Mamman kolmikko

Mamman kolmikko

sunnuntai 7. syyskuuta 2008

Vauhtisunnuntai

Omistajan väsymystilan vuoksi pyydämme jo etukäteen anteeksi mahdollisia kirjoitusvirheitä. Ja samasta syystä ratapiirrokset tulevat myöhemmin. Oltiin nimittäin Ossin kanssa yli 12 tuntia tänään menossa mukana. Aamumme alkoi reippaalla puolen tunnin pyörälenkillä, jossa Ossista otettiin pahimmat mehut veks... Ihan kun se nyt mitään auttaisi, mutta saahan sitä yrittää. Sitten ajettiin treenikentälle vetämään muutama kerta A:ta ja sitten kisapaikalle.

Nybergin laatimat radat oli oikein mukavia. A-kisassa Ossi tuttuun tapaan starttasi hieman ennen lupaa. Tiedän että moni kantaa koiran tässä vaiheessa suoraan ulos radalta, mutta luulen, että kun on Ossista kyse niin se ei ko. toimenpiteestä edes oppisi...? Sain kuitenkin koiran hyvin haltuun mutta heti A:n alastulo hypättiin komeasti yli (mitä, mitä - vastahan me käytiin treenaamassa...). Matka kuitenkin jatkui ja ohjaaminen oli sujuvaa, koira luki ja meni hienosti itse edeten, ei tarvinnut edes paljoa komentaa kun luki taas kroppaa. Toinen viitonen napsahti puomin ekasta alastulosta. Puomi mentiin 2 kertaan ja toisella kerralla otti sen nätisti. Muuten rata sujui upeasti ja vauhdilla. Aikamme oli taas koko radan kolmanneksi nopein. Mutta A-kisassa ei tullut yhtään nollaan missään kokoluokassa ykkösten starteissa. 10 virheellä ja ajalla 37,01 sijoituimme 6./22 koirakosta. Ihan ok tulos. Luottavaisin mielin toiseen starttiin...
Vasen A, oikea B-kisa

Sama juttu startissa, pieni varastaminen mutta upeasti kääntyi putkelle 2 hypyn jälkeen. Puomi mentiin jälleen molempiin suuntiin ja sen molemmat alastulot loikattiin taasen yli. Muuten kulki taas kuin unelma... Paitsi se yksi rima joka tulla mäjähti myös alas. Keinun kontaktin otti sitten hienosti, mutta siinä ei ole muutenkaan viimeaikoina ongelmaa ollut. Sekun liikkuu niin koira älyää hidastaa ja yleensä siis otta kontaktinkin. On toki joskus päästy sekin koskettamatta... Eli 15 virheellä ja 19 sekuntia alle ihanneajan! Oli ihan sairasta tykitystä. 2. nopein aika makseilla. Sijoitus 12./21 koirakosta. Mutta eipä tältäkään radalta kauheasti nollia tippunut, tulikohan parit nollat makseille.

3 startti olikin sitten hyppyrata. Nyt Ossi malttoi melko kivasti startissa. Kaikki sujui kuin rasvattu kepeille (nro 11) asti. Siinä oli jo hakenut oikean aloitusvälin ja jotenkin kiepahti pois ja viitonen siitä. Sitten taas kulki, kunnes itse linjasin hieman väärin hypyille 17 ja 18 tullessa. Siitä siis kielto hypyltä 18 kun oli tulossa hypyn ohi... Eli jälleen 10 virhepistettä ja sijoitus 9./15 koirakosta.


Kaikissa starteissa olin todella tyytyväinen koiran ohjattavuuteen ja siihen että ne korvat oli tänään mukana. Kertaakaan ei yrittänyt väärälle esteelle. Ja kepit meni 2 ekassa startisa todella loistavasti itse hakien. Hyppärilläkin se oli jo menossa oikein...
Sitä(kään) minä en muuten ymmärrä miksi se Ossi on viimeaikoina ruvennut varastamaan startissa. Nyt olis hyvät neuvot tarpeen A) millä saada kontaktit kuntoon ja B) miten saada pysymään startissa lähtömerkkiini asti. Vinkkejä vastaanotetaan! Ja kummassakaan ei ongelmaa treeneissä yleensä. Mutta ohjaajan mieli kuitenkin hieman harmaa, kohta on vuosi tahkottu ykkösissä ja tuntuu etti me taideta edistyä kovin kaksisesti. Tiedän kyllä että ohjattavuus on parantunut huimasti, mutta vähän taas harmittaa. Kaipa tää tästä taas ennen Mikkelin startteja kirkastuu.

Sitten katselin parit kakkosten startit ja läksin tanskandoggien Mertalan syyskeikaukseen. Siellä emäntä sai ruokaa & kahvia ja päänsärkykin alkoi helpottaa. Kylläpä osasi maistua hyvälle kun aamupala oli edellinen ruoka ja siitä oli kulunut jo yhdeksisen tuntia. Siellä rupateltiin, pelattiin ja tietokisattiin. Tällä kertaa jätettiin saunan lämmittäminen välistä ja niinpä me ehdittiin vielä tottistelemaankin.

Tehtiin koko treenit ilman sitruunapantaa ja hyvin meni. Olimme Selman parina ja ensin paikallaolossa. Se meni sen alkunousemisen jälkeen todella loistavasti. Ja Ossilla oli jo välillä ihan Selmamainen asento leuka maata myöden (olikohan koira jo väsynyt...??? ei oo koskaan aiemmin tehny niin, vaan aina kuikuilee kaula pitkällä). Seuraaminen ok, samoin kulmat. Istumasta lähtiessä vähän innokkaampi käsky kun lähtee vähän hitaasti mukaan. Henkilöryhmä meni hyvi. Mutta liikkeestä istu - ARGH! Kyllä se käskyllä pysähtyi, mutta jäi seisomaan tai valui maahan. Meinasipa tehdä ohjaajalla tiukkaa sulattaa tämä kun rupesi vähän päivän pituus painamaan... Saatiin kuitenkin pari onnistunutta suoritusta. Nyt vaan pitäisi Annelta saatujen ohjeiden mukaan treenata istumista täällä kotona. Mutta ei ehkä enää tänään :) Ohjaaja on oikeasti aikas rikki...

2 kommenttia:

Viivi, Selma ja Watti kirjoitti...

Kiva oli lukea teidän blogista tuo agikisa kun en ehtinyt näkemään paikanpäällä. Oletkos opettanut kontakteja kosketusalustalla? varmaankin olet =)
Sitä minä meinasin kokeilla jos Selmalle tulee tavaksi hypätä kontaktin yli..toistaalta meillä niitä kontaktiharjoituksia on ollu ehkä 50 kpl ja vasta 1000 harjoitustoiston jälkeen voi olettaa et koira osaa..näin mulle sanottiin ;)et parin vuoden päästä voin jo alkaa olettaa et Selma osais sen..heh!

Niina - The Trion kartturi kirjoitti...

No itse asiassa en ole tainnut sillä opettaa... Laitapas vaikka sähköpostiin viestiä kuinka sen kouluttaminen tapahtuu. Kiitos!


AGIROTU 2011, Kuva Lauri Heino