Mamman kolmikko

Mamman kolmikko

perjantai 30. toukokuuta 2008

Jälki alkoi

Tai siis johan se alkoi viikko sitten, mutta me ei silloin päästy mukaan. Mies lähti eilen illalla ekoihin treeneihin tuuraamaan minua ja oli kuulema sujunut hyvin. Olin hieman epäilevällä kannalla, kun ei ole sitten viime syksyn jälkeen tehty, mutta koira painoi vanhalla rutiinilla vaikka oli heti 2,5 h vanha jälki... Treenipäiväkirjassa seuraava merkintä:
"Omat 4 keppiä. Annen jälki noin 200 m. 2,5 h vanha. Kuiva maasto, tyyni + 18 C. Löytyi hyvin, takajälkeen 10 m ja kääntyi itse. Kulmat + 3 keppiä meni hyvin mut viimeisestä kepistä vauhdilla yli."

Tässä on myöskin tuumattu, että taitaa se suunniteltu näyttely jäädä välistä, mennään sitten talvella jonnekin. Otetaan nyt turkki pois ja nautitaan kesästä... Sattuu nimittäin serkun valmistujaisetkin just siihen yhtä aikaa...

Kuulin myös että BH-koelaiset olivat saaneet läpi! ONNEA! Ehkä mekin uskalletaan sitten syksyllä, EHKÄ!

tiistai 27. toukokuuta 2008

HK:n sinistä

Tänään emäntä varasi tottiskentälle puolikkaan HK:n sinisen kokonaisena ja toisen pätkän paloina. Oli ilmeisesti parempi makkaramerkki kuin sunnuntaina - oli meinaan mahtava katsekontakti Ossilla kun lenkin esiin vetäisin!! Ja seuraaminenkin oli tänään jo hieman topakampaa. Jätöt meni ok, tosin maahan komennolla piti ruveta samoin tein pippelin pesulle... Tänne käskyllä tuli reippaasti luokse ja melko nätisti suoraan asentoonkin. Henkilöryhmässä seurasi remmittä - melko hyvin. Tosin siinä taisi käydä kentän laitamilta nenään tyttöjen hajut, kun repesi kummasti sinne suunnalle kuikuilemaan...
Paikoillaolo meni hyvin. Kävin pari kertaa auton takana piilossa lyhyen aikaa, kovasti kuikuili perään mutta malttoi pysyä paikalla. Mukava treeni eikä Ficollekaan tarvinnut jurppasta kun pidettiin hieman reilumpi väli, vaikka silmä kovana piti sen touhuja seurata.

Tytöille tsemppiä huomiseen BH-kokeeseen!

maanantai 26. toukokuuta 2008

Lepopäivä

Siis Ossilla. Tänään meidän agiryhmä järjesti möllit ja jostain ihme syystä päätin jättää koiran kotiin lepäilemään... En ymmärrä miksi - tollo emäntä! Läksin siis itsekseni paikalle ja töihin rataa rakentamaan ja aikaa ottamaan. Ja sitten se iski paikan päällä - se kauhea harmitus - että miksi ihmeessä jätin koiran kotiin. Treenistähän sekin olis mennyt vaikka muutaman euron maksoikin.... No se meni ohi tällä kertaa.
Huomenna sitten tottistelemaan. Jospa siellä olisi sitten innokkaampi seuraaja matkassa mukana.

Pikakuulumiset

Nyt tulee tällainen pikaraportti, kun kello on jo ihan liikaa...
Ihana Emma tyttönen oli Ossin vieraana männä viikolla pari yötä. Parivaljakolla tuntui juttu luistavan ja kivaa oli. Ensimmäisenä yönä Emma vähän haikaili omiensa perään, mutta toinen yö sujui jo oikein rauhallisesti. Ja lasten kaveriksi pääsi heti!!! Pojat olisi varmaan halunneet pitää Emman meillä, mutta pitihän se luovuttaa takaisin Kuopioon.

Viikonloppuna starttasimme taas kisoissa. Lauantaina Kuopiossa A-kisassa 5 vp ja kakkosia,
B-kisassa 5 vp ja neljänsiä. Hienot radat ja koiralla korvat mukana ;D Uusia kuvia tulee kotisivuille kunhan tässä nyt ehtii. Isäntä oli mukana testaamassa uutta kameran putkea, ja täytyypä sanoa että kummasti parani kuvien laatu kun zoomissa riittää "tehoja".
Sunnuntaina hyppyradalla nollat ja kakkospalkinto. Tässähän täytyy ruveta palkintokaappia hommaamaan kun pokaleja alkaa olla jo enemmäin kuin yksi... Olin tyytyväinen mukaviin suorituksiin ja mun laskupäällä seuraavien ratojen pitäis olla jo nollia (heko heko) kun Lieksassa tuli 10 virhettä, Kuopiossa 5 niin eikös seuraava ole nolla??? Tarkempi kisaraportti ratoineen tulee kun ehdin piirtää ne ensin.

Kuopiosta ajeltiinkin sitten illalla suoraan tottistreeneihin, jotka sujuivat ehkä jotenkin... Seuraaminen oli - noooooohhhhh - miten sen sanoisi, meni se jotenkin (vaikka iso makkaralenkki oli kädessä houkuttimena). Parempaakin suoritusta on siis nähty. Jättöliikkeet ok, taisi tarjota kerran istu käskyllä maahan menoa, muuten ok. Seiso-komento otettiin uutena ja se sujui aika luontevasti. Täyskäännös rupeaa hahmottumaan, tarttis saada vain nami pois sitä tehdessä. Mutta kaikki aikanaan... Paikallaolo sujui ihan kivasti, nyt ei ollut edes liinaa varmistamassa, tosin en sitten ihan selin uskaltanut olla vaan vahdin sivusilmällä koko ajan.

Tyrkättiin sitten Idän Ihmeet perrojoukkue kasaan agirotuun 2008. Suoritin juuri maksut ja täytin ilmot niin joukkuekisaan kuin omiin startteihinkin ja taitaapa tulla aika tiukat 3 päivää Ylöjärvellä heinäkuussa!!! Mutta kivaa varmasti. Siihen asti taitaa Ossi olla kisatauolla, kun ei tähän lähelle satu sopivia kisoja. Ehkä jos jotkut möllit olisi. No huomennahan ne jo olis ekat, mutta Ossi saa kyllä lepopäivän ja itse menen järjestämään niitä.

maanantai 19. toukokuuta 2008

Jarrut toimii


Pääsin kuin pääsinkin tänään treeneihin, kun otin pojat mukaan. Vaikka niillähän kyllä meni sitten nukkumaanmenot hieman myöhään, mutta oli pakko päästä treenaamaan. Eihän tähän ole addiktoitunut - eihän...? Lahjoin lapset Kinder-munilla ja iltapala syötiin eksoottisesti varustekopin portailla. Yllättävän nätisti osasivat olla. Kotona vain pesut, pisut ja yökkärit ja suoraan petiin.

Mutta yllä siis eka rata. Huokasin syvään kun näin mitä Piia oli suunnitellut. Tuo nurkkaus 5 - 11 vaikutti ihan katastrofille. Jos ei muuta niin viimeistään A vetää suoraan kepeiltä. Mutta hei! Aina välillä voi yllättyä iloisestikin. Meidän koiralla toimi tänään kuulo ja jarrut sekä niiden välinen yhteys. Vaikka vauhtia oli, niin iski jarrut päälle käskystä ja vaihtoi suuntaa kiltisti. (Liekö tottis vaikuttaa jo nyt vai oliko ihan satunnainen kerta...) Mutta oli upeaa taas työskennellä. Ja miten hienosti haki kepitkin tuosta vaikeasta kulmasta. Kontaktit meinasi mennä aluksi hieman plörinäksi, joten nakit kehiin ja jopa sujui taas.

Sitten toinen versio. Tässä ongelmana hypyt 6-8. Vaikkeivat periaatteessa kauhean vaikeat, niin jopa vaan mentiin äärältä puolen ja ohi sun muuta. Saatiin kuitenkin sujumaan lopulta. Ja tänään oli innostunut ja kuunteleva koira mukana. Toivottavasti samanlainen on Kuopiossa iikonloppuna. Rupesi tänään jänskättämään kun tuli kisakirjekin. Makseja 18 ykkösissä. Joten nyt vaan viikonloppua odottelemaan....

sunnuntai 18. toukokuuta 2008

Illan treeni

Emännän ketutus ei ihan helpottanut ennen treeniäkään vielä, ja kesäksi jo katselin yhtä näyttelyä... Jos saisi isännän ylipuhuttua hakemaan parempaa arviota. Vaikka nauha olisi sininen mutta arvostelu mukavamp niin olisin tyytyväinen... Katsotaan nyt josko turkin leikkuuta hieman siirrettäisiin...

Keli oli illallakin sairaan kylmä ja märkä. Siitä huolimatta paineltiin kentälle kera uuden remmin ja pannan. Otimme seuraamista muutaman kulman verran. Pari muistutusta piti nykäisemällä tehdä kun koira haahuili ihan omissa maailmoissaan, mutta sittenpä seurasi oikein mallikkaasti. Tosin yksi kohta maasta aiheutti kauhean "paniikin" joka kerta. Mikä lie siinä haissut. Sitten otettiin noutoa tasamaalla ja hypäten. Noutaa ja hyppää tosi innolla, MUTTA pudottaa joka kerta kapulan niin etten ehdi ottaa kiinni. Eli seuraamiseen puolikas hk:n sininen lenkki avuksi ja kapulan kanssa kiinnipitotreeniä.

Paikoillamakuussa oli kauhea itku ja kuikuilu, kun toiselle heitettiin kapulaa ja se sai noutaa. Malttoi kuitenkin pysyä melko ok, pari kertaa piti karjaista kun nousi seisomaan. OK treeni ja kai tää ketutus mammaltakin häviää. Isäntä totesi et otankohan minä nämä näyttelyjutut liian vakavasti... No en ota, kun tiedän ettei toi taida olla muotovalioainesta, mutta tänään vaan tuli niin murska-arvostelu. Ei mua toi sininen & H haittaa yhtään, vaan se sanallinen palaute...

Arvostelu

Latanpa sen nyt tähän näin ensi hätään, kun freewebs ei anna avata muokkaussivua juuri nyt.
Joensuu KV 18.5.2008 Elena Ruskovaara AVO-H
Melko neliömäinen, maskuliininen uros joka saisi käyttäytyä paremmin muita uroksia kohtaan. Keskivahva uros. Hyvä kallo, melko selvä otsapenger. Etuosa saisi olla voim. kulm. ja runko tilavampi. Tarpeeksi kulmia takana. Toivoisin askellukseen lisää joustoa. Toivoisin sosiaalisempaa käytöstä.

Ketutusta pukkaa

Pitkästä aikaa läksimme näyttelyihin pyörähtämään, vaikka turkki olikin melko riskirajoilla. Joensuuhun siis aamulla ja tuomarina Elena Ruskovaara. No melkein voisin sanoa, et olisi vaan kannattanu jäädä kotiin. Ensinnäkin keli oli aivan kauhea, satoi räntää, rakeita ja vaikka mitä. Olimme ihan läpimärkiä ja jäässä.
Toisekseen, Ossi sai sinisen, eikä se sinällään mitään - arvostelu mua vi...ttaa. Eipä ole Ossista ennen sanottu että "toivoisin sosiaalisempaa käytöstä"!!!!!!!!!! Onneksi kaikki jotka tuntevat Ossin tietävät, että se on erittäin sosiaalinen, joskus jopa liiaksikin. Mutta kommentti siis riipaisi minua ihan tosissaan. Etenkin kun en ole ollenkaan varma mistä se nyt tuli... Siitäkö kun se murisi ja tuijotti toista urosta tuomarin sitä kopeloidessa. Häntä kuitenkin heilui koko ajan....
Ja toisekseen, sanokaapas onko teidän kaikkien muiden koirat aina ihan nätisti ja hiljaa kehässä (uros-urokselle ja narttu-nartulle). Ossin piti hieman mainita sille toiselle urokselle, kun kävelivät melko läheltä ja jo lukee paperissa "Melko neliömäinen, maskuliininen uros joka saisi käyttäytyä paremmin muita uroksia kohtaan." Tiedän toki että Ossin pitää pullistella muille uroksille, mutta tiedän myös ettei se ole ainoa joka sitä tekee ja kai se vähän kuuluu asiaankin...? Tosin toiset kehässäkin voisivat hieman katsoa etäisyyttä mistä mennään ja mihin jäädään seisoskelemaan kun on toisen vuoro....
Turkista ei tuomari kirjannut mitään, mutta suullisesti mainitsi että tällaisella pituudella ei ole edukseen kun on (sana unohtui)-tyyppinen. En tiedä, jotenkin paska maku jäi tänään tältä reissulta. Tiedän kyllä ettei koirani ole muotovalioainesta, mutta tää nyt meni jo hieman yli hilseen, koirani tuntien... No, koetetaan metsästää tuloksia käyttöpuolella, mutta sen vaan sanon ettei tämä ollut viimeinen kerta kehässä, tällaiseen fiilikseen en suostu tyytymään. Haetaan edes se tutumpi EH vielä jostain kunhan nyt turkki kasvaa... Nyt on kökkö fiilis ja kökkö ilma, joten sopiipa lähteä vielä illalla tottistelemaan. Sitä varten Ossi sai uudet, hienon, lyhyen treeniremmin ja uuden ketjupannan. Ja koko arvostelu on kotisivuilla tuloksissa (vaikka kieltämättä tekisi mieli jättää se laittamatta).

Almalle ja Heidille lämpöiset onnittelut hienosta menestyksestä ja muotovalion tittelistä!!!!

lauantai 17. toukokuuta 2008

Ylimääräiset treenit



KIITOS ja KUMARRUS perjantain ryhmä, että saimme tulle treeneihinne eilen poikkeuksellisesti. Jos emme maanantaina pääse omiimme niin eipähän tule melkein 2 viikon taukoa ennen kisoja. Rata oli hyppyrata ja melko kinkkisiä pyörityksiä, etenkin kun Ossilla oli taas sellainen "riiviöasenne"... Rengas oli vanha treenirengas ja siitä heti piti juoksennella miten sattuu, vasta kolmannella yrityksellä taisi hypätä sen. Kepit etsi tosi kauniisti vaikka itse jäin vasemmalle puolelle ja ne tehtiin loppuun asti -jee! Muuten tuntuikin että rata oli melkoista sähellystä. Koira paineli karjumisista huolimatta ihan minne sattui :D tai sitten ne karjaisut oli hieman myöhässä...

Toiselle kierrokselle rataa hieman muutettiin ja lisättii mm. pöytä. Aika vähän nauratti kun Ossi luistali aina siitä vaan alas kun ei tassut pitäneet, vaikka miten yritti jarrutella... Mutta mukavat treenit vaikkei ihan nappii toimittukaan. Täällä odotellaan tuleeko Alma yökylään vai päättävätkö ajella kotiin Kuopioon... Huomenna mennään menkin kehään pyörähtämään ja viikon päästä on viimeiset agikisat ennen kesätaukoa. Harjoituksissa toki käydään ja käytäis kisoissakin, mutta jostain syystä tässä järjellisen matkan päässä ei ole yksiäkään kisoja kesä-heinäkuussa... Vaikka eihän sitä vielä tiedä miten innostuu ajelemaan...

torstai 15. toukokuuta 2008

Kotitottista

Eilen illalla tulivat Kirsi ja Elsa meille treenailemaan. Vaikka treenit ei olleet kauhean pitkät eikä Ossin työskentely maailman parasta, niin silti oli hyvät treenit kun oli häiriötä ihan liiankin kanssa... Ossin mielestä Elsa nimittäin tuoksui niiiiiiiiin hyvälle, että piti esitellä kaikki machoilun merkit. Näin ollen eihän siitä paikoillaolostakaan meinannut tulla yhtään mitään! Mutta kesti se nyt edes jonkin aikaa. Lisäksi otettiin seuraamista, liikkeestä istu ja maahan, luoksetuloja sekä pari täyskäännöstä.

keskiviikko 14. toukokuuta 2008

Lieksan radat

A-kisan rata: jossa siis hylky kun Ossi ryntäsi hypyltä 2 muurille ja kohti A:ta...


B-kisan rata jossa 10 vp, kun ohjaaja sössi kepeillä...

C-kisa, eli hyppyrata jossa selvittiin kolmanneksi viimeiselle esteelle nollilla ja sitten 10 vp...

tiistai 13. toukokuuta 2008

Syväjäädytys

Tänään ampaisin suoraan töistä hakemaan Ossin ja täyttämään kaasupullon. Auton keula kohti Joensuuta ja doggien järjestämään mätsäriä. Olin lupautunut sinne töihin ja Ossi nyt lähti muuten vaan mukaan, kun viihtyy autossa mielummin, kuin kotona yksin. Ensimmäiseksi pääsin ottamaan ilmottautumisia vastaan ja sitten toimin kehiksenä teinien kehässä. Keli oli aivan hyytävän kylmä, tuuli ja välillä satoi hieman luntakin. Auton mittari näytti about 3 astetta lämmintä. Arvatkaa olinko JÄÄSSÄ seisottuani kehässä ja muutenkin ulkona about 4 tuntia eikä kalsareita, pipoa saatika hanskoja. En ollut arvannut kelin olevan niiiiiiiiiiiiin kylmä.... Sormet on edelleen aivan jäässä ja turvoksissa. Ihme on ellen sairastu. Mutta kehät pyöri kivasti ja koirakoitakin oli hieman toistasataa paikalla. Mittelön himotuimman tittelin nappasi irlanninvesispanieli - vesikoirat jyrää ;D Mutta nyt teetä ja symptiaa - jos vaikka rupeaisi sulamaan hiljalleen...

maanantai 12. toukokuuta 2008

Kieputusta ja muuttoa



Tässäpä olisi tarjolla tän päivän treenirata. Kyseessä on Anne Saviojan rata jonka netistä hänen sivuiltaan kaivelin. Rata oli ihan huippu, vaikka rakentaessa ajattelin ettei tule mitään... Toisin kävi. Koira toimi kuin kone. Kääntyi jopa neloshypyltä viitoselle, eikä sännännyt A:lle, kontaktit otti (vaikka palkka tuli kädestä) eikä rimoja tullut alas. olisipa tälläinen koira parin viikon päästä Kuopiossa starttaamassa. Oli tosi upea suoritus niin ohjaajalta kuin koiraltakin. Tosin jossain kohdin tuumasin, että tarkempaa käskytystä tarttee ohjaajan opetella, tai lähinnä oikea-aikaista. Pari kertaa ehdimme mennä radan läpi (3 koirakkoa paikalla) jonka jälkeen olikin treeniaika loppu. Olimme sopineet että saamme treenata tunnin, jonka jälkeen on esteiden muutto kesäkentälle. Porukkaa tuli talkoisiin mukavasti paikalle, eikä siinä kauaa nokka tuhissut kun esteet oli kannettu kärreihin ja autoihin. Hieman reilu puoli tuntia vain, eli olin lapsosiakin hakemassa hoidosta ihan normaaliin aikaan. Ja sitten jännäämään Suomi-Canada peliä. Pakko kai se on katsoa vaikka aamulla onkin aikainen herätys... Oli niin jännä USA peli eilen...

sunnuntai 11. toukokuuta 2008

Tottistelua

Illalla käytiin vielä tottistreeneissäkin. Tosin sitä ennen Ossi oli ehtinyt isännän kanssa jo 1,5 tunnin lenkille. Ja se näkyi treeneissäkin, mutta ihan positiivisella tavalla! Keskittyminen paikoilla olossakin oli ihan huippua. Tehtiin seuraamista jossa taas kulmia, mutta nyt palkka ei tullutkaan ihan jokaisen kulman jälkeen. Henkilöryhmässä ihmiset kiinnostaa kovasti. Täytyy treenailla "nakilla vetäen" nyt jonkin aikaa sitä. Otettiin pieni pätkä irti seuraamista ja liikkeestä maahan. Meni ihan nätisti. Samoin luoksetulo, mutta istuminen hieman vino. Kotona otettiin vielä hieman seuraamista ja muutama täyskäännös. Ihan ok meni.

Joensuun näyttelyn aikataulukin oli tulla tupahtanut nettiin. Ihmettelin vaan kun perroja ei ollut kuin 11. Missähän "vika" - onkohan tuomari kauhea tai jotain... ??? No mennään silti ja riskillä painellaan lyhyen livakalla turkilla. Taitaa olla just sen 3 senttiä, mutta kuitenkin ;D

Lieksa

Ensinnäkin hyvää äitienpäivää kaikille äideille!!
Tämä äiti on aika rikki eilisestä kisapäivästä ;) Aamulla onneksi sai nukkua hieman pidempään, kun pojat järjesteli kakkua ja kahviä äiskälle sänkyyn. Aurinko paistaa ja tivoliin meinattiin suunnata. Illalla on vielä tottistreenit. Mutta sitten eiliseen.

Kahdeksalta oli treffit Uurossa Sannan & Wilman kanssa, josta suunnattiin kimppakyydillä Lieksaan. Päivä näytti kovin sateiselta, mutta onneksi se lämpeni ja aurinkokin paistoi koko päivän. Lieksalaiset oli ihanasti muistaneet kilpailevia äitejä orvokein ja jokainen koira sai possunkorvan. Jokaisen kisan älkeen tuomari Anne Savioja veti ohjaajille koulutksen ko. radasta. Se oli tosi huippua! Oikeasti, eipä ollut osannut ihan kaikkea sillä lailla ajatella :D mutta jatkossa ehkä tästäkin jotain hyötyä. Radat lisään sitten kunhan ne tulevat tuomarin kotisivuille - juuri nyt ei jaksa ruveta piirtelemään...

A-kisa: Rata alkoi aika "pahasti" hyppy - hyppy ja heti takana suorassa linjassa muuri - jonne ei siis todellakaan pitänyt mennä vaan ennen sitä piti kääntyä jyrkästi kolamnnelle hypylle. Totesinkin että tähän kosahtaa ja Ossi painaa suoraan muurille! Kuten se tekikin ja hylsyhän se napsahti. Tarkoituksenani oli mennä muurin eteen ohjaamaan kolmannelle hypylle, mutta kun meillä nyt on ongelmaksi tullut se lähdöstä varastaminen, niin enhän minä sinne ehtinyt. Nyt onneksi kun tiedän tämän, niin osaan sentää pitää varani ja sivusilmällä kurkkia koska mennään ;D Treeneissä täytyy keskittyä tähän tosissaan - vaikkei se siellä kyllä varasta!
No, kun sain koiran takaisin radalle niin kolmannen hypyn rima tuli alas ja A:n alastulokontakti jäi myös ottamatta. Maalissa ajattelin, että pakkaisikohan kamat ja lähtis kotiin kun näin hyvin taas alkoi. Mutta jatkettiin kuitenkin...

B-kisa: Oli melkolailla edellisen kaltainen, toki hieman muutettuna. Rimat oli 60 cm:ssä ja ihanneaika tiukka 43 sekuntia. Koira lähtöön ja sivusilmällä vahtiminen. Nyt ehdin sijoittua melkein siihen mihin olin aikonutkin ennen Ossin irtoamista lähdöstä ja alkurata meni todella mallikkaasti. Kontaktit otettiin 100% vaikka puomia alastulo olikin melkoisen nafti. Kepit oli neljänneksi viimeisenä ja sinne asti päästiin nollilla ja siellä se kielto ja vitonen oli ihan ohjaajan moka. Olin ajatellut valssaavani keppien oikealle puolelle. Viime hetkeen asti kuitenkin arvoi, että jäisikö riskillä vasemmalle ohjaamaan... Valssasin uitenkin - sillä seurauksella että ajauduin liian lähelle keppejä ja Ossi aloitti väärästä välistä. Kutsu takaisin ja sitten vielä joku ihme säätö alussa josta kielto. Mutta kolmannella yrityksellä upeat kepit ja loppuun asti. Ja loput hypyt upeasti. Tuloksena 10 vp ja ajan alitus kuitenkin. Minun olisi vaan pitänyt ottaa riski ja jäädä vasemmalle, olisi Ossilla ollut paremmin tilaa etsiä aloitus itse. Täytyisi siis vaan luottaa koiraan!!! Yllätykseksemme sijoituimme ensimmäisiksi! Kiva kiva, pokali ja ruokaa mukaan, ja Ossille puruluu. Nyt täytyy vissiin se palkintokaappikin jo hommata *heko heko*

C-kisa, hyppyrata: Viimeinen startti. Koira oli yllättävää kyllä kaikissa kolmessa startissa topakka ja keskittynyt, siis täysin eri koira kuin Mikkelissä. Ihanneaika oli 44 sekuntia ja saimme aivan unelma aloituksen. Kaikki sujui kuin rasvattu. Koira luki minua, rimat pysyivät ylhäällä ja nolla jo melkein häämötti mielessä... Kunnes kolmanneksi viimeisellä hypyllä tuli rima alas (olinkohan itse sijoittunut jotenkin väärin... en osaa sanoa) ja seuraavalta hypyltä kielto. Lähdin liian suoraan kohti maalia ja Ossi ajautui liian pitkälle hypyn 19 ohi. Sain kuitenkin takaisin hypylle ja maaliin taas saaliina 10 vp ja ihanneajan alitus. Tällä radalla sijoituimme kolmanneksi. Ja taas mukaan pokali ja ruokaa, sekä puruluu ja koirakalenteri. Tosin, en ymmärrä miten se tuomari sattuu mulle aina murjaisemaan palkintopallilla, nyt se sanoi ettei anneta palkintoa ellei ole koiraa mukana (Ossi oli jo autossa, kun olin jo talutellut Wilmaa Sannan rataantutustumisen ajan) ja Varkaudessa helmikuussa kanssa murjaisi jotain... En muista kirjoitinko silloin. Ehkä se on hänen tyylinsä ja huumoriaan, mutta kyllähän se nyt vähän ihmetyttää ettei muille koirattomille mitään sanottu ;D

Eli ihan onnistunut reissu vaikkei nollia tullutkaan, mutta eipä hei tullut muillekaan. Tänään kisasi 1 ja 2 luokat, startteja noin 135 ja vain 5 nollaa koko päivänä!!! Ykkösten A- ja B-kisassa ei tullut yhtään nollaa! Että voisiko sanoa, että melko vaativat radat (tai sitten tosi onneton taso???). Mutta minä tykkään Annen radoista kun niissä on kääntöä ja vääntöä ja näin pysyn paremmin Ossin mukana! Ei tarvitse juosta kieli vyön alla 2 kilometriä koiran perässä. Ja Ossilla oli hyvä paivä, täytynee toistekin lähteä helteellä, että pahin terä on hävinnyt. Tai sitten sillä ei ollut mitään vaikutusta vaan muuten vaan sujui upeasti. Mitä nyt joka lähdöstä lähti ennen lupaa, mutta kun arvasin sen niin osasin varautua. Tiedän kyllä et pitäis lopettaa ja viedä autoon jos varastaa, mutta kun ei malttanut itse ja nyt alut oli sellaisia ettei se nyt suoritusta haitannut. Koetetaan treeneissä keksiä tähän jotain. Sanna ja Wilma ottivat 2 hylsyä ja toisen sijan viimeisellä radalla. Joten ruokaa myös heidän mukaansa. Ei ollut turha reissu kummallekaan porukalle vaikkei yhtään nollaa tippunutkaan. Upea päivä kerta kaikkiaan. Olin tosi tyytyväinen tuloksiimme ja siihen miten homma pelitti. Illalla oltiin 19 jälkeen kotona ja mamma oli ihan puhki ja päähän koski. Koko päivä melkein seisottu ja auringossa vielä. Mutta niin oli kuulkaa Ossikin! En ole kuin kerran aiemmin nähnyt koiraani niin väsyneenä. Se ei reagoinut edes siihen kun ulko-ovi kävi. Mikä on todella ihme!!! Mutta kai se helle vie sieltäkin voimia ja vielä vieraalla autolla oltiin liikenteessä jne...

perjantai 9. toukokuuta 2008

Videoita

Sannalle iiiiiiiso kiitos uusista videoista!
Eli Ossin www-sivuille on päivitetty Lappeenrannan maaliskuun kisoista ratamme. Agiradalla, etenkin A:lla näkyy hienot kontaktit, mutta sitten se rima se rima... Hyppyradalla koirahan karkasi ihan väärään päähän putkea... ja viimeistään pussin jälkeen ohjaaja oli ihan luovuttanut, siitä kaikesta ylimääräisestä pyörimisestä yms... Hyviä opetusvideoita nämä meidän radat ;D kuinka ei pidä tehdä - joten nauttikaa.

tiistai 6. toukokuuta 2008

Tottista ja pakkasta

Hui kamalaa kun oli treenikentällä kylmää!! Oli ikävä pipoa ja hanskoja, jotka tietenkin unohtuivat kotiin... Kylmyyden määräkin selvisi kotimatkalla auton mittarista... Vain 1 aste lämmintä!!!! Mutta tänään jokainen treenasi vähän eri juttuja, riippuen siitä mitä se surullisen kuuluisa BH-kaavio sunnuntaina paljasti. No me menimme ensin paikalla makuuseen. Jätin varmuuden vuoksi liinaan ja poistuin sen salliman matkan päähän, selin koiraan. Tänään kuikuilua ympärille oli ehkä hieman vähemmän. Ja meni siis melko hyvin. Sitten treenasimme seuraamista. Teimme neliötä sekä koiran ollessa ulko- että sisäpuolella. Palkka aina kulman jälkeen. Ja yllätys yllätys. Eipä kestänyt kovin montaa kulmaa, kun koiralle rupesi oikein tulemaan kiire saada palkka. Sujui siis huomattavasti paremmin kuin viimeksi. Henkilöryhmässä kävimme myös pyörimässä. Siellä meinasi taskut kiinnostaa, mutta äkäisen "ei" jälkeen seurasikin jo melko mukavasti. Ohjaaja sanoi, että nyt oli koira selvästi sopivasti "epävarma" kun karjahdin ja näytti naamaa "hei toihan toruu...sori mäpä tästä tulenkin viereen..." Eli huomattavasti parempi kerta kuin viimeksi, tosin olikin se sellainen shokkialoitus sunnuntaina. Hiljaa hyvä tulee.

maanantai 5. toukokuuta 2008

Agia agia



No niin. Sitten sää muuttuikin taas kylmäksi ja äsken treeneistä tullessa satoi jopa lunta!!! Että toivottavasti se ei kesä jo loppunut ;D Siitä huolimatta oli ihan normaalit treenit ja oheinen rata rakennettiin. Päätimme mennä heti suoraan koko radan alusta loppuun. Ensimmäisestä suorituksesta jäi mieleen kauhea sähläys ja olokin oli ettei tää nyt ihan sujunut. Mitään isompaa ongelmakohtaa radassa ei ollut, mutta esim rimat tulla mäiskähteli ekalla kerralla alas...

Toinen suoritus meni jo hieman paremmin. Meille vaan vaikeuksia tuottaa mennä putkeen jos kontakti kutsuu vieressä, kuten nyt hypyn 11 jälkeen. Sitä säädettiin muutaman kerran. Kepeillä jätti taas pari viimeistä väliä pujottelematta pari kertaa. Kolmanneksi treeniksi vedettiin osa rataa (keppien puolelta) hieman muutellen... Ei ehken ollut isompia onnistumisia muttei isompia epäonnistumisiakaan... Vähän neutraali fiilis. Tosin Ossilla oli tänää herkkua radalla kun äippä oli ostanut tarjouksesta jotain savubratwurstia... Ja sitten odotetaan kauhulla Lieksan startteja!

sunnuntai 4. toukokuuta 2008

Luulot pois

No niin... Mentiin sitten illalla tottistreenikentälle iloisella mielellä vähän treenailemaan... Ja apua! Luulot pois heti alkuun ;D Kaikkien piti suorittaa BH-kokeen kaavio, jotta vetäjä näkee millä tasolla ollaan.... HUH HUH! Voisiko sanoa, että hieman hävetti... No, omaa saamattomuuttahan se on kun ei olla treenailtu, mutta silti...

Vuoromme alkoi Ossin paikallaololla... Jätin varmuuden vuoksi liinaan enkä poistunut itse kauhean kauas mutta olin kuitenkin selin. Pysyi aika hyvin. Kerran piti komentaa kun nousi ja jonkin verran ryhmäläiset naureskeli, kun Ossi oli kuikuillut kaula pitkällä mitä tapahtuu....

No, sitten vuoromme kaavion suorittamisessa (nolo, nolo, nolo.....). Kytkettynä seuraaminen ei sitten ollut seuraamista ollenkaan, kunpahan nuuskutteli ja kaikki ympärillä kiinnosti enemmän. Täyskäännökset oli ihan syvältä (ok, niitä ei kyllä olla treenattukaan yhtään), samoin nopeuden vaihdokset seuraamisessa. Ja henkilöryhmässä nuuskutteli mielummin niiden muiden taskuja kuin seurasi ;D
Mutta kun pysähdyttiin, niin otti sentään upean asennon ja juuri oikeaan kohtaan viereen...
En seurauttanut irti kuin pienen pätkän, sen jossa jätetään liikkeestä istumaan, palataan koiran viereen, seurataan ja jätetään liikkeestä maahan ja kutsutaan luokse. Se sentään onnistui ihan kivasti. Nyt seurasi jo paremmin, ja jäi käskystä istumaan vaikka usein lötsähtää sillä käskyllä maahan. Pysyi hyvin paikoillaan myös paluuni ajan. Myös liikkestä maahan sujui ja kesti paikoillaan. Tosin tänne käskystä nappasi suoraan perusasentoon vierelle kuten tokossa ;D vaikkei sitä olla erikseen opeteltu. Mutta monesti nykyään muutenkin kun komentaa istu, niin Ossi tulee vierelle istumaan eikä tipahda istumaan sillä kohdalla missä on käskyn saatuaan... Noh, vetäjä hieman naureskeli, että tässähän täytyy aloittaa "loppuhan sujui ihan kivasti..." Niinpä. Työtä siis riittää, mutta koska olemme näin pohjalla niin suuntahan on vain ylöspäin! Seuraavan kerran treenataan jo tiistaina joten eiköhän tää tästä. Ja kunhan nyt nähdään miten edistytään, niin ehkä meidät nähdään syksyllä BH-kokeessa...

Kotipihassa otettiin vielä seuraamista lyhyissä pätkissä ja patukka kädessä. Sillä palkka hyvän suorituksen jälkeen. Meno oli hieman pirteämpää (kun ei tarvinnut ympäristöä nuuskutella) mutta osittain jätätti melko taakse, mutta tulipa kuitenkin. Tekee kyllä hyvää treenata pitkästä aikaa muuallakin kuin kotipihalla, jos vaikka oppisi olemaan nuuskuttelematta ihan kaikkea treenien aikana. Hmmm... No nyt vaan lukemaan sääntöjä, että mitä sitä ruvetaan opettamaan... Tiistaita odotellessa...

lauantai 3. toukokuuta 2008

Rata



Eli tässäpä raapustettuna menneen viikon maanantain rata. Tämä on yksi versio, mutta ehdittiin toki monta muutakin painella juosten...

Tänään tuli iloinen tekstiviesti. Huomenna kokoontuu jälkiryhmämme tottisharkkoihin! Jee! Edellisestä kunnon treenistä onkin aikaa ja paljon. Jotain pientä ollaan tietty kotona aina treenailtu, muttei se ole ollenkaan sama kuin häiriön alla. Ja jospa siellä saataisiin apua tuohon onnettomaan seuraamiseen. Herra hummailee sinnepäin-vähän-tossa-vierellä-ehkä-edellä-ehkä-perässä-melkein-vieressä tyylillä ;D Tuossa pari viikkoa sitten väläyttelin mielessäni, että jos nyt saatais kesällä niskasta kiinni, niin syksyllä vois kokeilla sitä BH:takin... Niin että Kirsi jos käyt lukemassa niin milloin aletaan treenaamaan...?

Vapputunnelmissa

Juu, tässä on näköjään vietetty vappua oikein urakalla kun on unohtunut kirjoittaa maanantain treeneistä... Eli ihan normaalistihan meillä treenattiin mennä maanantaina. Rata piirretään myöhemmin, sillä olen juuri nyt töissä ja sopiva ohjelma on kotikoneella... Näin sitä käytetään työaika hyödyksi ;D Harmittaa tosin istua sisällä, kun ulkona on todella upea, lämmin & aurinkoinen keli.

Mutta maanantaihin siis... Koira pursui intoa ja oli pitkästä aikaa treeneissäkin ihan erilainen. Siis sellainen räjähtävä riiviö ;D Tosin tässä räjähtävässä riiviössä oli myös se vallaton puoli paikalla, joka ei oikein malta kuunnella vaan ampuu radalla minne sattuu... Mutta oli meillä ihan mukavat treenit. Ja voi miten ylpeä olin siitä miten hienosti haki kepit kun tulimme niille niin, että jäin ohjaamaan vasemmalle. Ossi sujahti oikein hienosti oikean kautta ja juuri oikeasta välistä. Kontaktitkin otti melko tarkasti. Muutama korkeammalla ollut rima tosin tuli alas. Mutta kivaa oli!
Marianne on ruvennut houkuttelemaan agirotuun kesällä ja aika lailla on ruvennut polttelemaan ajatus siitä. Näinköhän saisimme maxi-joukkueen kasaan...?

AGIROTU 2011, Kuva Lauri Heino