikin putken jo itse ja minä saatoin jäädä keinun keppien puolelle ja mennä vastaanottamaan hypylle 12 - selkä kepeille. Näin saatiin hypyn pituutta pikkaisen lyhyemmäksi. Pieniä takkuja lukuunottamatta mukava treeni! Ja ne takutkin oli ohjaajan päässä ja jaloissa. Koirassa ei moittimista.

Hjälp

Jos joku tietää kenellä ois Osiin tytär Luumusukan Dark Horizon, niin mie kaipailisin omistajan yhteystietoja. Koirien paperit vissiin sekaisin! (EDIT - Apua saatu)

Jälkeläisistä puheenollen. Nyt uskaltaa sanoa että Ossi ja Peppi ne saa pikku pörröjä tässä syksyllä. Ah. Eihän muhun taas vaan iske pentukuume eihän??????

Slaalomia

Tänään kiiruhdin suoraan töistä hakemaan koirat ja menin hallille ensin vuorovetoryhmille tarkoittuun infoiltaan... Hyviä työkaluja ja ideoita ryhmämme toimimista ajatellen tarttui sieltä mukaan.

Sitten kiiruhdimmekin jo treenaamaan. Susannan vuoro oli tuoda vähän puikkaa, elikkäs slaalomia :) Oikein hyvä ja hikinen treeni. Ossin kohdalla ei isompia ongelmia ollut. Slalomeilla meinasi mennä keskimmäisen hypyn ohi heti jos minulla oli liikaa etumatkaa. Itse pitää muistaa jarrata vauhtia pikkaisen hypyillä. Kepeillä huomattiin miten helposti se lukeekaan käsiäni, kovassa vauhdissakin. Nostin näet kättä heittääkseni koiran takaakierrolle ja joka kerta Ossi jätti viimeisen välin pujottelematta ja lähti sinne hypylle päin... Eli ei yhtään ennakointia vaan kädet alhaalla pujottelu loppuun asti!!!!

Akikin oli vähän siinä siivellä treenaamassa kun oman ryhmän kaikki koirat eivät olleet paikalla. Se teki myös radat molemmin päin. Ja hyvin tekikin! Neliötreenin alussa piti koiran linjaa vähän suoristaa kepeille (eli en voinut olla keppien alussa vastaanottamassa kuten Ossin kanssa), sillä meinasi aloittaa pujottelun väärältä puolelta, oikeasta välistä tosin... Lopuksi tehtiin puomia kun meinasi taas loikata alastulon yli...

Torsdaagen

Tänään taas tuttuun tapaan ennen treeniä hallille siivoamaan. Nyt oli Akin ryhmän siivousvuoro. Sitten treeniä. Olimme ulkokentällä ja täytyy myöntää että se alkaa olla jo melko pimeää hommaa... Toivottavasti molemmat ryhmät siirtyvät pian halliin. Siellä olisi valoa ja sateelta suojassa.
Noh, mutta treeniin. Sanna toi itseasiassa treenin joka oli Ossilla elokuun lopulla (katso 23.8.). Tosin A:n paikalla oli pituus. Ja vihreät neliöt treenissä tehtiin 7 putken jälkeen slaalomit juuri päinvastaiselta puolelta kuin mitä nuo neliöt osoittaa.
Kokeilin Akinkin kanssa alkua niin että menin kepeille, selkä lähtöön, vastaanottamaan, mutta se ei toiminut ollenkaan (minkä saattoikin arvata, mutta piti se testata). Tuli aluksi molemmat hypyt ohi ja toiselle kerralla hyppäsi ekan ennenkö tuli käteen. No sitten muutin alun ja otin 2 hypyn vierestä koiran mukaan ja leikksin keppien vasemmalle puolelle. Akilla oli tänään vauhtia ja teki tosi hyvin. Jos mitä pientä viilausta oli, niin se oli ohjaajassa joka esim ennakoi tai oli valssinsa kanssa hukassa. Mutta ne oli ihan yksittäisiä juttuja. Olin tosi tyytyväinen treeniin. Kyllä se siellä kulkee ja ihan lujaakin...