Juu, joko meillä molemmilla oli tänään aivot narikassa tai synapseissa vikaa, kun ei tottistreeneistä meinannut tulla yhtään mitään. Paikalle saapui 3 koirakkoa -me tietenkin hieman myöhässä; sori tytöt- ja päätimme ottaa ryhmäpaikallaolon. Koirat riviin noin 3 metrin välein, maahan ja me poistuimme. Seisoimme kuitenkin kasvot koiriin päin. Juoruttiin omiamme (osattiin me kai hetki olla hiljaakin...) ja koirat makoilivat melko kauan. Oli varmaan pisin tähän asti Ossille, tai ainakin siltä tuntui. Tosi hyvin malttoi. Mutta kun palasimme, kääntyi Ossi sammakkoasentoon venyttelemään (haloo hei...) ja nousi istumaan. Mutta olin kyllä tyytyväinen kuinka hienosti malttoi muuten olla. Siis tähän astihan treeni sujui hienosti, mutta...
Meinasin tehdä liikkestä jääviä, mutta istumista pidemmälle ei koskaan päästy, kun herra ei istunut!!! Meni aina maahan. Lopulta saatiin muutama onnistunut kun Reija hoksasi että äänensävyni ja -painoni on samankaltainen kuin maahan-käskyssä. Kun kiinnitin tähän huomiota ja muutin käskyn sävyä oli lopputulos ihan eri. Pelkkää istu-käskyä nyt vaan voimistettava.
Noutoon otin mukaan frisbeen, kun viikko sitten oli puhe että lelulla voisi kokeilla. Joo, ei ongelmaa, noutaa ja tuo, luovuttaa suusta. Muutaman toiston jälkeen vaihto kapulaan ja kuinkas ollakaan, se sylkäistään entiseen malliin ennen aikojaan - argh!!!!!!! Ja kun Kirsi piilotti frisbeen selkänsä taakse ja minä heitin kapulan ja komensin "hae" niin koira pisteli eri suuntaan kuin kapula frisbeetä etsimään.... Hyvää päivää kun me naurettiin sille. Frisbeellä kyllä syttyy, mutta syttyy sitten liiankin kanssa kun ei malta muuhun keskittyä enää. Tarttee ottaa ihan vaan kapulan suussapitotreenejä tässä iltana muutamana.
Vaan voi itku. Oliko hieman epätoivoiset treenit tänään. Tarttee näköjään ruveta kunnolla töihin näin loman jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti