Hyllyjä hyllyjä....

Lyhyehkön kisatauon (noin 2 kk) takia aamulla oli ilmassa jännitystä ja vatsanpuruja... Ei ehkä Ossilla, mutta mamma päätti sitten ruveta jännittämään. Ja varmaan tämä tauko vaikutti myöskin ainakin ensimmäiseen suoritukseen radalla... (Mitähän mahtaa ollakaan jännitys helmikuussa kun taukoa tulee vielä enemmän - "pakollinen" tauko, kun kaikki kisat niin kaukana tammikuussa...)
No, mutta volvon nokka osoitti aamulla kohti Kantelesärkkää jossa tuomarina toimi meille uusi tuttavuus Hannele Lummeranta. Ehdin katsomaan ykkösistä maksien kakkosradan loppua... Totesin, että tuomarilla oli tiukat ihanneajat (ainakin ykkösiin!!!) ja melko kiemuraisia ratoja, ei mielestäni niitä tyypillisimpiä ykkösten ratoja...

Noh, mutta sitten rakennettiin kakkosten rata ja yllättäen kaikki kokoluokat tutustuivat rataan yhtäaikaa... Alku oli arvoitus - miten Ossi toimisi... suorassa linjassa 2 hyppyä, pituus ja A:n alla oleva putki. Ja siis putkelle piti mennä ja meillä nuo kontaktit on melkoisia magneetteja. Herra lähtöön ja mitä mitä... Pikkasen varasti jälleen (MURRRRR) mutta suunta oli kuitenkin oikea, joten hanaa vaan. Ja suorahan meni ihan nätisti eikä yritystäkään A:lle. Sitten oli hyppy ja _todella_ paha kulma kepeille. Ja niinpä meilläkin tuli siitä kielto ja saattoipa korjauskin mennä pieleen ja toinen kielto (en ole varma mistä toinen ja kolmas kielto tuli, mutta näin epäilen...). Sitten päästiin todella siististi hypyille 11 ja 12 ja niiden välissä tuli sellainen linjausmoka (tai käsky liian myöhässä tai jotain) että Ossi pyörähti esteen 12 väärälle puolelle ja kielto. Ja kolmesta kiellosta HYLKY... Jatkettiin rata kuitenkin loppuun ja vielä viimeinen rima rämähti alas. Mutta täytyypä sanoa, että WAU mitkä alastulokontaktit herralla oli tänään molemmissa starteissa. Tehty työ on kyllä kantanut hedelmää... Ei tollekaan minkään asteista epäilystä, et ottiko vai ei, kun herra napotti about kaikilla neljällä tassulla kontaktilla napittaen mua "menikö oikein... menihän... saanhan sen kehun..."
A-kisa.

Koira välillä autoon ja mammalle kahvia. Kakkosrata tuntui aluksi melko hankalalta. Enkä vielä startissakaan tiennyt kummalta puolelta A:n kiertäisin kepeille mentäessä... Ja muitakin kompapaikkoja siellä oli. Lähtö oli sellainen kurvi joten otimme sen melkein lentävänä. Eipähän päässyt varastamaan ;D 2 hyppyä, puomille ja wau mitkä kontaktit... Koira kääntyi hypylle ja putkelle todella siististi ja jotenkin vain ehdin leikata renkaan oikealle puolelle. Sitä en vieläkään tiedä miten sen tein... Rengas, hyppy, putki, kepit todella loistavasti. Olin jo ihan ihmeissäni mieten hyvin kulkee... Vielä kun kuunteli hypyillä 10-11 ja tuli oikeasti juuri niinkuin pitikin (eikä ampunut A:lle hypyltä 10). Ja mikä kontakti (en näköjään voi liikaa niitä nyt hehkuttaa!!!). Ja sitten mokaa OHJAAJA. Oli nollat jo niin huulilla ja meitsi huutaa hypyn päällä putkeen... Ja sinnehän se meni - VÄÄRÄSTÄ päästä - mitäs en huutanut 'tässä' ja ohjannut oikeaan päähän. Peeveli. Tämä hylky oli ihan meitsin vika. Rata kulki siihen asti niin siististi, että nyt ottaa pattiin. Vielä kisapaikalla se ei tuntunut mutta nyt... Koira teki just niinkun käskin. Loppu menikin sitten ihan miten sattuu kun ei todellakaan jaksanu enää ohjata sen mokan jälkeen...
B-kisan rata.

Noh, ihan hyvällä mielellä kuitenkin kun koira oli upea, etenkin kakkosradalla. Nyt vaan treeniä, treeniä ja treeniä ennen seuraavia kisoja. Tavoitteeksi voisi laittaa, et jos kolmosiin noustais alle 40 kisalla :D (tai sitten ei, mutta onhan se joku tavoite oltava)