Voittajafiilis!

Tää on se fiilis, tän mä haluu kisoihinkin. Oli niin voittajaolo.
Oli ihan loistava treeni. Kiitos Ida!! Työntöjä-vetoja-kuljetusta. Rata ensin näin päin (numerot) ja toinen treeni käänteisesti. Lähtö oli yhtä hyppyä aiemmin, kuvassa siis tuon ylimmän hypyn takaa. Ensin lauteilla Ossi ja koska Sami oli ilmoittanut, että jätetään Akin treenit pakkasuhkan takia väliin, niin teki Akikin sitten samat treenit. Yksin, kun ei muita treenaajia ryhmästä tullut.


Treeni itsessään ei ollut mahdottoman vaikea teknisesti, mutta vauhdikkaalle Ossille nuo kuljetusosuudet olisi voineet olla pahoja. Kontaktejakaan ei ollut, pöytää lukuunottamatta ja se oli muuten älyttömän liukas. Oli ihan tosi mukava tehdä tällainenkin treeni välillä. Ossi oli hyvin kuulolla. Muutamia rimoja tuli alas, mutta kaikkiin pudotuksiin oli syy - ohjaajassa. Milloin lähti liian aikaisin liikkeelle, laski käden liian aikaisin, vaihtoi ohjaavaa kättä liian aikaisin, käski väärässä kohdassa. Ja aina seurasi riman pudotus. Eli minun tulee muistaa ettei passaa hätäillä mm liikkeelle lähdössä. Mutta kun saatiin käskyt ja liikkeet kohdilleen meni herra aivan mahtavan radan. Kunpa toimisi kisoissa yhtä upeasti.

Aki oli loistava jo ekoissa suorituksissa. Rata kumminkin päin nollilla läpi. Intoa oli ja irtosi putkiinkin upeasti. Pöytäkään ei tuottanut hankaluuksia vaikkei sitä ole hetkeen treeneissä ollutkaan. Teimme muutamaan kertaan ja sitten otettiin vielä A ja muutamia takaakiertoja. Ihan tosi loistava poju. Innolla ja vauhdilla. Ei kyräilyä eikä kyyristelyä. Etenkin Akin kohdalla on oltava tarkkana, että palkka AINA vaikka koira tekisi väärin. Sekin kun yleensä on ohjaajan vika...
Akin treenin jälkeen pääsi Ossi vielä uuteen suoritukseen (rata molempiin suuntiin) ja molemmat oli niin nannat ja puhtaat suoritukset, ettei paremmasta väliä! Mee laik, tahtoo tätä tunnetta lisää! Miten upeaa kun kaikki palat on kohdillaan, ohjaaja osaa liikkua, ohjata ja jarruttaa oikein ja koira tekee nappiin!!!

Tieto lisää tuskaa?

Eilen pakkasin Multivanimme täyteen mukavaa naisseuraa ja suuntasimme Kotkaan Janita Leinosen radanlukuluennolle. Luennon aikana käytiin läpi radan suunnittelua, koiraan vaikuttavia tekijöitä, ongelmia yms... yms...
Oli oikein antoisa luento. Mutta välillä iski se tuska, ettei miusta ikinä ole vastaavaan... En tietysti tiedä tarvitseeko ollakaan, kunhan nyt jotain edes saisin korjattua ohjauksessani (ainakin alkuun). Sitten taas tuli niitä ahaa elämyksiäkin, että juu noinhan sen juuri tulisi olla. Tavallaan tieto lisää tuskaa vaikka sitten tosiaa ymmärtääkin juttuja ihan eri tavalla.
Itselle varmaan suurin ja ensimmäinen asia on, että ajattelen rataa enemmän kokonaisuutena ja virtuaalikoiran kanssa, en vain numerosta toiseen. Unohdan plan B:n ja asenne kohdalleen! Opettelen tuntemaan itseni ja koirani; mihin se laskeutuu, mistä ponnistaa, missä itse olen, minne ehdin jne. PALJON PURESKELTAVAA jäi mietintämyssyyn. Toki olisin voinut vielä toisen mokoman tovin viettää tietoa imien. Oli niin hyvin pidetty ja esitetty, että aika oikein hujahti. Mukaan lähti tekniikka DVD. Nyt kun ehtisi katselemaan.

Pakkanen paukkuu

Ja jälleen pukkaa pakkasta. Ja treenitaukoakin jos ne jatkuvat. Tänään minä kuitenkin läksin hallille siivoamaan. Oman ryhmän vuorolla olen estynyt joten päätin mennä nyt auttamaan.
Otin koiratkin mukaan. Tiesin olevani ainoa ryhmästäni mutta aattelin jotain pientä ottaa. Niinpä teimme takaakiertoja ja jaakotusta, kontakteja ja keppejä. Molemmat koirat oli tosi innostuneita ja tekivät tosi hyvin. Ossinkin takaakierto alkaa vaikuttaa hyvälle. Ei kovin vaikeasta kulmasta vielä mene, mutta tänään saatiin jo se kolmen vierekkäisen hypyn takaakiertohässäkkä onnistumaan.
Kauhean kauaa emme treenailleet. Melko vilakkaa oli ja omatkin posket oli ihan jäässä joten nopea iltalenkki päälle ja kotiin huovan alle :)

Vapaavuorolla

Lähdin poikain kanssa illalla hallille vapaavuoron ratatreeniin vaikka pakkanen oli jo melko vilakka. Kun jäi tiistain treenit väliin, eikä lauantainakaan pääse, niin oli vähän pakko venyä...


Meidän väestä treeniin pääsi ensin Ossi. Oikeastaan se oli aika hyvä. Alkuun ekalla kerralla meni selkäni takaa, ei katsonut ohjaavaa kättä ollenkaan. Siitä tuli sitten niin huono kulma hypylle kaksi ettei se kolmaskaan enää sujunut. Uusi yritys ja sitten saatiin jo alku paremmaksi. Muutamia rimoja tippui mutta oli hyvin kuulolla. Oli niin kuulolla, että tuli jopa hyppyjen välistä (esim 6-7 hypyt) jos kutsuin liian aikaisin. Ja tällaistahan ei kauhean usein ole tapahtunut, vaan yleensä Ossi suorittaa seuraavan esteen kutsuin eli en ;D
Kontaktitkin meni buenosti. Kepit hyvät. Minä tykkäsin. Oma suoritus tosin oli jotenkin jäässä.

Sitten Aki. Sillä on nyt joku riiviövaihe...? Siis jää alkuun, mutta tänäänkin hypyn kaksi jälkeen lähti kirmaamaan omiaan kentälle. Ei se kauaksi ehtinyt, mutta... Tätä on tässä viimeaikoina ollut. Eikä välttämättä aina ole treenin tai radan alussa. Jotenkin pitäisi saada pois, mutta kauheasti en ala ärjymään. Akin tuntien se lamaannuttaisi... Jotain muuta pitäis olla. Jotain millä koira keskittyisi koko ajan vain tekemiseen. Nyttenkin sen ekan kirmailun jälkeen teki ihan loistavaa työtä. Kepeillä lopetti kesken. Noh, ehkäpä itsekin voisin ne vielä ohjata loppuun asti. Keinun ryömi mutta vauhti oli kuitenkin ok.
Tänään oli siis ihan hyvät treenit, kaikilla kolmella.

Muutamia kisojakin olen jo vähän silmäillyt. Ois nääs parit lahjakortit jotka voisi hyödyntää. Samaan syssyyn totesin että onpas Ossilla ollut pitkä kisatauko... Voipi startissa taas jännittää. Ei siis pitäisi taukoilla...

Aksaa tuntitolkulla

Ensin oli aamulla vuorossa ratatreenit molemmille hurtille.
Pelkäsin valtavasti etenkin Ossin kanssa takaakiertoja 9 ja 19, sekä putkesta hypylle 15 vientiä... Ekalla kerralla meno oli pikkasen tökkivää Ossin kanssa. Otimme toisen suorituksen heti perään ja yllätys, ei ongelmia. Takaakierrotkin sujui. Eihän se menoa ehkä nättiä ollut, mutta saatiin homma toimimaan. Mie olin niin tyytyväinen kun se tai me toimittiin.
Aki oli ihan normaaliin tyyliin hyvin kuulolla. Kepeillä piti olla tarkkana. Keinu meni tänäänkin ryömien muttei sen suorittamisessa ollut muuten ongelmaa. Aki ei siis yrittänyt päästä keinun ohi tms.
Pimeään putkeen lähetys onnistui molemmilla hyvin, samoin kontaktit oli hyvät. Ossin kanssa vedin vielä uudelleen radan ja edelleen meni hyvin. Aki ei tullut enää toistamiseen estradille, kun sillä oli harjoituskoirakkona olo.



Sitten tunnin tauon jälkeen pääsi Aki jälleen harjoituskoirakoksi koulutusohjaajakurssilaisille. Koulutuskoirakoita oli neljä. Yksi ryhmäläisistä oli Siiri, Ossin tyttö :) Olipa kiva nähdä tyttö hommissa.
Teimme ihan peruskuvioita ja suorituksia kellotettiin, mikä kuvio oli kellekin nopein. (Radalla oli siis muutama hyppy ja putki) Meillä toimi parhaiten ihan vaan juoksu ja hypyille lähetys. Meille ei siis niisto (2 hyppy) tai valssi (2-3 väliin) ollut ollenkaan niin nopea. Niisto saattaisi olla, mutta se vaatii vielä lisää treeniä.
Putkelta piti vähän vekata että sai linjan lopuille hypyille paremmaksi. Kokeilin myös persjätöllä mutta se töksähti vähän. Ja tuli hitaampi aika.

Oli taas mukava muutama tunti hallilla. Joskin varpaat oli jäässä...

Joku näki punaista!

Emäntä siis. JA punaista on aika lievä ilmaisu... Kerrankin syynä oli joku muu kuin omat koissut ja oma osaamattomuus.
Ei oo aikoihin käyty koirapuistossa. Nyt aateltiin, et mennään ni saa pojat juosta. Tuumailtiin ettei varmaan oo kauheesti väkee kun puisto ei oo ihan asutuksen vieressä, kello alkoi olla sauna-aika ja räntääkin tuprutti.
Noh, paikalle päästyämme totesimme, että molemmat puolet aitauksesta vallattu. Joten Ossi sai jäädä autoon ja Aki pääsi revittelemään ensin. Kun aitaus tyhjeni pääsi Ossikin...
Vaan eipä aikaakaan, kun paikalle kurvaa 2 autoa. Toisesta lasketaan iso dobberi irti. Ehdin hätäiseen kysymään uros vai narttu... Vastaus oli "narttu. Tällä on juoksut". Ja niin vaan se muija päästi sen juoksuisen nartun aitaukseen. Piittaamatta yhtään uroksista tai aitauksen säännöistä. Vähemmästäkin urokset tappelee. Sitten hyö röyhkeesti toisesta autosta uroksen laskivat... Minä keräsin äkkiä Ossin mukaani. Tasan tiedän, että se pörhistelee muutenkin uroksille...

Noh kohta aitauksen toisesta portista ampuu hemmetin iso kultainen noutaja, uros... Sekin rupesi jurnuttamaan ja käsitykseni mukaan kultsut harvemmin käyttäytyvät näin. Pian otin Akinkin aitauksesta pois. Lähdettiin sitten kävelemään koirien kanssa. Tässä vaiheessa juoksuinen narttu ja se sekaroitinen iso uros olivat siirtyneet toiseen aitaukseen astutuspuuhiin. EI JUMA!!! Ois kai niitä muitakin paikkoja? Kohta on sitten tarjolla mukavia dobermanni&sekarotuinen-rakki pentuja. Ai miten kivaa! Että mie olin vähän hiilenä.

Eikö ihmiset voisi kysyä ennen koiran irti laskemista, että passaako päästää??? Annettais näin tilaisuus poistaa se epäsosiaalisempi koira aitauksesta. Mie ainakaan en halua et koirani (tai yleensä Ossi) tappelee. Mielummin poistun paikalta. Mutta jos selän takaa tullaan niin voi olla myöhäistä.
Miksi tuodaan juoksuisia narttua? MIKSI???? Mie en vaan ymmärrä. Oonko minä tyhmä vai se nartun omistaja. Miulla savuttaa kuulkaa vieläkin!

TTTT eli...

...Tänään Taas Twistattiin Takaakiertoja.
Tai no, treenattiin siis takaakiertoja ja twistejä ihan erikseen. Eli Ossikin pääsi tekemään tuota Akin tiistaista treeniä. Ja täytyy sanoa että meni ihan hyvin. Eli tuollainen takaakierto treeni jo onnistuu, mutta jos laitan kolme estettä rinnakkain ja kaikki pitää kiertää takaa, niin viimeinen aika usein menee väärältä puolelta. Johtunee ohjaajan hitaista kintuista ja väärästä ohjauksesta ;D
Lisäksi vähän kokeiltiin sitä twistiä. Kun vaan ohjaaja olisi himpun nopeampi. Mutta kun saa kokeilla ja höylätä niin kyllä se siitä. Mihinkään sähäkkään rataan emme sitä tänään yhdistäneet. Lopuksi vähän keppejä ja kontakteja. Sekä pieni ratapätkä, joka oli jo kentällä.
Aki oli taas huippu takaakierroissa. Eikä niissä twisteissäkään ollut ongelmia kun ei koiralla ole niin kauheasti vauhtia. Lisäksi keppejä ja keinua, sekä muita kontakteja. Tehtiin myös kentällä olevaa rataa hieman. Aki on niin ihana kun ehdin tehdä sen kanssa ihan erilailla noita ohjauskuvioita. Ohjaajalle vaan pidempää pinnaa sen kanssa. Kun se ei edelleenkään ole Ossi joka jaksaa ja jaksaa ja jaksaa ja sietää äänen käyttöä. Ohjaajaa saa potkaista ohimennessään, että se oppisi muistamaan.