Männä viikko

Oli meillä toki treenitkin tällä viikolla. Tosin keskiviikkona mamma toipui P!nk:n keikan reissusta ja kävi lasten kevätjuhlassa, joten Akin treeni-ilta jäi välistä. Olin siis molemmilla koirilla torstaina Ossin vuorolla.
Melko "kivan" radan oli Susanna laatinut. Ensin tehtiin tämä missä aloitetaan keskeltä. Nelosen takaakierto oli paha, etenkin Ossin kanssa. Ja puomin alastulolla hiulattiin taas urakalla. Semmosta pientä korjailua useassa kohdassa, josta tuli taas itselle fiilis et eihän tää onnistu taaskaan... Vaikka innolla se Ossi teki. Mamman vanhus. Muru.

Akin kanssa sujui yllättävän hyvin. Pikkasen takaakierrolla funtsi ennen hyppyä muttei pahemmin. Vauhtia ja intoa oli tosi mukavasti.

Kakkosrata (eka käänteisenä) olikin sitten vaikee pala - etenkin kartturille. On se vaan kumma miten vaikee on kääntää rata nurin... Ei meinannu muistaa millään... Tuolle punaiselle putkelle vienti tuotti harmaita hiuksia molempien kanssa...Etenkin Aki ehti aina pujahtaa tuohon etummaiseen putkeen. Ihan mukavat ja hikiset treenit (nyt se on kai kesä).

Treeniajan jälkeen otin Ossin kanssa toisella kentällä tehotreenit kontakteille. Yhtäkkiä huomasin kun verta oli enemmän ja vähemmän puomilla, koiran leuassa ja tippui ihan tippona. Ehdin jo säikähtää kunnes huomasin, et herra oli innostuneena purassu kieleensä REIÄN :) No treenit tietty loppu siihen ja onneksi vuotokin loppui pian. Hassu hurtta.

Pitkää rataa

Agilityssa alkoi tällä viikolla kesäkausi ja koska toinen ryhmä treenaa ulkona mahtuu halliin melko pitkäkin treeni ;) Että luulot pois heti kerralla oheisella loppusoralla... Itsellä oli lentsuinen olo ja jalkoja painoi. Ossi taas päätti porsaana loikkia A:n alastulot jo puolestavälistä estettä jos oltiin kunnon vauhdissa radalla. Jos mentiin pelkkä A niin kylläpä malttoi ottaa... Haettiin bumperit kehiin ja heti parani... Nyt vaan pitäs ottaa tehotreenit ennen kesäkuun kisoja.
Muutenkin radalla oli kompakohtia tänään ja tuntui ettei me osattu mitään... (väsyneenä ja kipeänä vaan ei pitäisi edes lähteä radalle). Pallot-radalla oli paha kulma kepeille ja sieltä vielä melkoinen leikkaus takaakierrolle. Parhaiten sain onnistumaan saattamalla kunnolla keppien alkuun, odottamalla että lähtee pujottelemaan kunnolla ja vasta sitten leikkaus keppien toiselle puolelle koiran takana. Happi oli melko vähissä kun nämä radat oli vedetty...

Eilen jäi Akin treenit välistä kun sattui itselle työmenoja. Ja tänään en vaan yksinkertaisesti enää jaksanut toisella koiralla spurttailla ratoja...

Hikkee pukkaa

Heti kun alkaa kelit lämmetä, alkaa valitus - kun on kuuma ja hiki ja ... No mutta miusta on kiva että vihdoinkin lämpeni, vaikkakin treeneissä tuli oikeesti melkoinen hiki :) Johtuiko sitten kelistä vai ohjaajan ominaisuuksista?
Tällainen rata tänään Akin ryhmässä. Näytti muuten paperilla helpolta muttei sitä todellakaan ollut. Ja juosta sai oikeesti. Aki teki alun tosi kauniisti aina kepeille asti. Niitä se ei muka jotenki nähnyt (tai jotain) kun touhusi ihan omiaan ja paineli ohi...  Kun saatiin kepeillemeno sujumaan niin loppukin sujui nätisti. Oikeastaan Aki yllätti minut tänään. Ei paljon tarvinnu paikkailla ja vauhtiakin oli. Toinen suoritus oli sitten pikkaisen hitaampi ja siinä jo sählättiinkin vähän enemmän,,,

Ihan mielenkiinnosta tein radan Ossinkin kanssa. Sitä oli paaaaaljon vaikeampi ohjata tällä radalla. Sekun ehtiin niin paljon pidemmälle vauhdillaan... Putkelta hypylle 4 se ei meinannut millään taipua vaan kiersi takaa useamman kerran. 8 hyppyä se ei lukenut vaan tuli ohi minua kohti. Muuten oli ihan ok menoa.

Helatorstain viettoa

Aamulla kello soi 3:20 ja treffit oli 5:15. Nokka kohti Pieksämäkeä... Perinteisesti auto esitti temput, viimeksi hävisi turbot, nyt loppui öljyt... Perillä selvisi myös, että kisajärjestäjät olivat myöhästyttäneet kisojen alkua tunnilla... ja me siis oltiin todella ajoissa. Otettiin sitten pikkuiset tirsat autossa. Titi ja Pirtsu starttasi aamulla mineissä ja me vasta iltapäivällä makseissa... Jouduimme siis muutaman tunnin odottelemaan ja arvelin Ossin keränneen kierroksia autossa...

Ensimmäisenä A-kisana oli hyppäri. Yksi pikku possu varasti lähdöstä... Alku oli kuitenkin tehtävissä siitä huolimatta. Kepeille asti selvittiin ok, mutta siinä työnsin koiran väärään väliin. Olin kyllä arvellut että sellainen mahdollisuus on, ellei ole tarkkana. En sitten vissiin ollut... Pahin painajainen oli vauhtisuoralta (putki 11) seuraavalle hypylle takaakierto. OMG. Olin suunnitellut rataantutustumisessa eri lailla, mutta radalla arvoin ja plörinäksihän se meni. Ja Ossi hyppäsi väärin päin. Hylly siis. Tokavika hyppy oli myös takaa (tuo käsin töherretty piirroksessa). Hyllyn jälkeen oli melko ok. Mutta ei me kauheen huonoja oltu, kun tuloksia tuli vaan 6 kpl ja koiria starttasi 33. Alla rataprofiili ja videota tumpeloinnista.

 B-kisaa ennen mietittiin Titin kanssa, että jotain pitää keksiä Ossin lähtöihin. Ulkona poljin jalkaani pari kertaa maahan ja komensin Ossin maahan. Ihan piruuttani aattelin kokeilla myös lähdössä... ja WHAAAAT... Koirani kesti kuin nakutettu. Tai no, videolta näkyy että mieli tekisi mutta se pysyi!!! Pääsin ihan kahden esteen päähän vastaanottamaan. Rata oli oikein mukava ja tehtävissä oleva. Puomin alastulolta vitonen ja siinä sekosi vähän ohjaajan pasmat. Yhdelle hypylle (7) saatiin aikaiseksi kielto ja yksi rima tuli alas. Tulos siis 15 ja sijoitus 18./34. Ei siis mikään loistoveto, mutta voi miten onnellinen ihminen voikaan olla tuosta lähdöstä! Ja itseensä ohjaaja oli tyytyväinen, kun ehti tekemään suunnittelemansa puolen vaihdon ennen puomia (18).  

 C-kisan lähdössä tein saman polkaisun ja TAAS koira kesti lähdössä. JESJESJES. Ja pääsin hienosti kakkosen taakse pakkovalssille. Rata olikin oikein mukava. Ei ne kontaktit kauhean reilut olleet mutta otti kuitenkin. Saatiin siis taisteltua agiradalta NOLLAT! Jes. Sijoitus 5./31. Kaikki on siis mahdollista ja tämä valaa uskoa siihen, että josko kuitenkin saataisiin taisteltua valioksi. Tokihan se tarvitsee tuuriakin niin että nopeammat koirat ja taitavammat ohjaajat tekevät virheitä. Ja että osallistujia on riittävästi niin että serti siirtyy... Mutta tämä on se meidän unelma. Kisojen jälkeen vähän "harmitti" kun en pääse nyt toukokuussa enää starttaamaan kun on kyläilyä ja ristiäsiä yms menoa joka viikonloppu.... Intoa nääs olisi taas ollut ilmota hurttaa seuraaviin skaboihin. 

Maailmanmestarin opissa

Pitkästä, todella pitkästä aikaa olin ilmonnu koirat koulutukseen. Eikä sen vähempään kuin hallitsevan minien maailmanmestarin, Elena Kapustinan koulutukseen... Huh. Ei paineita, ei... Elena oli siis saapunut Lappeenrantaan meitä kouluttamaan pariksi päiväksi. Eilen olin töissä, mutta tänään menikin sitten lähes koko päivä hallilla; ensin itse baanalla ja sitten muita seuraten. Olin vähän pelännyt kieliongelmaakin, mutta hyvin me englannilla pärjäsimme.

Ehdittiin tehdä pari rataa. Ensin oli se pikkuisen "helpompi" joka oli melkoisen haastava kuitenkin. Ja juostava oli molemmissa... Ossin kanssa ensin. Ja kontaktithan ne paukkui. Niihin Elena suositteli alustaa ja naksua. Alusta ensin vaalea ja asteittain vihreäksi muuttaen. Tehtiin muutama harjoitus ja hienosti paineli Ossi kontaktit alas asti. Ja miten mieltä lämmitti kun Elena kehui Ossia ja sanoi että pystytään tekemään millainen rata tahansa nollaksi, kunhan laitetaan ne kontaktit kuntoon (jep. Helpommin sanottu kuin tehty kun koirakin täyttää jo 9 vuotta. Mutta hei! Eiköhän me vielä kokeilla).
Akikin oli oikein reipas poika ja ihan mukavasti vauhtia. Radalla ei onneksi ollut hankalia takaakiertoja tai muita vääntöjä. Akistakin sain ihan positiivista palautetta ja että se on enemmän mun koira kun vauhtia himpun vähemmän mutta tarkkaa työtä :)  Ihanat miun koirat!

Hirveästi ei esteitä kakkosradalle muuteltu - puomin alle siirtyi yksi putki ja rengas jäi pois. Rata kaksi olikin kuitenkin haastavampi. Etenkin ne alkukiemurat tuotti päänvaivaa. Ossin kanssa hieman vähemmän. Akille oli pari melko haastavaa juttua. Esim haastava keppikulma, muurin asento... Mutta kyllä me silti suoriuduttiin. Akin kanssa saatiin pari vinkkiä keinullekin. Tarvitsee vaan olla avustaja mukana kun treenataan.
Mutta oli kyllä niin loistava päivä ja koulutus ettei auton akun räjähtäminenkään pilannut päivääni. Ja kyllä. Akku todella räjähti palasiksi kun käynnistin. Hitto että säikähdin, mutta niin säikähti pari jalankulkijaakin. Luulivat varmaan et jossain ammuttiin. Sen verta voimakas oli pamaus, että konepeltiin tuli lommo, sisältä ulospäin :) Mutta nyt tää laittaa saunan päälle ja hautoo särkeviä kinttujaan... Mitäs läksit, nih?

Wapun jälkeen...

Eilen ei sitten jaksettu hallille. Vappu on rankkaa aikaa. Tai no. Johan me oltiin ryhmän kanssa todettu ennen vappua et eiköhän huilita, osalla kun oli tokokisoja yms. Joten tänään siis hallille Ossin vuorolle. Otin myös Akin mukaan ja sain treenailla senkin kanssa.

Tehtiin kaksi kivaa pätkää. Ensin nuo vaaleat pallot. Ossin kanssa alku oli kinkkinen. Kakkosen edestä lähetys takaakierrolle. Ja jos haltuunotto ennen kolmoselle lähetystä oli huono, ehti koira muurille asti. Samoin välillä hyppäsi kakkosen ja kiersi sitten hypyn jälkeen kakkosen vasemmalta (eli kuvan "alalaidan" puolelta) ja sitten oltiinkin lirissä kolmoselle viennin kanssa. Kun saatiin alku sujumaan, niin nuo ihan vierekkäin olevat putket olivat vaikeat. Etenkin kuutosen niiston jälkeen piti tarkasti saatella ulompaan putkeen.
Akin kanssa taas alku teetti erilailla töitä. Se kun töksähtää hypyille ellen liiku. Uhkarohkeasti menin kakkosen eteen ja saattelin sen takaakierrolle ja pyörähsin itse samansuuntaisesti ympäri. Hieman Aki jarraili mutta hyppäsi. Kauniisti haki kepit. Todella tarkasti ja pitkältä piti kutosella niistää. Ja ihan sika tarkasti ja nopeasti Aki lukee mua. Se täytyy todella saatella joka esteelle kunnolla loppuun asti. Kasilta tuli helposti ohi kohti keinua jos vaan vilkaisinkin jo seuraavaa estettä, saatika jos otin jo yhdenkin sivusuuntaisen askeleen kasihypyltä poispäin - kohti keinua.

Sitten tehtiin mustat pallot. Ossi ensin. Muurin taakse vastaanottamaan, varpaat kohti keppejä. Kulma oli vaativa, mutta pienellä työnnöllä meni hienosti kepeille oikein. Kontakti piti taas muistutella... Kasin jälkeen takaaleikkaus jotta linja maalille asti parempi. Aika lailla samoilla kuvioilla pärjättiin tällä radalla Akinkin kanssa.  Lopuksi  hiulattiin vielä  kontakteja Ossin kanssa. Ois taas kisaa ens viikolla tiedossa... Tänään kuitenkin meillä oli oikein mukavat ja sujuvat treenit molempien poikien kanssa.

Viikonloppuna pääsemmekin oikein tehokoulutukseen, kun Elena Kapustina saapuu kouluttamaan LAUlaisia. Huh. Jänskättää jo. Lisäjänskätystä tuo se, että koulutus on englanninkielinen. Ei oo meitsillä nuo termit ihan hallussa suomeks, saatika enklanniksi...