Mamman kolmikko

Mamman kolmikko

tiistai 24. marraskuuta 2009

PIIIIIITKÄSTÄ aikaa tottista

Niin se vaan on, että kun repsahduksen tielle lähtee niin sitä huomaa olleensa treenitauolla aika kauan... Aina on ollu joku tekosyy olla menemättä ja jossain vaiheessa muillekin taisi tulla "lama" eikä ryhmämme pyörinyt. Mutta nyt pyörii - ainaki itte on pakko ku huomasi koirista että pitäis tehä... Tänään olimme saaneet Aulin vetämään ryhmäämme ja voi miten ihanalta se palaute tuntuikaan. Monta hyvää asiaa taas tuli ääneen sanottua. Niitä vaan ei osata toisistamme ryhmän kesken niin hyvin katsella, joten kylläpä se ulkopuolisen vierailu taas avarsi.
Ossin kanssa tehtiin seuraamista ja koetettiin petrata sitä. Nuuskuttelu on ehdottomasti kielletty - pakotetta pannasta tai ärähdystä. Kehua ja/tai palkkaa heti kun kontakti kohdillaan. Jäävistä istu meni taas maahan joten piti avustaa, maahan ja luoksetulo oli hyvät. Ja yllättäen herra pysyi ihan mukavasti myös paikallaolossa vaikkei ole aikoihin tehty.
Ja voi miten hyvin Auli sanoikaan että koko ryhmämme treenaa, mutta enemmän koirien ehdoilla, että tehdään vähän puolivillaisesti. Niin totta!!! Mutta nytpä pääsemme petraamaan asiaa. Ossissa olisi kuulema ihan potentiaalia eikä potku lopu kesken... Kun vaan emäntä sais ittestään irti... Ja emännän pitää opetella kentällä heittäytymään pelleksi tarvittaessa... Onneksi kohta vapautuu iltoja tähän pelleilyyn ;D vähän enemmän, tai siis ettei tartte lapsia hilata mukana häiriköimässä joka kerta. Pystyy paremmin keskittymään, kun ei tarvitse vahtia millainen nyrkkitappelu on selän takana pystyssä...
Aki taas... Noh Akihan ei osaa mitään ja ketäs tästä voimme syyttää... Omistajaa!!! Ja hitsinpimpulat kun se on semmonen hutjake joka ei malta sitten yhtään pysyä paikallaan... Mutta nyt on pakko sitäkin ruveta treenaamaan. Tänään otettiin vaan ihan viereen, ihan himpun seuraamista namilla (se minkä aikaa koiralla oli mielenkiintoa, eli ei kauaa, koska Aki ei kestä "pakottamista" joten parempi lopettaa ajoissa ettei kyllästy ja lyö hanskoja tiskiin ja makaa vaan...) sekä ihan perus maahan-istu-maahan sarjaa. Maassaolon aikaa yritin välillä hieman pidentää, mutta mokoma tahtoo kimmota ylös heti ellei palkkaa kuulu, tai jos palkan on jo ehtinyt hotkaista niin turha kai se siellä on enää pötkötellä...? Syvä huokaus - mikä työmaa minulla onkaan edessäni.

Ei kommentteja:


AGIROTU 2011, Kuva Lauri Heino