Mamman kolmikko

Mamman kolmikko

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Day 2 - Kotka

Jep. Aamulla ylös ja kisakumppania kyytiin ja Kotkaan. Vuorossa Ossin startit ja tuomarina edelleen Viitasen Anne. Vaikka viikonlopun tavoite (yksi nolla jommalla kummalla kiiturilla) ei ihan täyttynyt niin kivaa oli.

Ossin urakka alkoi hyppärillä. Ja mikä porsas!!! Taas se varasti lähdöstä ja se taas sotki minun pakan, kun en ollut lähelläkään suunnittelemaani kohtaa vastaanottamassa koiraa lähdöstä. Sain kuitenkin kammettua Ossin oikeaan suuntaan, mutta sitten olinkin huonossa kohdassa ajatellen hyppyä kolme. Herra painelikin siitä sitten ohi kohti 15 hyppyä, mutta sain korjattua radalle. Ja takaakiertokin sujui (ollaan me jotain tässä kesällä siis opittukin. No okei. Kauhean vaikea ei ollut kulma sille, mutta kuitenkin...) Ja loppu menikin sitten oikeastaan ihan kivasti. Kepit tein oikealta, koska arvelin että on riski leikata vasemmalle kun koira jo pujottelee. Maalissa siis vitosella ja -1,36 sekkaa alle ihanneajan. Sijoitus 9. Ihan mukavaa menoa, alun sössimistä huolimatta. Hieman Ossi luimisteli korviaan ennen rataa - eikä se tietenkään lupaa hyvää, yleensä juuri silloin varastetaan tai ollaan jätetty korvat kotiin.

B-kisa olikin sitten ihan naurettava katastrofi. Porsas karkasi taas lähdöstä ja olin jälleen ihan väärässä kohdassa ajatellen takaakiertoa kakkoselle. Mutta sain sen sinne :) jollain ihmeen konstilla. Mutta sitten rimat 4 ja 5 alas. Seuraavaksi tipahti muurilta pala ja siinä vaiheessa ohjaajakin taisi luovuttaa ja koira kimposi putken sijasta A:lle. HYLlyhän siitä sitten tuli. Loppu oli sitten muutenkin possuilua. Hyppäsi keinulta liian aikaisin, ja tempaisin se uudelleen kunnon stopilla... Ja suoraan maaliin. Ou jee. Melko noloa esitystä sanon minä. Mutta emme onneksi olleet ainoita, sillä 28 koirakosta vain 6 sai yleensäkään tuloksen...

A-kisassa vielä yksi mahdollisuus nollaan. Eikähän se ihan kauhean kaukana ollutkaan. Mokoma kontakti. Nyt pysyi ihan himpun pidempään startissa eikä ihan niin sikana varastanut. Alku sujui nätisti, mutta sitten se mokoma A:n alastulo jäi vähän lyhyeksi. Täytyy näköjään treenata tuollaista alastuloa jonka koira suorittaa itsenäisesti ohjaajan kiertäessä putkea. Muutenkaan kun kontaktit ei ole se meidän varmin juttu. Jatkakaamme treeniä. Loppu sujui sitten taas ihan mallikkaasti. Hieman näytti siltä, että oli menossa putken 19 väärään päähän, mutta saatiin oikaistua. Ja maaliin jälleen vitosen virheillä. -2,75 alle ihanneajan ja sijoitus 7. Tämä rata kulki kuitenkin oikein mukavasti ja Ossi oli taas oma itsensä.

Kiitos Susannalle & Danille mukavasta matkaseurasta! Ja Kotkalaisille kisoista. Miusta fiilis oli pari päivää mitä parhain. Ja järjestelyt sujuivat, aikataulut piti hyvin, jopa niin hyvin, että kumpanakin päivänä lopetettiin arvioitua aikaisemmin. Ja aurinkokin porotti. Mikäs siinä on kirmatessa?

Ei kommentteja:


AGIROTU 2011, Kuva Lauri Heino