Mamman kolmikko

Mamman kolmikko

torstai 21. marraskuuta 2013

Melko yksitoikkoista

Nimittäin nää meidän päivitykset viikosta toiseen... Mutta kun ei meille muuta tapahdu ku agia parina iltana viikossa. Enää ei edes ole mökkeilykelit... Joten koettakaa kestää.
Tänään siis tällaista kiemuraa. Nuo vaaleat pallot vedettiin nuorison kera edellisessä ryhmässä. Ja hyvin ne likat veti.
Me taas tehtiin ekaks nuo neliöt. Jätettiin tuo yksi hyppy (pallot 17) pois kun ei kentälle mahtunut ja sen tilalle suoritettiin se viereinen hyppy. Neliötreenissä ehdottomasti vaikeinta oli ehtiä tuonne keinun jälkeiselle elämälle. Etenkin kun pitää se kontakti varmistaa... Eli tuolla suoralla jouduttiin "parit" toistot ottamaan että edes jotenkuten saatiin onnistumaan. Muuten oli ihan ok menoa.

Ehdittiin sitten vielä tuo helpompi palloratakin. Oli oikein mukava. Takaaleikkaus 11 jälkeen mutta muuten ei ihmeempiä kommervenkkejä vaadittu. Ja ihan lopuksi otettiin kontakteja pelkästään. Niitä näyttäisi taas olevan syytä muistutella herralle...

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Persjättöjä persjättöjen perään

Persjättö 

  • Kuvaus: Ohjaaja leikkaa koiran kulkulinjan sen edessä, selkä koiraa kohti. Ohjauskäsi vaihtuu.
  • Synonyymit: Sokea leikkaus eli "sokkari", Mäkelät
  • Muilla kielillä: Blind cross(BC)
  • Käyttökohteita: Hyppysuora, jonka aikana ennen seuraavaa estettä koiran kuuluu kääntyä ohjaajan uuteen kulkusuuntaan.
  • Tyypilliset ongelmat: Koira ei uskalla jatkaa eteenpäin vaan kääntyy ohjaajan mukana ennen estettä: seurauksena kieltäytyminen eli 5 vp.
Ettäs tiiän nyt nämäkin. Ja itsepähän hehkutettiin että se on niinku meille sopiva juttu. (Jota tosin on ehken tehty väärissä kohdissa rataa ja ihan liian myöhään...) Heini pisti sitten porukan juoksemaan. 
Ja oikeesti. Radalla ei saanu tänään tehä mitään muuta ku persjättöö. Ehkä se ei sitten sovikaan meille ihan joka kohtaan. Mutta ihan hyvin Aki luki minua, silloin kuin olin ajoissa sen koiran edellä sitä tekemässä. 
Mutta oikeesti vaikeinta näissä treeneissä on juosta rata ilman koiraa. Että voi olla vaikeeta kun ei sitä ole harrastanut aiemmin... Eli kaikki aloittelevat ohjaajat - opetelkaan heti alusta alkaen tutustumaan rataan myös juosten... Hikihän meikäläiselle tuli siis jo ilman koiraa. Mahtavat treenit (again!). Toivottavasti saan kuvan tänne jossain välissä.

torstai 14. marraskuuta 2013

Ossin ilta

Tämmöstä tänään. Olin teettänyt tuon alkuperäisen radan treeniryhmälleni. Sillä muutoksella, että rengas oli tavallinen hyppy. Ossin ryhmälle vähän jalostettiin rataa lisäämällä putki.
Herralla oli tänään kontaktit unholassa... Mutta muutamien muistuttelujen jälkeen päästiin ihan kivaa rataa. Ekaksi numerot. Vaikea oli päästä aalta tuonne vitoselle. Parhaiten meillä toimi (sitten kun kontaktit jo muistui mieleen) se, että meninkin tuolta A:n oikealta missä putki pidemmällä. Se käänsi koiran paremmin hypylle. Kun enhän mä toiselta puolelta mennen ehtisi valssaamaan tai mitään.
Putkeen lähetys ja hyppy 7 vasemmalta. Loppu sujuikin ihan mallikkaasti.
Kirjain-radalle käännettiin keinu. Lähdettiin samaa matkaa, minä hyppyjen oikealta (menosuuntaan). Äffälle vastakäännös ja itse keinun ja A:n välistä. (Kokeilin ensin toiselta puolelta keinua, mutta siinä linja hypyille veti vinoon joten koira tuli I:n ohi ja kurvasi suoraan putkeen...) Kun koira hyppäsi I:n niin veto putken pimeään päähän ja vauhdilla kipitys ulkokautta ohjaamaan takaakierrolle. Tää kakkostreeni meni aika mallikkaasti. Oli taas hyvä mieli. Ja huomasin miettiväni eilisiä Heinin ohjeita, että toimisko? Missä kohdin? Jne. Eli varmaan alkavat näkymään miun ja Ossinkin menossa jossain vaiheessa. Toivottavasti!!! Vielä me ei tavoitteita vanhan herran kanssa haudata.

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Mä oon liekeissä, pannaan meneen...

...Cheekkiä lainatakseni... Nää keskiviikot on nyt vaan niin jotain mitä odottaa... Kivaa on ollu aksailu ennenkin, mutta nyt toisen viikon perusteella voin sanoa, että ollaan liekeissä... ainakin ajatuksissa ja toivottavasti joskus tulevaisuudessa muutenkin. Alkaa tuntumaan, että hehkulamppu syttyy hiljalleen. Uusia oivalluksia ja uskallusta. Ja just kun mä olin oppinu persjätön (jonka senkin jo viime viikolla huomasin tekeväni aina aivan liian myöhään) niin nyt siitä pitää päästä eroon tai ainakin vähentää sen käyttöä. Se vaan ei kuulema käännä koiraa eikä toimi joka mutkassa jonne mä yritän sitä tyrkyttää...

Mutta jotakuinkin tälläsen pätkän Heini toi tänään. Tai tuskin se nyt oli tännepäinkään sommiteltu ku mun paapperille, mutta suuntaa antamaan. Oli european openista jotain bongattu tähän. Ja on muuten ihan loistavaa, että Heini haastaa meitä ensin ilman koiraa kertomaan ja perustelemaan mitä meinattiin tehä ja miks... Ja sit saahaan vähä argumentteja toimiiko tai ehkä ei ja miks. (Mä vaan niin tykkään meidän uudesta koutsista - joko mä kai oon sen sanonu?) Eli perusteellisen tutustumisen jälkeen vasta baanalle. 1-2 väliin pieni vekkaus. 2-3 persjättö jos ehdit sen tehdä ajoissa tai valssi - jos meni kepit putken puolelta. Jos kepit teki toiselta puolelta piti ehtiä vaihtamaan keppien toiselle puolelle jo ennenkö koira lopetti pujottelun. Jälkimmäinen ei siis ollu meidän juttu, kun en luota et Aki pujottelee sit loppuun jos mä lähen haahuilemaan piuolen vaihtoa. 5-6 toimi valssi (meitsi ois tunkenu sen persjätön tähänkin). Ysille persjättö tai parempi oli kiertää koiran kanssa takaa ja esim valssata. Hypylle 11 valssi tai (öööö termit hakusessa) sylivekki? En edes kokeillut sitä kun ajattelin että vauhtini on siinä seis... Joten me valssattiin... Tai ainakin koetettiin valssata. Ja niitä tuli tänään muutenkin reenailtua paljon enemmän kuin aikoihin. Mutta voi voi kun ne pitäisi saada oikea-aikaisiksi ja oikeisiin kohtiin....
Oli ihan tosi kivat treenit ja paljon hyviä huomioita, kuten se että loppusuoralla kummasti juoksin putken lähellä kaarroksen ja sitten olin hypyillä 18-19 myöhässä. Kun senkin saattoi juosta kuulkaa ihan suoraan kohti hyppyjä, lähempää keppejä, kunhan pisti sen koiran ekaksi sinne putkeen ja sitten itselle uusi linja. Jep jep. Eipä itelle tullu mieleen... Että ensi viikkoa odotellessa jo!!!

perjantai 8. marraskuuta 2013

Torsdaagen

Eilen oli siis normisti Ossinaattorin reenit. Tehtiin yksi vanha treeni (Katso Tästä) jonka olin teettänyt myös meitä ennen reenanneelle ryhmälleni. Ossinkainen suoriutui aika makeasti. Välistävedot oli taas meitsille vaikeita, kun liikun sen verta kehnosti... Kontaktia pikkasen muistuteltiin. Mutta oikein hyvä mieli jäi yleisesti!

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Siis niinku siistii - oma koutsi!!!

Jep! En edes muista milloin olisin virallisesti treenannut ryhmässä jossa on oma kouluttaja. Hyviä OT-ryhmiä huipputyypeillä kyllä on ollut, mutta vetovastuu niissä on ollut vuorotellen jokaisella. Mutta nyt on kuulkaa hyvä ponnistaa Akin kanssa etiäpäin kun saatiin HEINI meidän ryhmän kouluttajaksi nyt joksikin aikaa. Ai että mää tykkään. 
Tänään Heini oli tehnyt muunnelman tästä Anne Saviojan taannoisesta kisaradasta. Meinasin jähmettyä kun tajusin radan ja hokasin ettei mul ookaan Ossi vaan Aki the takaakiertoistuskelija...
Tästä mentiin siis muuntaen; Lähtö kakkoselta, mutta toiselta puolelta. Muuri. Sitten 5-17 kuvan mukaisesti. 18 vaihdettiin A:ksi ja siitä kurvattiin 7, 8 ja 17.

Ja meillä oli niin huiput treenit jotka kyllä venähtivät vähän pitkiksi :) Ensteks mentiin rataa pätkissä ja piti kertoo miten meinas mennä. Kaksi eri versioo. Sit piti tutustua rataan JUOSTEN, ilman koiraa. Täähän oli varmaan mulle se vaikein juttu. Enhän mä osaa juosta ilman koiraa. Häh. Kisoissakin tallustelen rataa kävellen kun tuntuu tyhmälle juoksennella. Mutta niin mäkin sitten juoksin ilman koiraa. Vaikkei se ollu samanlaista ku koiran kanssa vaan paljon verkkaisempaa. Mutta sitä sitten lähdetään reenailemaan myös - vissiin.
Sit koira kehiin. Läksin muurin takaa. (myöhässä. Lähdettävä itsekin heti kun kutsuu koiraa) Eka takaakierto vaikea. Hosuin jotain enkä antanut riittävästi tilaa. Muut parempia. Tein ristikkäisvienneillä (vai mikähän ristikkonimitys se oli). Persjättö oli armottoman myöhässä 9 hypyllä (kuvassa 9, radalla 7). Kepeillä irtosin keskellä liiaksi oikealle ja koira lopetti pujottelun kesken. (parempi ottaa isompi etäisyys jo alusta lähtien) Pimeään putkeen kääntäminen mulla myöhässä. Aki loikkasi A:n kontaktin yli (WHAT!??? Aki joka harvoin sen tekee...) ja mulla sekos sopat eikä viskit tohon seiskalle sujuneet. Eka yrityksen jälkeen Heini kertoili kaikki nämä epäkohdat ja uusi yritys. Joka toimi paikkapaikoin paremmin. Mutta onhan meillä vaan paljon parannettavaa. Mutta nyt ne alkoi kuulkaa paranemaan :)
Ollaan niin iloisia Akin kanssa ja kohta kolmosissa - eiks ni??

AGIROTU 2011, Kuva Lauri Heino