Mamman kolmikko

Mamman kolmikko

torstai 18. syyskuuta 2014

Tekevälle sattuu...?

Viime perjantaina lähdin Ossin kanssa innolla treenaamaan uuteen ryhmään... Paikalla 2 koirakkoa. Rata oli kiva, mutta älkää kysykö miten se meni...  Ossi meni ihan mukavasti alun. Sitten sattuikin pikkuruinen äksidentti. Kouluttaja oli laittamassa nakkeja keinun alastulolle ja Ossi ryntäsi TÄYSIÄ yhtään jarruttamatta keinulle. Valtava lentokeinu, yhtään ei lauta laskenut... Ja auts. Siitä suoraan ISO törmäys koulutajan päähän. Hänen rillit hajos ja kipu kova. Kohta verta ja minulla jo pieni paniikki. Onni onnettomuudessa, vain silmäkulma ja nenänvarsi auki, ei siis silmä itse. Mutta päivystyksessä meni sitten meidän ilta. Lievä aivotärähdys ja komeet mustelmat... Että on tää agility vaarallinen laji. Tällä viikolla kokeilemme kuitenkin uudelleen...

Keskiviikkona oli Akin treenit oheisella radalla 1-20 oli mölleille ja 21-40 meille kilpaileville. Meille vaikein pala oli tuo keppien jälkeinen elämä. En saanut millään muuveja kohdalleen ja koira paineli aina A:lle. Muuten Akilla oli mahtavasti intoa ja vauhtia radalla.

Lisäys.... Ossin treenit perjantaina sujui hieman paremmin kuin viikko sitten :D  Rata oli sama kuin Akilla keskiviikkona. Herra oli aikasta päheen upee. Vaikka mä oli muutamissa valsseissa auttamatta myöhässä niin pyistyin paikkaamaan takaaohjaten. Tuossa alussa 1-2 hyppyjen jälkeen piti tosissaan tehdä töitä, että sain koiran putkeen. Se ois paljo mielummin menny kepit. Kontaktitkin dementikko otti, tosin keinulla edelleen vauhtia ihan liikaa...Muksat treenit!

Ei kommentteja:


AGIROTU 2011, Kuva Lauri Heino