Vapaapäivän kunniaksi varasin tunnin vuoron hallilta. Onneksi pakkanenkin lauhtui ihan siedettäviin lukemiin ja päästiin treenaamaan. Molemmat koirat mukaan ja ajatuksen tehdä takaakiertoja. Lisäksi oli kontakteja ja kepit.
Ossi se vaan tehdä räiskii... Noh melkoisella höyläämisellä saatiin niitä takaakiertojakin onnistumaan. Kontaktit oli ok ja kepit taas ihan loistavat.
Aki, noh Aki taas osaa ne takaakierrot hyvin. Kepit taas pitää tehdä minunkin kauhean huolellisesti, ohjata kunnolla. Keinu oli taas vähän mörkö mutta saatiin menemään kuitenkin. Pussissa piti ryömiä, mutta teki kuitenkin.
Sitten siihen piiskaosuuteen.
On se vaan persikka, että vaikka tiedän koirieni olevan varsin erilaiset niin silti komennan herkkis-Akiakin kuten kovapää-Ossia. Ja Akihan menee sit ihan maihin kun tulee ärähdys tai törmätään jollain esteellä... Ohjaajalle piiskaa, että oppisi muistamaan että Akia on käsiteltävä silkkihansikkain... Tänäänkin tuli vaihe jossa Aki istua nökötti vaan "onks mamma pakko tehä ku sie huusit...". Ja voi sitä ryömimisen määrää. Eihän siitä mitään tullu. Koira autoon ja hetki Ossin kanssa treeniä. Sitten Aki takaisin kauhean yli-innostuneeniloisella äänellä (ja kauhealla nakkimäärällä) saatiin taas homma pelittämään. Noh, miun moka. Toivottavasti koira ei enää huomenna muista vaan tekee taas omana, iloisena itsenään... Varasin ajan huomisellekin, ihan sillä että käyn testaamassa miten kulkee.
2 kommenttia:
heh..meillä ohjaaja saa myös piiskaa kun ei osaa kouluttaa luupääab:ta ja pikkukelpietä eri tavalla :)
mut onneksi meillä ei tarvitse kummallekkaan ärähtää aksassa, mut muuten pikkupojan herkkyyn on haaste..Selma kun välitä mistään :)
Kyl me Niina joskus opitaan ;)
I really HOPE SO ;D
Tänään onkin ihan pakko mennä hallille kattomaan miten Aki pelittää...
Lähetä kommentti