Mamman kolmikko

Mamman kolmikko

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Kotikisat - yritys 2

Jep. Day two. Tuomarina edelleen Anne Savioja. Koira ja luokka vaihtui, eli kakkoset radalla ja Aki. Ekaksi oli tämä hyppyrata. Neloshypyn päätin kierrättää "ulkokautta" eli maalinpuolelta jotta linja kepeille olisi hieman parempi. Aki oli jo menossa uudestaan neloselle, onneksi hieman varmisti minulta että tännekö? Ehdin korjata kepeille. Kutosella olin myöhässä tai jotain (tai sitten se vaan päätti lukita esteen 8) sille koira kirmasi suoraan putkelle.... Ja vielä tuonne kasin hakien (moni sentäs haki tuon 15 pään, mutta ei Aki....). Hyllyhän sieltä. Mutta onneksi osasin olla ihan "jeejee" ja matka jatkui iloisena. Hypyltä 14 Aki haki taas putkenpään 8. Omituisten otusten kerhoon kuulumme?!! Mutta ei se mitään. Meillä oli tosi kivaa ja Akilla kauheesti intoa ja iloisuutta. Päätin, että näin meidän tarttee saada iloisia kokemuksia jatkossakin etten mä murjota vaikka mikä moka tulis. Tälleen me sentäs joskus saadaa tuloksia kun koira kokee onnistuneensa ja saa palkkaa tekemisestään... (Ossille kun palkka on rata ja lelu sen jälkeen vaikka mä miten murjottaisin) Vauhtiakin muuten oli ihan kivasti.

Sitten agirata. Vähän jännitin alkua, että miten saan sujumaan. Menin kakkoselle ja pakkovalssilla riittävän kaukaa. Hypyn 3 jälkeen mun oli tarkoitus vaihtaa keppien oikealle puolelle, mutta ajauduin sen verran pitkälle, etten enää uskaltanut leikata ettei vaan lopeta keppejä. Sain hyvin kuitenkin käännettyä putkelle. Kutoshypyn hyppäsi tosi pitkälle... Kaartaen muurille ja matka jatkuu. Kontaktit otti kivasti ja intoa oli edelleen. Myös 15 hypättiin pitkälle. Maalissa nollalla mutta hieman yliaikaa. +2,20 sekuntia. Arvatkaa paljonko harmitti nyt ne parit pitkät kaarrokset??? No paljon. Mutta jälleen meillä oli kivaa ja se kuitenkin kulki mukavasti. Rataprofiili oli ihan hauska... Tulosten tullessa harmitti lisää. Missattiin just ja just palkintopalli ja viipurinrinkeli. Oltiin siis neljänsiä.
Mutta tämä ja viimeviikonloppu on osoittanut, että kyllä Akistakin on agilitaajaksi kunhan muista olla positiivinen ja kannustaa vaikka mikä tulis. Rataprofiilin pitää olla kiva eikä ihanneaika saa olla kauhean tiukka jotta pystytään saamaan nolla tän sessun kanssa... Mutta se on mahdollista... Nyt varmaan kisataukoa talven yli, ellei jotkut kivat hallikisat ala kutsua jo aiemmin. Akille ois kiva se viimeinen LUVA saada...

Ei kommentteja:


AGIROTU 2011, Kuva Lauri Heino