Mölliä pukkaa

Tässä on nyt elelty pari päivää vauvaperheen elämää. On sujunut ihan mukavasti. Aki on tosissaan kaveria poikien kanssa. Ossin päällisiä ei aluksi ihan kauheasti piitannut, nyt jo hieman enemmän perään kirmaa. Ja Ossihan ottaa ilon irti pihalla kiljuttamalla Akia, juoksee kohti, mutta väistää viime tipassa... Tokihan pentu lähtee uikuttaen karkuun. Koomisia tilanteita, etenkin kun Ossi on mitä on - sellainen mahdoton veijari. Aki on ehtinyt käydä jo päiväkodissa tutustumassa (kauheasti jännitti kyllä ne lapset) ja joutunut istumaan Ossin kanssa samassa häkissä takakontissa. Ossi on ollut ihan maansa myyneen näköinen, kun tuo vesseli laitettiin samaan häkkiin. Hyvin on matkat kuitenkin sujuneet. Pikkaisen Aki piipittää, tosin esim tänään kotimatkalla ei yhtään. Ossi on suhtautunut tulokkaaseen mukavasti. Yllättävän neutraalisti vielä tässä vaiheessa.

Tänään Aki saikin sitten jo ensikosketuksen agilityyn ;) kun lähdettiin Ossin kanssa kisaamaan mölleihin (toisin sanoen tekemään jarrutestiä...). Alkuun meinasia Akia jännittää se väen ja koirien määrä. Hetken katseli ja sitten lähti rapsuteltavaksi. Remmi ärsytti aina välillä (ekaa kertaa remmin kanssa liikkeellä) ja iso poikahan toki haukkuu jos muutkin haukkuu. Kaikkiaan hienosti meni ja reippaasti herra katseli. Oli myöskin mukana ensimmäisessä rataantutustumisessa (sylissä).

Mölliradallahan sitä tietty aloitettiin. Ja kuinka ollakaan Ossipa karkasi startista, ei malttanut sitten yhtään odotella. Suunta oli kuitenkin oikea, kunnes ryntäsi putkelle toisen hypyn jälkeen ja hylsy heti kättelyssä. Toruin koiraa ja pistin takaisin alkuun, odotti luvan lähdössä ja pisteltiin vaan alusta hypyt ja pituus ja suoraan puomille... Ja voi juma mikä kontakti. Niin vain 2 päivän treeni auttoi ainakin nyt. Sitten suoraan maaliin. Vaikka muuten nyt vähän plörinäksi menikin, niin ne jarrut oli nyt kunnossa JES!

Sitten epävirallinen rata. Ohjaaja pisti koiran nyt maahan ja todella kauas ekasta hypystä. Ja oho, siinä vahingossa lipsahti pannastakin tsupsaus - mutta pysyipäs lupaa odottamassa oikeassa paikassa ;D (julma ohjaaja...). Renkaalle asti kaikki ok, ja siinä herra päätti hypätä välistä ja ehti tietty muurille ennen korjausta. Joten hylky. Mutta muuten rata kulki ja JOKA IKINEN KONTAKTI saatiin nyt kauniisti otettua. Tätä treenilinjaa jatkamme kun kerran näkyy toimivan. Ja oikeesti, ollaan treenattu tätä vasta 2 päivänä... Seuraavaksi sitten harjoitukseen lähdössä pysyminen *syvä huokaus*. Mutta kun en tiedä millä sitä treenais, kun se ei ole treeneissä koskaan ongelmana.

Kisoista kotiuduttuamme Ossi sitten lähtikin suoraan lenkille iskän kanssa. Aki vetelee sikeitä ja näkee unta. Ja vaikka ite sanonkin, niin tää on kyllä aika söötti ukko... Ja tuntuu että hetki hetkeltä muistuttaa isäänsä enemmän ja enemmän, jos nyt voi näin parin päivän perusteella sanoa.
EDIT: Ai niin, vähänkö aamulla nauratti. Aki nukkuu yöt lattialla (sänkyyn saa tulla sitten kun sinne itse pääsee) mutta Tero nosti sen aamulla hetkeksi viekkuun. Minä lähdin laittelemaan ruokaa ja kun tulin hakemaan herroja syömään ja pissille niin Akikin vaan nosti vähän päätään, katsoi mua ilmeellä "en varmana tule" ja pisti pään takaisin tyynyyn. Vähänkö mua nauratti. Mutta niin vaan nousi koira sitten syömään :D