Takaaleikkauksia

Eilen oli taas Ossin treeni-ilta. Leena toi meille takaaleikkaustreenit. Ihan kolme rataa ehdittiin vetää vaikka koirakot oli melkein kaikki paikalla. Kuvia en nyt jaksanut piirrellä. Mutta radalla siis hyppyjä, putkia, muuri sekä keinu, A ja puomi - hieman vaihdellen treenistä riippuen. Meillähän takaaleikkaukset sujuu ongelmitta (ellen leikkaa liian läheltä keppejä kun Ossi jo pujottelee). Naureskelinkin että pakkoan niiden on sujua, se kun on ainoa tekniikka millä edetään kun Ossi on metrikaupalla edellä ;D
Mutta mukavat ja hikiset treenit Leena meille piti. Joten kiitosta vaan.

Irtoamista

Akin torstaitreenin aiheena oli irtoaminen. Ja sehän irtosi, etenkin loppusuoralla...
Alussa koira lähtöön, kakkoshypyn eteen vastaanottamaan. Pakkovalssilla yli ja matkaan. Ei ongelmia. Aki irtoaa ihan ok kun vauhtia on. Kontaktin alastuloa varmisteltiin kun välillä meinaa loikata yli. Kepeillä ei ongelmaa. Loppusuoralla MAHTAVA irtoaminen kun Sanna oli palkan kanssa maalissa odottamassa. Kiva treeni.

Kakkua ja siivousta

Oli muuten oikein mukava tiistai-ilta. Kiitos vaan kaikille läsnäolijoille. Normi treenivuoromme lisäksi oli ryhmämme siivousvuoro. Me rivakat naiset selvisimme siitä urakasta nopsaan ja sen jälkeen juotiin kakkukahvit Heidin & Salman kolmosiin nousun johdosta. Onnea vielä kerran!!! Ja kiitos maukkaasta kakusta.

Treeneissä palttiarallaa oheinen rata. Meidän piti alunperin jaakotella, mutta koska olimme ulkovuorolla ja oheinen oli edellisellä ryhmällä, niin teimme saman. Laiskat kun emme jaksaneet rakentaa omaa treeniä. =D
Teimme ensin tuon ympyröillä numeroidun radan. Koira lähtöön ja itse menin kuvan osoittamalla tavalla, selkä lähtöä kohden, käsi 1-2 pujottelun välistä ja kutsumaan koiraa. Olin ihan varma, että Ossi ampuu suoraa ekalta hypyltä käteeni kepeille... MUTTA MITÄ????? Sehän hyppäsikin käskystä molemmat ja kaartoi sitten vasta kepeille. Eikä ollut sattumaan, sillä toistimme useamman kerran. A:lla piti taas muistutella, että otetaanpas reilusti kontakti. Slaalomit (6-8) sujui hyvin ja takaakierrot myös. Olin jopa ihan ajallaan ohjaamassa koiraa ja paikoitellen jopa edellä. Jolloin herkästi Ossilla rupeaa rimat tippumaan tms. Tällä radalla kokeilen kepeillä leikata takaa keppien vasemmalle sen jälkeen kun Ossi aloitti pujottelun. Mutta leikkaus oli liian häiritsevä ja Ossi keskeytti pujottelun.

Seuraavalla radalla (käänteisesti eka, neliöt) taas pystyin leikkaamaan kepeille kun putkelta kepeille oli Ossilla parempi linja eikä se häiriintynyt kun sain leikattua vähän kauempana kepeistä. Jos ekalla radalla oli otettu pätkissä treenaillen muutamia pikkutarkennuksia niin kakkosrata sujui oikein mallikkaasti. Mitä nyt ohjaaja ohjaili slaalomissa väärin, mutta koira teki juuri niin kuin pyydettiin... Mahtava Ossi! Miun muru <3

Day 2 - Kotka

Jep. Aamulla ylös ja kisakumppania kyytiin ja Kotkaan. Vuorossa Ossin startit ja tuomarina edelleen Viitasen Anne. Vaikka viikonlopun tavoite (yksi nolla jommalla kummalla kiiturilla) ei ihan täyttynyt niin kivaa oli.

Ossin urakka alkoi hyppärillä. Ja mikä porsas!!! Taas se varasti lähdöstä ja se taas sotki minun pakan, kun en ollut lähelläkään suunnittelemaani kohtaa vastaanottamassa koiraa lähdöstä. Sain kuitenkin kammettua Ossin oikeaan suuntaan, mutta sitten olinkin huonossa kohdassa ajatellen hyppyä kolme. Herra painelikin siitä sitten ohi kohti 15 hyppyä, mutta sain korjattua radalle. Ja takaakiertokin sujui (ollaan me jotain tässä kesällä siis opittukin. No okei. Kauhean vaikea ei ollut kulma sille, mutta kuitenkin...) Ja loppu menikin sitten oikeastaan ihan kivasti. Kepit tein oikealta, koska arvelin että on riski leikata vasemmalle kun koira jo pujottelee. Maalissa siis vitosella ja -1,36 sekkaa alle ihanneajan. Sijoitus 9. Ihan mukavaa menoa, alun sössimistä huolimatta. Hieman Ossi luimisteli korviaan ennen rataa - eikä se tietenkään lupaa hyvää, yleensä juuri silloin varastetaan tai ollaan jätetty korvat kotiin.

B-kisa olikin sitten ihan naurettava katastrofi. Porsas karkasi taas lähdöstä ja olin jälleen ihan väärässä kohdassa ajatellen takaakiertoa kakkoselle. Mutta sain sen sinne :) jollain ihmeen konstilla. Mutta sitten rimat 4 ja 5 alas. Seuraavaksi tipahti muurilta pala ja siinä vaiheessa ohjaajakin taisi luovuttaa ja koira kimposi putken sijasta A:lle. HYLlyhän siitä sitten tuli. Loppu oli sitten muutenkin possuilua. Hyppäsi keinulta liian aikaisin, ja tempaisin se uudelleen kunnon stopilla... Ja suoraan maaliin. Ou jee. Melko noloa esitystä sanon minä. Mutta emme onneksi olleet ainoita, sillä 28 koirakosta vain 6 sai yleensäkään tuloksen...

A-kisassa vielä yksi mahdollisuus nollaan. Eikähän se ihan kauhean kaukana ollutkaan. Mokoma kontakti. Nyt pysyi ihan himpun pidempään startissa eikä ihan niin sikana varastanut. Alku sujui nätisti, mutta sitten se mokoma A:n alastulo jäi vähän lyhyeksi. Täytyy näköjään treenata tuollaista alastuloa jonka koira suorittaa itsenäisesti ohjaajan kiertäessä putkea. Muutenkaan kun kontaktit ei ole se meidän varmin juttu. Jatkakaamme treeniä. Loppu sujui sitten taas ihan mallikkaasti. Hieman näytti siltä, että oli menossa putken 19 väärään päähän, mutta saatiin oikaistua. Ja maaliin jälleen vitosen virheillä. -2,75 alle ihanneajan ja sijoitus 7. Tämä rata kulki kuitenkin oikein mukavasti ja Ossi oli taas oma itsensä.

Kiitos Susannalle & Danille mukavasta matkaseurasta! Ja Kotkalaisille kisoista. Miusta fiilis oli pari päivää mitä parhain. Ja järjestelyt sujuivat, aikataulut piti hyvin, jopa niin hyvin, että kumpanakin päivänä lopetettiin arvioitua aikaisemmin. Ja aurinkokin porotti. Mikäs siinä on kirmatessa?

Kotkassa taasen

Tänään keräsin autoon kisakamuja koirineen ja suuntasin aamupäivällä Kotkaan: Akilla oli tiedossa pari starttia tuomarina Viitasen Anne. (ps. ihan en saanut mittasuhteita ratoihin kuntoon, etenkään tuohon jälkimmäiseen... väli 13-14 liian pitkä ja esteet vähän eri kulmassa. Mutta suunnilleen noin.)

Ekalla radalla yritys loppui jo ekaan esteeseen... Aki, joka yleensä ihan ok pysyy lähdössä, kirmasikin minun ja esteen välistä kentälle juuri kun olin vasta lähtenyt siirtymään ajattelemaani kohtaan... Tosin se oli odotellessa jo sellainen "outo" kuikuilija ja tempoilija. Startissa katteli vaan kentälle ja edellisen perään. Jälkiviisaana on helppo sanoa, että ohjaajan olisi pitänyt osata tulkita ja tunnistaa nämä merkit ja ottaa alku topakammin. Eka vitonen siis alun kiellosta. Ja tämän jälkeen ohjaajan ohjaus tosiaan levisi ihan totaalisesti. Päästiin kuitenkin ihan ok eteenpäin ja keinukin meni, hieman ryömien mutta meni. Kunnes sitten puomilta otti kiellon. Mie vissiin itte olin jotenki tiellä tai leikkaamassa liian likeltä. Akihan reagoi heti ja meni ohi. Hypyltä 14 menikin sitten A:lle ja hyllyhän sieltä tulla tupsahti. Ei viitsitty edes korjata eikä loppuja hyppyjä ottaa. Juostiin viimeiselle suoraan. Huokaus. Koira joka toimi ykkösissä ei nyt kakkosissa ole oikein päässyt elementtiinsä.

Toiselta radalta en edellisen huomioiden kovia odottanut. Yritin kuitenkin vähän villitä koiraa odotellessa. Rata vaikutti alkuun mahdottomalle, sivusta katsoen esteet oli sijoiteltu paljon vaikeammin kuin mitä ne sitten olikaan. Arvoin kauan että menenkö puomin vasemmalta, jossa joutui putken kiertämään kauempaa kuin oikealta. Oikealta taas oli hieman epäloogista jatkaa rataa... Päätin siis riskillä mennä vasemmalta. Aki starttiin ja hyvin kesti. Saattelu puomille ja itse koukkasin putken ohi. Hyvin kuitenkin koira jatkoi matkaa ja alastulonkin otti. Hyvin jatkettiin loppua kohden eikä isompia ongelmia ollut. Pikkaisen laajalla kaarroksella vedettiin hyppyjä mutta suurin ongelma oli makarooni. Siis vauhti oli todella löysää ja koira oikeasti joku veltto spagetti. (Mitä se ei odotellessa todellakaan ollut). Mutta virheittä melkein loppuun. Kunnes pituuden jälkeen kielto hypylle 17. Se ei edes oikeasti ollut paha paikka Akillekaan, mutta kun ohjaaja mokoma ei sitten muistanut olla pysähtymättä. Niinpä stoppasi koirakin... PLÄÄH. Niin lähellä ja kuitenkin niin kaukana. Vitosella maaliin ja yliaikaa 4,12 sekkaa. Sijoitus kuudes.
Selkeästi parempi rata tämä jälkimmäinen, mutta jostain syystä meillä on nyt vauhti ihan hukassa... Nyt treenataan, seuraavat startit vasta syyskuulla...


Juulille kiitos livekuvasta!!!

Kuvista alla kiitokset Anne Lindille!
Kyllä se hyppää...

Tässä ohjaaja ehkä vielä kartalla.

Tässä taas on joku kakolasta karannut lähtenyt kokeilemaan onneaan.

Ja keinu. Voi meidän keinu. Ryömimällä mennään.

Kiitos matkaseurasta Juulille & Taaville ja Suville & Genalle. Paljon kivempaa oli körryytellä porukassa kuin yksin.

Perjantain kunniaksi

Niin ja tulevia kisoja silmällä pitäen oli illaksi halli varattu ja viimeistelyjä pukkasi. Kumpikin koira baanalla. Tehtiin niistoja, kontakteja, keppejä, päällejuoksuja, takaakiertoja, serpentiiniä (vai mikähän se nyt oli). Akikin teki minua kohti hyppyjä ihan sujuvasti. Eka niistolla ei meinanunnut tulla kun toka hyppy oli 90 asteen kulmassa ja melko pieä koiralle. Ja ohjaaja joutui seisomaan aika lailla tiellä (ennekö älysi väistää). Meni ohi ekalla mutta sitten sujui. Keinukin oli ok. Vauhtia siihen pitää vaan vieläkin saada. Muuten vauhtia oli kivasti.
Ossi puolestaan oli oma itsensä ja teki hyvää työtä. Hirveä höyryäminen kentällä mutta kuunteli. Ja yllättäen jopa tekemäni useamman esteen päällejuoksut yms sillä sarjalla tehdyt sujuivat. Nyt vaan peukkua pystyyn viikonlopulle.

Kyllä se taas osasi

Aki nimittäin. Tempaisi niin upeat treenit, serpentiinit ja kaikki meni ihan kun ois tehty ennenkin... Sitten vaan jäin miettimään että kuuluuko koirani kategoriaan "kyllä se treeneissä osaa..." kun kisoissa aika ajoin takkuaa kohti hypyt ja vauhdit jne...

Laura siis toi oheiset pätkät treeniin Oreniuksen koulutuksesta, jossa hän oli käynyt. (Koskakohan sitä itse jonnekin vastaavaan ehtisi...?) Ensin tehtiin tuo ympyrätreeni jossa alkuun takaakierto ja putki-puomi-erottelua. Takaakierrolta oli herrn vaikea hypätä kohti ja aina vaan livahti minun vasemmalta putkeen. Lopulta sain oikealta kaartamaan hienosti puomille. 7-8 väliin persjättö (kauhee kiire kipittää ehtiäkseen) tai valssi (ei toimi meillä). Meillä toimi ihan parhaiten mennä vaan itse suoraan ja osoittaa putken suuta, jarruttaa itse ja antaa koiran livahtaa sinne...
Tuo serpentiinisysteemi (neliöt) meni kuin vettä vaan. Pikkasen oikeesti ihmettelin. Mutta kun se meni toisenkin kerran, niin sitten oli jo pakko uskoa.
Lopulta vedin koko radan putkeen. Se oli ihan mahtava suoritus!!! Ei voinu kuin tuulettaa!!!!

Huomenna varattu halli illaksi pojille ja lauantaina suuntaan Kotkaan Akin kanssa ja sunnuntaina sama uudelleen Ossin kanssa...

Yliaikaa (WTF???) epiksissä...

Tänään kiiruhdin töistä kauhealla hässäkällä kotiin... Titin ystävällisesti ilmotessa koirani epiksiin.... Tuomarina oli Lindin Anne.
Tuntui että kumpikin teki ok. Akilla laajoja kaarroksia ja kaahailuja... Kepeille huono vienti ja siitä vitonen ja omaperäiset kuviot. Ilmeisesti kepeiltä saatiin sössimisestä myös toinen vitonen ja vielä joku kielto... Hypyn ohi? Yliaikaa +12,04 sekkaa. Ou jee :)

Ossi veti hypyn nro 6 ohi, kun ohjaaja veti niin kohti seiskaa. Ossi takaakierrot hallussa kun oli menossa 12 takaakiertäen kun olin myöhässä. Sain korjattua. Ja mitä? Myös Ossilla yliaikaa 4, 82 sekkaa... Huh huh. Pitää ihan miettiä missä kupattiin.

Mahtavuutta!!!

Satu toi oheisen laatimansa takaakiertotreenin Ossin ryhmään. Ja voi pojat, että me kierrettiin takaa. Treeni oli ihan LOISTAVA (kiitos Satu!!!!) ja Ossi kulki. Ainoa iso miinus oli, ettei ohjaaja saanut jalkojaan liikkumaan ja happi loppui jo radan alkumetreillä...
Alun hypyt oli hieman erilailla kuin kuvassa, ei ehkä noin vinossa vaan enemmän suorassa kulmassa. Ossi jäi starttiin. Kakkoselle niistämään ja sitten mentiin. Ihan tosi siististi veti menemään ja kontaktitkin muisti ottaa!
Keinulta hyppy 9 oli ihan pimennossa koiralta joten siinä kohdassa meidän piti hiulata jonkin verran. Melko usein kun sain ohjattua koiran tuon ysin väärältä puolelta. Mutta siitä huolimatta täytyy todeta, että oli ihan mahtitreenit. Koira kulki siitäkin huolimatta, että ohjaaja ei.

Agirodun kuvasatoa

Minusta ja Akista tai Akista radalla ei ollut Laurin kameraan kuvia sattunut. Vain tuo viimeinen palkintojenjakokuva. Serti ja meno kakkosiin... Ossi taas ei ollut omassa palkintojenjakotilaisuudessa mukana :) Siksi törötän pallilla kolme yksin Ossin kolmosluokkaan noususertiä hakemassa... Kuvien copyright Lauri Heino.

Kokemusta Kotkasta

Siinäpä illan saalis. Kivaa oli ja Aki teki hommia ihan ooksi kooksi eikä istuskellu hyppyjen takana... Nämähän siis olivat kakkosissa vasta startit numero 2 ja 3. Että siksi vähän jännitti. Tulokset hyl ja 8. sija yliaikavitosella. Tarkemmin huomenna.

Lähetetty Samsung Mobilesta

No niin. Laitetaanpas sitten selostus eiliseltä. Tuomarina Kotkassa oli Siimeksen Pertti ja agirata oli oheisen lainen... Katselin alun hyppyjä muurista alkaen ja mietin, että noissa voi kosahtaa ja mennä istuskeluksi ellen ole tarkkana. Noh sujui ihan hyvin siihen asti kunnes 7 hypyllä Aki ajoin ulkokautta ohi... Oli jo menossa puomille. Kielto. Saman liikkeen teki ysillä, oli menossa ohi. Vielä korjauksessakin pyörätti jotenkin hypyn ohi ja kolmas kielto ja HYLLY. En viitsinyt jankata enempää hypyllä ettei jää istuskelemaan. Paineltiin siis suoraan kepeille... Keinun teki ok. Ei ottanut lentona. Eikä ruvennut ihan alustakaan ryömimään. Pitäisi kuitenkin pikkuhiljaa saada vauhtia ja varmuutta siihen. Putkella nro 16 iski sama ilmiö kuin tiistain treeneissä. SE JUOKSI PUTKEN TAKAA!!!! Voi jee. Eikä se suukaan ollut piilossa... Eli melkoista säätöä rata oli, mutta jos jotain hyvää haluaa etsiä, niin kontaktit hyvät, kepit samoin eikä hyppyjen takana istuskelua...

Sitten hyppärille. Alkuun ajattelin, ettei oo yhtään meille sopiva rata kun oli tuo 3-4 väli etten vaan ole hypyn edessä tai vauhti seis. Samoten hypylle 6 oli kuitenkin vientiä ja sitä ennen jo monta ansahyppyä nopealle koiralle... No, kokeilemaan kuitenkin. Ja mitä. Sehän sujui ihan ok. Putkelta Aki lähti huonon haltuunoton takia kaahottamaan piirroksen nuolen suuntaan kohti maalia. Ja se oikeasti ehti pitkälle ennen käskyä. Tämä varmasti aiheutti yliaikamme. Sekä 10 hypyllä huono ohjaus ja koira ajoi ohi putkea kohti. Siitä vitonen ja varmaan tämänkin lisäsi yliaikaamme. Hypyn 13 kiepautin nuolen mukaisesti, koska Aki ei niin valtavan pitkälle loikkaa niin sain ihan hyvin kääntymään ja kepeille suoremman linjan. Eli radalta vitonen ja yliaikaa kaahailuista (ohjaaja ei pitänyt hallussa...) +2,50. Sijoitus 8. Ihan tyytyväinen olin iltaan. Nyt vaan ruvetaan hakemaan varmuutta keinulle ja siihen että koira kestää minun stoppailut ja minua kohti hyppäämiset.

Sitten vaan miettimään, että lähtisikö loppukuusta Kotkaan vai jaksaisiko Aki Mikkelissä kolme starttia...?

PS. Ossi oli ollut treeneissä Jaanan kanssa. Kovin kuvaava tekstari tuli illalla
"HERRAJUMALA MIKÄ TYKKI (ja pari hymiöö)".

Kotka kutsuu - viimeistelyt ensin

Tänään olisi ollut Ossin treenit, mutta koska se on kyläilemässä niin treeneihin pääsikin Aki. Ihan vaan siksi ettei yli viikkoon ole mitään tehty ja huomenna olisi kisat. Saatiin edelliseltä ryhmältä tämä Saviojan rata jonka he olivat halliin rakentaneet. Alkuperäisessä radassa 11 oli pituus, me vaihdoimme renkaaksi. Ja 6 oli hyppy, me laitoimme pöydän. Näin saimme todellisen kontaktitreenin.

Aki on ollut vähän hiljainen yksinään täällä kotona. Vähän arvelutti huvittaako sitä tehdä yhtään mitään. Mutta mukavasti sitä sitten huvitti. Ja hyvin sujui. Keinun se meinasi vetää taas turhan vauhdilla. Onneksi ehdin napata laudasta kiinni ja hieman hidastin vauhtia, ettei jäänyt kammoa. Eka treenissä pelkäsin tuota kohtaa 13 jonka ajattelin vetään niistolla. Ja olla siis osittain koiran "tiellä". Ja Akihan ei siedä näitä. Mutta niin vaan teki ongelmitta senkin. Puomin kontaktit (alastulot) otettiin muutamaan kertaan kun meinaan herra loikata yli. Eli tarkkana niiden kanssa ja kunnon jarrutus.

Toisena treeninä vedettiin rata toisin päin. Keinu ympäri ja menox. Ja jopa rupes löytymään haastaviakin kohtia. Takaakierron jälkeen ekalle putkelle oli jotain ihan hämärää. Aki painoi useamman kerran putken takaa!!!?????? Mikähän lie oli, ei sen suukaan ollut piilossa tai huonosti. Lopulta kuitenkin meni putkeen. Pöydän jälkeen muurin takaakiertokin oli haastava. Mutta meni ja kepeille leikkasin vielä tosi myöhään takaa. Ei kuitenkaan tahtia haitannut. Täytyy sanoa, että mukavasti meni eikä leikkaukset ja valssaukset paljon tahtia hidastaneet. Rimatkin oli 60 cm eikä ongelmia. Huomenna täytyy vaan olla tarkkana ettei minun vauhti stoppaa!!! Koska valitettavan usein myös Akikin stoppaa, etenkin jos kyseessä joku takaakierto tms minua kohti. Noh, katsellaan millaiset radat huomenna meitä odottavat!