Jälkiperjantai

Blogi on ollut hiljaa alkuviikon, sillä Ilosaarirokki valtasi treenikentän eikä siis ole päästy agilitaamaan. Tulee parin viikon tauko sillä rintamalla. Akille on iskenyt joku ärsyttävääkin ärsyttävämpi taantuma kolarin ja tötterön myötä, vaikka tötterö on jo historiaa ja herra muutoin kunnossa. Herra 1 vee pissaa ja kakkaa täysin sujuvasti yksinollessaan sisälle. Voi peeveli!!! Kun se siistiksi oppinen kesti muutenki vähän kauan, niin nyt taas pestään ja luututaan. Onneksi se edelleen muistaa tehdä pesuhuoneeseen (jos ovi auki) niin on edes helppo siivota.

Mutta asiaan. Päätimme eilen lähteä Reija kanssa jälkeen vaikka muut ryhmäläiset mökkeili ja rokkaili... Päivän satoi ja ukkosti ja keli näytti todella pahalle. Mutta niin vaan ilma tokeni ja vaikka muutama ripsaus vettä illallakin tuli niin ei pahemmin kastuttu. Laitettiin jäljet vanhenemaan ja sitten juotiin Reijan tuomat kahvit ihanan piirakan kera *nam* Kiitos Reija!!!

Keli oli sellainen hautova, reilu 20 astetta. Jälki tehtiin märkään metsään (ainakin päivän satoi) ja jäljen päälle ripsautti ihan himpun vettä jossain vaiheessa.
Akin jälki oli melkein suora, hieman kaartoi. Nameja laitoin vähän sinne tänne matkalle ja loppuun kannellisessa kupissa. Ehti vanheta noin puoli tuntia. Innolla lähti ja seurasikin melko hyvin. Välillä hieman kadotti/huuhaili, mutta korjasi hyvin takaisin jäljelle. Seuraavan kerran tehtävä myös suora ja helppoon maastoon. Nameja... ehkä jotain herkullisempaa kuin froliceja. Mutta hyvä suoritus pojalta, ensimmäinen niin etten ollut itse piilossa jäljen päässä.

Ossin jälki oli noin tunnin vanha. Hieman vaihtelevammassa maastossa, tai siis mäki, muuten helpohkoa kangasmaastoa. En tiedä millä vainulla meni, mutta painoi janan (ei ollut kovin pitkä) ihan suoraan ja kääntyi suoraan oikeaan suuntaan, eikä nenä todellakaan ollut maassa. Vauhti oli ihan tolkuton. Kepeillä tarjoaa jo todella hyvin maahanmenoa. Ensimmäisellä piti vielä muistuttaa käskyllä. Taisin kyllä jollakin muullakin sanoa komennon. Kepeille on pakko rauhoittaa maahan, sitten kävelen antamaan palkan ja kehut ja jatkaa saa vasta luvalla. Muuten painetaan ohi ja kovaa... Tai otetaan keppi suuhun ja sylkäistään vauhdissa poissa niin ettei ohjaaja ehdi huomata... Kolmannelle kepille asti vauhti oli todella kova ja teki paljon tarkistusympyröitä matkalla. Siitä eteenpäin meni todella tarkasti nenä kiinni maassa. Kaikki kepit löytyi ja kulmat otti hyvin. Mahtava treeni!