Jep! Karavaanarit (=koko perhe) lähti siis viime perjantaina kohti Nastolaa ja tämän vuoden agirotua. Oli pakko ajella perille asti, kun ensimmäinen rataantutustuminen oli lauantaina tosi mukavasti 8.00 (ja yhtä mukavasti seuraava 20.20 - että vähän pitkä päivä).
C-kisan tuomarina oli Anne Savioja ja rata oli open SM:n karsintarata. En kauheasti odottanut radalta, sillä olimme vaan äkkiä nousseet sängystä ja käyneet pikapissillä... Lentävällä lähdöllä mentiin ja se toimii nyt ihan ok. Olisi se saattanut pysyäkin, mutten halunnut edes testata. Tosin tää lentävä lähtö on hitaalle ohjaajalle se huonompi vaihtoehto. Ja niinhän siinä kävi, että Ossi sujahti putkella viisi väärään päähän - niinkuin moni muukin koira. Mutta kontaktit oli aivan loistavat... Vaikka olisi voinut luulla että nyt räiskitään, kun pedistä suunnilleen suoraan lähdettiin... Rimat 13 ja 14 tulivat alas ja puomilta lipesi tassut alastulolla, kun komensin jarru... Ihan ok avaus viikonlopulle vaikkei tälä suorituksella siis todellakaan ollut asiaa finaaliin... Vain 2 koirakkoa sai radalta nollat, muuten oli enemmän tai vähemmän virheitä ja hyllyjä...
Päivä kulutettiin shoppaillen ja illalla palattiin kisa-areenalle. D-kisan tuomarina oli Allan Mattsson. Ajattelin radan kaatuvan jo ekoille hypyille, jos lentäen lähdetään... Mutta niin vaan lähdettiin ja se ekojen hyppyjen kulmakin toimi ja radalla huomasin, että nyt on poika taas hollilla ja hyvin. Ja kontaktit oli niin siistit että huh huh. MUTTA meidän kohtalo on nykyään -aina kun meno muuten toimii- se saamerin rima. Nyt tulla läpsähti rima nro 7 alas... Voi vee mikä fiilis kun kuulin rämähdyksen... Taisin komentaa täällä liian aikasin...??? Muuten mentiinkin sitten puhtaasti rata loppuun ja mamman jalatkin tikutti ihan mukavasti, pitkästä päivästä huolimatta. Sijoitus oli hienosti 11./53. Olin ihan tyytyväinen, mutta kyllä se to yksi rima harmitti aikalailla!!!
Sunnuntaina olikin ekaksi vuorossa joukkuekisa Tessan, Kirsin ja Ilkan kera. Aamu oli ollut kauhea hässäkkä, kun sinkoilin radalta toiselle (melkein yhtäaikaa buukattu fao open tasoituskisa) ja vaihdoin Ossin suoritusvuoroa. Arvelin, että roiskii kontaktit yli kun ei ehditty edes lämmitellä. Mutta jälleen ilokseni huomasin kontaktien toimivan, kepit oli loistavat! Putkeen 7 meni väärästä päästä ja lopussa puomilta oli suorat hypyt maaliin, mut meidän poju hauskutti yleisöä hypäten siinä matkalla parit siitä sivustakin ;D - vai eikö ohjaaja osannut ohjata! Me Ossin kanssa kerättiin joukkueestamme tänä vuonna eniten virhepisteitä, mutta siitä huolimatta joukkueemme Idän Ihmeet sijoittui 21./63, eli 10 pykälää paremmin kuin vuosi sitten... Eli tällä tahdilla parin vuoden päästä ollaan palkinnoilla *heh* (ps. koetan lisätä viedon suoritksestamme kun ehdin - yllätys...)
Joukkuekisan jälkeen huomasin, että ehdimme vielä E-kisaan takaisin alkuperäiselle suoritusvuorollemme... Oli ehkä virheratkaisu lähteä heti puskemaan uutta rataa, kun mamman jalat ei ihan kantaneet :) eikä ohjauskaan sitten ollut ihan tarkkaa... Ehkä olisi pitänyt juosta siirretyllä vuorolla. Jotenkin sain koiran siis kiertämään ihan selvän hypyn väärältä puolelta ja hyllyhän siitä tuli. Sen jälkeen ohjaus olikin sitten mitä sattuu ja suoritus sen mukaista. Saattoi hypätä puomin alastulokontaktin yli. A:n jälkeiseltä hypyltä ampui uudelleen puomille, eikä putkeen kuten olisi pitänyt :) Mutta hauskaa oli, ainakin yleisöllä uskoisin...
Mahtava reissu, vaikka melko rankka joten onkin sen jälkeen ollut hieman puhki...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti