Aamulla aikaisin herättiin möksällä ja liftailtiin laituriin... Auto kohti hallia ja kotikisoja. Ekana oli agirata ja minulle tuli ihan uutena, että lähtö voidaankin hypätä myös noin "väärinpäin" eli poispäin radalta. Mutta hei, sehän sopi meille kun ei varasteleva herra ehdi painella rataa kovin pitkälle ilman minua. Taidettiin kuitenkin pudottaa rima kaksi ja ajauduin puomin vasemmalle puolelle ja Ossihan loikkasi alastulon yli. Sekun ei kestä, että erkanen sivusuunnassa kovin kauas. Ja vasemmalla oli putki joka piti kiertää... Olin siksi suunnitellut meneväni oikealta mutta toisin kävi... Ja sitten tuntui että ohjaajalla oli pakka ihan sekaisin. En ehtinyt pituuden jälkeiselle takaakierrolle. HYLLY. Muutenkin sotkettiin loppuradalla vaikka mitä ihmeellisyyksiä (en enää edes muista kaikkia sähellyksiä...) ja lopulta otin A:n alastulokontaktin uusiksi ja poistuimme maalin kautta autoon häpeämään - Odotukseni eivät siis olleet kovin korkealla hypärille lähtiessä...
Mutta osasinpas taas yllättää itseni ja Ossi toimi kuin unelma... Eniten radalla pelkäsin takaakiertoja 12 ja 15. Mutta olin enemmän kuin yllättynyt, kun 12 sujui ihan suunnitellusti eikä koira edes ampunut lähellä olevaan väärään putkeen!!! Oli jo menossa oikeaan mutta jostain syystä se kiepahti putken suulta pois ja kielto siitä. Ja samoin tein se livahtikin sitten sen putken väärään päähän. VOI EI!!!! Muuten rata loppuunkin asti oli kuin UNELMA. Myös takaakierto 15 sujui ja olin sillä ajoissa. Kepit mahtavat. 18 hypättiin muuten eri suuntaan kuin ratapiirroksessa. Sielläkin muistin odottaa koiran mukaani ettei hyppää takaisinpäin estettä. Voi että minnuu harmitti tuo HYLLY. Meno oli nimittäin tosi upeaa, eikä yksikään rimakaan tullut alas vaikka ne oli ihan tapissa (65 cm) ja ajoittain muuten tuntui ihan sille, että ohjaajakin osasi ohjata!!! Ja se on paljon se. Joten harmitus oli melkoinen kun hylly oli todella upea - vaikka paljon mielummin oisin palkinnut meidät nollamerkinnällä kisakirjaan.
Tuomari Marjo Heino oli miulle ihan uusi tuttavuus, mukava sellainen. Kisat pysyivät aikataulussa napakalla otteella ja radat oli mukavia muutamine knoppikohtineen. Enkä muuten vielä koskaan ole tällaisissa "tavallisissa" kisoissa törmännyt dopingtestaajiin, mutta todistetusti ne oikeasti tulevat ja testaavat kisoissa. Ei osunut Ossille mutta pari muuta koiraa joutui testiin.
Kotona Ossi pääsi vielä parturiin ja sai keveämmän olomuodon. Mietin vaan, että oisko pitäny ajella ennen seuraavia kisoja - kun tuota tarmoa tuli taas miljoonasti lisää :) Ihan kun sitä ei olisi jo ennestään tarpeeksi - vai?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti