Mamman kolmikko

Mamman kolmikko

sunnuntai 11. toukokuuta 2008

Lieksa

Ensinnäkin hyvää äitienpäivää kaikille äideille!!
Tämä äiti on aika rikki eilisestä kisapäivästä ;) Aamulla onneksi sai nukkua hieman pidempään, kun pojat järjesteli kakkua ja kahviä äiskälle sänkyyn. Aurinko paistaa ja tivoliin meinattiin suunnata. Illalla on vielä tottistreenit. Mutta sitten eiliseen.

Kahdeksalta oli treffit Uurossa Sannan & Wilman kanssa, josta suunnattiin kimppakyydillä Lieksaan. Päivä näytti kovin sateiselta, mutta onneksi se lämpeni ja aurinkokin paistoi koko päivän. Lieksalaiset oli ihanasti muistaneet kilpailevia äitejä orvokein ja jokainen koira sai possunkorvan. Jokaisen kisan älkeen tuomari Anne Savioja veti ohjaajille koulutksen ko. radasta. Se oli tosi huippua! Oikeasti, eipä ollut osannut ihan kaikkea sillä lailla ajatella :D mutta jatkossa ehkä tästäkin jotain hyötyä. Radat lisään sitten kunhan ne tulevat tuomarin kotisivuille - juuri nyt ei jaksa ruveta piirtelemään...

A-kisa: Rata alkoi aika "pahasti" hyppy - hyppy ja heti takana suorassa linjassa muuri - jonne ei siis todellakaan pitänyt mennä vaan ennen sitä piti kääntyä jyrkästi kolamnnelle hypylle. Totesinkin että tähän kosahtaa ja Ossi painaa suoraan muurille! Kuten se tekikin ja hylsyhän se napsahti. Tarkoituksenani oli mennä muurin eteen ohjaamaan kolmannelle hypylle, mutta kun meillä nyt on ongelmaksi tullut se lähdöstä varastaminen, niin enhän minä sinne ehtinyt. Nyt onneksi kun tiedän tämän, niin osaan sentää pitää varani ja sivusilmällä kurkkia koska mennään ;D Treeneissä täytyy keskittyä tähän tosissaan - vaikkei se siellä kyllä varasta!
No, kun sain koiran takaisin radalle niin kolmannen hypyn rima tuli alas ja A:n alastulokontakti jäi myös ottamatta. Maalissa ajattelin, että pakkaisikohan kamat ja lähtis kotiin kun näin hyvin taas alkoi. Mutta jatkettiin kuitenkin...

B-kisa: Oli melkolailla edellisen kaltainen, toki hieman muutettuna. Rimat oli 60 cm:ssä ja ihanneaika tiukka 43 sekuntia. Koira lähtöön ja sivusilmällä vahtiminen. Nyt ehdin sijoittua melkein siihen mihin olin aikonutkin ennen Ossin irtoamista lähdöstä ja alkurata meni todella mallikkaasti. Kontaktit otettiin 100% vaikka puomia alastulo olikin melkoisen nafti. Kepit oli neljänneksi viimeisenä ja sinne asti päästiin nollilla ja siellä se kielto ja vitonen oli ihan ohjaajan moka. Olin ajatellut valssaavani keppien oikealle puolelle. Viime hetkeen asti kuitenkin arvoi, että jäisikö riskillä vasemmalle ohjaamaan... Valssasin uitenkin - sillä seurauksella että ajauduin liian lähelle keppejä ja Ossi aloitti väärästä välistä. Kutsu takaisin ja sitten vielä joku ihme säätö alussa josta kielto. Mutta kolmannella yrityksellä upeat kepit ja loppuun asti. Ja loput hypyt upeasti. Tuloksena 10 vp ja ajan alitus kuitenkin. Minun olisi vaan pitänyt ottaa riski ja jäädä vasemmalle, olisi Ossilla ollut paremmin tilaa etsiä aloitus itse. Täytyisi siis vaan luottaa koiraan!!! Yllätykseksemme sijoituimme ensimmäisiksi! Kiva kiva, pokali ja ruokaa mukaan, ja Ossille puruluu. Nyt täytyy vissiin se palkintokaappikin jo hommata *heko heko*

C-kisa, hyppyrata: Viimeinen startti. Koira oli yllättävää kyllä kaikissa kolmessa startissa topakka ja keskittynyt, siis täysin eri koira kuin Mikkelissä. Ihanneaika oli 44 sekuntia ja saimme aivan unelma aloituksen. Kaikki sujui kuin rasvattu. Koira luki minua, rimat pysyivät ylhäällä ja nolla jo melkein häämötti mielessä... Kunnes kolmanneksi viimeisellä hypyllä tuli rima alas (olinkohan itse sijoittunut jotenkin väärin... en osaa sanoa) ja seuraavalta hypyltä kielto. Lähdin liian suoraan kohti maalia ja Ossi ajautui liian pitkälle hypyn 19 ohi. Sain kuitenkin takaisin hypylle ja maaliin taas saaliina 10 vp ja ihanneajan alitus. Tällä radalla sijoituimme kolmanneksi. Ja taas mukaan pokali ja ruokaa, sekä puruluu ja koirakalenteri. Tosin, en ymmärrä miten se tuomari sattuu mulle aina murjaisemaan palkintopallilla, nyt se sanoi ettei anneta palkintoa ellei ole koiraa mukana (Ossi oli jo autossa, kun olin jo talutellut Wilmaa Sannan rataantutustumisen ajan) ja Varkaudessa helmikuussa kanssa murjaisi jotain... En muista kirjoitinko silloin. Ehkä se on hänen tyylinsä ja huumoriaan, mutta kyllähän se nyt vähän ihmetyttää ettei muille koirattomille mitään sanottu ;D

Eli ihan onnistunut reissu vaikkei nollia tullutkaan, mutta eipä hei tullut muillekaan. Tänään kisasi 1 ja 2 luokat, startteja noin 135 ja vain 5 nollaa koko päivänä!!! Ykkösten A- ja B-kisassa ei tullut yhtään nollaa! Että voisiko sanoa, että melko vaativat radat (tai sitten tosi onneton taso???). Mutta minä tykkään Annen radoista kun niissä on kääntöä ja vääntöä ja näin pysyn paremmin Ossin mukana! Ei tarvitse juosta kieli vyön alla 2 kilometriä koiran perässä. Ja Ossilla oli hyvä paivä, täytynee toistekin lähteä helteellä, että pahin terä on hävinnyt. Tai sitten sillä ei ollut mitään vaikutusta vaan muuten vaan sujui upeasti. Mitä nyt joka lähdöstä lähti ennen lupaa, mutta kun arvasin sen niin osasin varautua. Tiedän kyllä et pitäis lopettaa ja viedä autoon jos varastaa, mutta kun ei malttanut itse ja nyt alut oli sellaisia ettei se nyt suoritusta haitannut. Koetetaan treeneissä keksiä tähän jotain. Sanna ja Wilma ottivat 2 hylsyä ja toisen sijan viimeisellä radalla. Joten ruokaa myös heidän mukaansa. Ei ollut turha reissu kummallekaan porukalle vaikkei yhtään nollaa tippunutkaan. Upea päivä kerta kaikkiaan. Olin tosi tyytyväinen tuloksiimme ja siihen miten homma pelitti. Illalla oltiin 19 jälkeen kotona ja mamma oli ihan puhki ja päähän koski. Koko päivä melkein seisottu ja auringossa vielä. Mutta niin oli kuulkaa Ossikin! En ole kuin kerran aiemmin nähnyt koiraani niin väsyneenä. Se ei reagoinut edes siihen kun ulko-ovi kävi. Mikä on todella ihme!!! Mutta kai se helle vie sieltäkin voimia ja vielä vieraalla autolla oltiin liikenteessä jne...

Ei kommentteja:


AGIROTU 2011, Kuva Lauri Heino