Aamulla lähdin Ossin kanssa ihan kaksin treeneihin. Seuraksemme saapui tänään Reija & Nitya. Hieman oli sadellut yöllä lunta, joten metsä oli melko liukas lumen peittäessä maan. Teimme jäljet vanhenemaan ja tallasimme esineruudun. Ossille vietiin 3 esinettä ruudun takaosaan. Herra autosta, liivit ylle ja menoksi. Vauhtia oli taas... Aika komealla kaarella vetää rajojen yli (josta kisoissa sakotettaisiin), mutta selkeästi näkee, että tarkistaa rajoja, koska aina palaa nopsaan ruudun sisään. Esineet löytyi nopeasti. Nyt ei ollut kiusauksia ruudun etuosassa, eikä siis esineitä tarvinnut vaihtaa, vaan toi ensin pomimansa hienosti suoraan. Tänään tosin luovutus tapahtui tiputtamalla minun jalkoihin. Reijan kanssa mietittiin, että auttaisiko tuohon rajojen ylitykseen, jos nyt tekisi muutamat kerrat melko kapean ja syvän ruudun ja tallaisi rajat ja sisäosan todella hyvin...?
Jälki oli hieman yli tunnin vanha ja 6 keppiä. Janalla ei malttanut edetä riittävän pitkään suoraan vaan lähti liian aikaisin vasemmalle. Palautin viereeni ja tämä lyhyempi matka onnistui. Lähti takajäljelle, mutta kun en löysännyt liinaa korjasi nopeasti suunnan oikeaksi. Vauhti oli aivan tajuton ja liinaa sai pidellä oikein kaksin käsin, ettei vaan nykäise karkuun... Kaikki kepit löytyi, MUTTA ilmaisun kanssa saa olla todella tarkkana että näkee... Tänään ei ottanut edes kaikkia keppejä suuhun, vaan hieman nuuhki kohdalla ja sitten olikin jo kiire jatkamaan matkaa. Tai sitten nappaa suuhun ja pudottaa samoin tein. Hyvä treeni huolimattomista ilmaisuista huolimatta Eli tästä eteenpäin on ehdottomasti kepillä pysähdyttävä, komento maahan ja palkka. Ja vasta sitten matka jatkuu!!!
Meillä oli eilen pojan 6-vuotisjuhlat. Koirat oli portin takana, sillä lapsia (3-6 vee) oli melko paljon. Toki ne olisi lasten kanssa pärjänneet, mutta se olisi ollut sellaista sähläystä... Olin etukäteen tuumaillut, et mitenköhän se Aki selviää päivästä. Riehuuko ja vinkuuko portin takana koko ajan... Ossista tiedän, et se haukkuu tulijat mutta sitten rupeaa pötköttelemään. Ja yllätyksekseni Akikin toimi juuri näin. Koiruudet nukkui kaikesta siitä älämölöstä huolimatta oikein sikeästi. Ei mitään reaktiota juokseviin ja huutaviin lapsiin.
Oli kiva myös huomata, että yhteiselo siskoni koiran kanssa täällä meillä sujui niin Ossilta kuin Akiltakin hyvin. Aki tietty yritti leikkiä, mutta erityisen mukavaa oli huomata, ettei Ossin tarvinnut nyt puolustaa pentua. Toki Miro on tuttu koira, muttei ole meillä vielä Akin tulon jälkeen käynyt.
Aki piti äsken melkoiset jupinat meidän Titta-ajokoiralle. Isona poikana piti haukahdella neidille selän takaa. Neiti kun meni makaamaan poikien patjalle, eikä tämä tainnut Akille sopia.
Tero lähti juuri ostamaan kylppäriin uutta ovea, sen hyvin ilmastoidun ;D tilalle. Se kun melkein tarttis saada paikoilleen tänään/huomenna, kun sitten Tero lähtee leirille melkein pariksi viikoksi. Ja ilman ovea on hieman hankala saunoa ja peseytyä, kun kaikki höyryt karkaa... Että semmosen hieman vajaan 400 euroa sai Aki nyt menemään...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti