Siis Ossiahan ei vaihdeta, mutta Akin voisin vaihtaa treenin perusteella... Vaikka luulen, et oikeasti en antais pois, mutta vähän taas ittellä meinas keittää ja kun Akin kanssa saa olla niin tosi tarkkana älähdyksistään ja eleistään... Mutta otetaanpas alusta.
Tänään oli siis agi-ilta. Ossi oli ihan intopiukkana kun hokasi maneesin pihalla minne tultiin. Olihan meillä ollutkin jo viikon tauko... Veera oli tuonut mukavan radan joka tehtiin 2 pätkässä (esteet 1-10 ja 10-18). Ensin ssi karkasi lähdöstä - ei sitten niiiiiin millään voinut viikon tauon jälkeen odottaa. Tosin olisi vain pitänyt lähteä juoksemaan - niinhän se menee kisoissakin. Mutta ei, pieni kurinpalautus ja takaisin lähtöön. Ja jopas malttoi nätisti, tai noh pieni piiputus kuului selän takaa. Mutta suoritushan oli aivan loistava. Huippuhurtta. Arvelin meidän sössivän jo heti alkusuoralla jonka päässä oli kutsuvasti A. Mutta voi miten kauniisti Ossi kiiti 3 hyppyä, ohjautui neljännelle, tuli välistä, kiipesi A:lle - ja otti kontaktin kauniisti, hyppäsi jälleen pari estettä ja haki kepit pimeästä kulmasta ja vielä pari hyppyä. Meno oli ihan huippua. Miksei tää kondis satu koskaan kisoissa???
Otimme vielä saman pätkän uudellee. Mallisuoritus jälleen... No okei, ehkä ammattilaiset ois huomannu puutteita, mutta meidän mittapuulla loistavaa!!!
Ossinaattori autoon ja Akinaattori tilalle. Tässävaiheessa vielä menikin Akillakin loistavasti. Hyppäsi maksihyppyjä peräkkäin useita ja meni minne ohjattiin. Putki sujuu. Kepitkin jo melko hyvin. Tosin "väärältä" puolelta ohjatessa ei vielä lähde mukaan kunnolla. Keinukin otettiin pari kertaa avustajien kanssa. Vaan kyllä herra stressaa. Matelee matalana eikä edes meetwursti kelpaa lankulta. Mutta meni kuitenkin :) Pitäisi saada kotipihaan joku lankku millä harjoitella.
Pieni tauko ja radan katselua. Ja sitten alkoi Akin alamäki ja ohjaajan pinnan paukkuminen. Keinua ei edes yritetty, mutta kun herra rupes taas temppuamaan hyppyjen kanssa, meni ali, istui vaan hypyn takana tms yhtä fiksua. Ja tää hurtta vaistoaa paljon herkemmin mielialani (tai ainakin reagoi herkemmin) kuin Ossi. Ja kun mua kiukuttaa ni koira tekee vielä vähemmän. MASENTAVAA. Juuri nyt voisin vaihtaa toimivaan koiraan...
Ossi sentään loisti radan loppupätkälläkin. Taisi olla hyvä päivä :) Meni hyvinkin pienestä kulmasta kauniisti puomille, otti kontaktin ja meni vielä putkellakin oikean päähän! Olipahan mainio treeni Ossilla. Siitä sentään jäi ohjaajallekin hyvä mieli.
Nyt hurtat suihkuun ja sitten yöpuulle koko sakki. Tai pikkuapurithan nukahti taas kuin tukit... Mutta me loput (mä ja hurtat) siis... Joten öitä kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti