Mamman kolmikko

Mamman kolmikko

torstai 13. syyskuuta 2012

Olipahan taasen...

...ihan HUIPUT treenit. Susanna toi makeen pätkän tehtäväksi. Keppikulma oli vaikee. Ossi teki ekaks ja ai miten kivasti se teki duunia. Vaikein paikka meille oli viimeisen putken jälkeen nuo 2 hyppyä kun ohjaaja meinasi olla aina myöhässä ja koira ehti hypellä takaisinkin päin. Tai sitten ohjasin väärällä kädellä. Tai pönötin liikaa tai... Mutta kivaa oli.
Asiasta viidenteen tulikin mieleeni; onhan mulle aina välillä tullu mieleen et kauanko tää mun ossinaattori vielä jaksaa harrastaa, milloin pitää päästää koira eläkkeelle? Toinen tekee ihan kybällä eikä nuo kohta 8 vuotta näy kyllä missään. Että kai me vielä voidaan liidellä kun ei tuolla oo motivaatio- tai terveysongelmia...

Akin treenit oli taas hopomaiset. Tänään huomasi taas erittäin selvästi että koira liikkuu jos minä liikun. Hypyt kiersi ellen ohjannut tarkasti. Tänään oli taas joku ekan riman kauhu eikä meinannu tulla yli. Lentävällä lähdöllä siis... Mutta kivasti tuokin slaalomit selvitti. Keppikulma oli meille tänään ihan ylivoimainen. Ampui aina ekaan putkeen ;) tai oikaisi keppien läpi... Nooh, tekevälle sattuu. Samoin hiulattiin hyppyjä vikan putken ja A:n välissä. Mutta kivaa meilläkin oli.
Akin kohdalla olen lähinnä pohtinut, että mihin Akinaattorin motivaatio agilityssä mahtaa riittää? Tai nopeus. Onko meistä sen kanssa koskaan kolmosiin asiaa. Noh, sen aika näyttää... Mutta vakavasti pitänee kohta alkaa miettimään kolmatta aksakoiraa...?

Ei kommentteja:


AGIROTU 2011, Kuva Lauri Heino