Mamman kolmikko

Mamman kolmikko

torstai 28. toukokuuta 2009

Rohkea rokan syö...

Ja se ottaa lapset mukaan jälkimetsään illaksi. Vielä päivällä olin varma, etten niiden kanssa metsään lähde... Mutta jotenkin sain ne ylipuhuttua ja itseni tsempattua ja pakkasin eväät, koirat ja pojat volvoon ja eikun Jamikselle.
Vielä mennessä näytti siltä että rupeaa satamaan, mutta onneksi keli siitä selkeni ja ripsuttelu loppui.
Laitettiin jäljet happanemaan ja tehtiin esineruutu. Ruutuun vietiin paljon esineitä valmiiksi. Ossi oli vuorossa toisena. Lähti innokkaasti ja haki ensimmäisen esineen kauempaa, mutta tuodessa vaihtoi toiseen. Kaksi muuta haki hieman lähempää ja toi loppuun asti vaihtamatta. Seuraavan kerran taitaa olla parasta viedä vain ne 3 esinettä, tai sitten kaikki takarajalle, ettei tarvitse vaihtaa matkalla.

Sitten juotiin kahvia ja herkuteltiin Reijan tuomalla pannarilla. Nam. Maistui pojillekin oikein hyvin... Kiitos Kirsille ja Reijalle tarjoilusta. Pojat touhusivat kaikkea mahdollista ja söivät vielä omat eväätkin. Yllättävän mukavasti ilta meni, ennakko peloistani huolimatta. Kiitos kaikille lapsenvahtina toimineille. Ja ai miten kiva. Akin iltalenkki hoitui ihan itsestään... ;D Vähän huulena heitettiin Jussille et ottaa Akin mukaan juoksulenkille - ja niinhän ne pojat läks. Että Aki sitten pisteli kunnon juoksulenkin ja vielä "vieraan miehen" mukana. Vähän arvelin et jos ei se lähdekään, mutta no problem... Kiitos Jussille lenkkeilytyksestä - toivottavasti ei tarvinnut kovin montaa stoppia matkalla tehdä.

Ossin jälki oli noin tunnin vanha, 6 keppiä ja pari kulmaa sekä tien ylitys. Maa oli ehkä hieman kosteaa ja lämpötila noin 12 C. Tuulikin oli jo laantunut, joten olosuhteet oli ihan mukavat. Lyhyt jana. Pikkaisen haki takajäljeltä ja haahuili alussa. Samoin minusta tuntui, että tänään jäljesti enemmän "tarkastamalla" kuin suoraan jäljen päällä. Kaikki kepit löytyi, mutta hiivatti kun se on niin hätäinen. Taitaa olla pakko nyt vaan pysäyttää ja komentaa maahan tästä eteenpäin... Liinassa veti ihan kympillä. Sai taas tosissaan pitää kiinni. Tien ylityksessä oli hieman haparointia (ainakin itsestä siltä tuntui) mutta löysi kuin löysikin jäljen taas. Oli mukava treeni. Koira meni ihan jees, nuorempi sai lenkin ja pojatkin jaksoi ihan kivasti.

Ei kommentteja:


AGIROTU 2011, Kuva Lauri Heino