Jep. Tänään oli perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivän kisat. Kovin korkein tavoittein en liikkeelle lähtenyt... Pitäisikö siis ihan ensimmäiseksi ohjaajan korjata asenteensa??? Mutta kun pessimisti ei pety :) ja kun alla taas on paljon hyllyjä niin niitä on helppo odottaa. Vuosi on nyt tahkottu kakkosissa. Tosin starttejakin on reilusti vähemmän kuin ykkösissä... Mutta masentaahan tää etenemisvauhti aina välillä, tai siis nousuvauhti, etenemisvauhdissa radalla ei ole ainakaan koiran osalta huomauttamista :)
Aamulla painelin koirien kanssa tunnin metsälenkille jotta Ossi pääsi purkamaan ylimääräistä energiaa... Ja sieltä suoraan herra autoon, Aki sisälle ja menoksi. Päästyäni kisapaikalle sain heti ruveta päästelemään ärräpäitä, kun auton renkaasta kuului vaan kovaa suhinaa ja se oli ihan pannukakku noin minuutissa. Voi VEE!!!! Vaan onneksi kisat oli kotikulmilla ja pystyin soittamaan mieheni pelastamaan (eli vaihtamaan renkaan...). Renkaassa oli iso reikä. Mikä lie osunut, mutta siinä kisapaikalla sen oli täytynyt puhjeta, koska niin nopeasti tyhjeni (matkahan olisi jäänyt tuolla vauhdilla kesken) eikä meidän tyhjä rengas ollut ainoa... Noh, siitä järkytyksestä selvittyäni pääsin tutkailemaan rataa.
Tuomarina oli Minna Väyrynen ja A-kisan rata pelotti jo valmiiksi (piirrän joku päivä) kun oli putket vääriin päihin yms meille hankalaa. Koira kävi startissa kuumana ja villoista sai pidellä. Mutta yllätyksekseni kaikki kulki todella hienosti. Näköjään alku, joka ei ole pelkkää juoksusuoraa sopii meille, kun nyt kerran yhteislähtönä pitää aloittaa. Koira kuunteli ja ohjautui aivan oikeisiin paikkoihin. Olin kuvitellut hyllyttäväni viimeistään putkella seitsemän... Mutta niin vaan kauniisti pisteli rataa oikein. Kontaktit oli komeat ja kepit haki loistavasti. Mutta sitten... VOI EI! Rima 15 tulla pätkähti alas ja ohjaaja sitten taisi unohtaa ohjata ja Ossihan livahti putken väärään päähän. Ja hylky. Voi nyyh!!! Muuten kun olisi kulkenut nyt taas todella loistavasti, meno oli ihan huippua. Olin todella tyytyväinen koiraan ja menoon!!!! Harmittaa, pienestä se on kiinni...
Rata tosin oli vaikea. Ei oltu ainoita hyllyttäjiä kun 21 koirakosta vain 7 sai yleensäkin tuloksen, nollista puhumattakaan...
B-kisan rata olikin jo suorempi ja alkukin oli juoksusuoraa. Ensimmäisen hypyn jälkeen muuri ei ollut ihan suorassa linjassa vaan jouduin väistämään oikean kautta. Ja Ossihan luki että kepeille mennään ja se poikahan meni... Hylkyhän siitä ruli, heti toisen esteen jälkeen kun piti puomille mennä. Ja muuten, taisipa tiputtaa muurilta palatkin kun roiski menemään. Koko loppu rata olikin sellaista roiskimista kun ohjaajaakaan ei enää kiinnostanut. En edes halua muistella mitä kaikkia virheitä sitten tehtiinkään... Meni ihan pyllylleen. Ketutti ja paljon. Mikähän kisajarru meillä nyt on päällä kun 5 hyllyä putkeen??? Tosin tältä radalta en paljoa odottanutkaan, sillä koira oli jo lähdössä ihan mahdoton. Yritti nykäistä otteesta itsensä yms... Tietty ohjaaja olisi voinut mennä muurin vasemmalta puolen jolloin koirakin olisi ehkä tullut puomille keppien sijasta... Mutta turha jossitella, kun kerran meni metsään. Nyppii, ottaa päästä. Millä ton hurtan saa ensinnäkin lopettamaan sen varastamisen. Se kun ei ainakaan auta meitä... Plääh. Masentaa vaikka eka suoritus oli hylkyä lukuunottamatta erittäin loistava...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti