Mamman kolmikko

Mamman kolmikko

tiistai 30. maaliskuuta 2010

Rimppakintut treenaa

Saimme tänään mukaan treenaamaan Ninkan, joka toi oheisen radan (2 treeniä, toinen isoilla ja toinen pienillä numeroilla)... Huh-huh. Hyvä etten itkua vääntänyt kun radan näin. Tarkoitus oli että koira irtoaa nuo putken takana olevat hypyt itsenäisesti, niin että ohjaaja jää putken "taakse". Keipeille oli etenkin tuossa toisessa radassa aivan kaamea kulma, pitkiä vientejä, vauhtisuoria... Eikun treenaamaan siis.


Ossi muuten teki molemmat radat ensin Veeran kanssa. Meni oikein mukavasti eikä tullut edes kurkkimaan mihin se mamma jäi. Otti jopa kontaktit ihan mukavasti. Suurin ongelma Veeralla ja Ossilla oli tuossa versiossa jossa mentiin ensin putkeen, kierrettiin hypyt ja mentiin uudelleen putkeen. Mutta riittävän terävällä ohjauksella sekin alkoi sujua. Oli hauska katsoa parin menoa.

Ossi otti aivan loistavasti kepit molemmilla radoilla ja haki ne huipusti. Irtosi hyvin sinne putken taakse hypyille. Ja vaikka olinkin juoksusuorilla paaaaahasti myöhässä niin Ossi kuitenkin eteni seuraavaa estettä kohti eikä ruvennut "hyrräämään" ympyrää tietämättä minne mennä. Kuumana se kyllä kävi ja räksytys oli taas sen mukaista. Mutta loistava treeni!

Akilla sujui ensimmäinen treeni paremmin (eli tuo joka alkaa hyppy, putki, rengas, kepit...). Renkaalla iski rimakauhu ja se piti lopulta madaltaa. Sitten siitä mentiin ok. Kepit oli ohjaten sujuvat. Puomi ja A meni mukavasti. Hypyille ei arvatenkaan irronnut mutta kun ohjaaja juksi putken ja hyppyjen välissä niin no problems... Tänään kaiken kaikkiaan iski taas joku rimakauhu. Toisen treenin Aki tekikin sitten mini-hypyillä ;D Mutta meno oli heti sujuvampaa.
Akillakin oli hyvä treeni.

maanantai 29. maaliskuuta 2010

Kesä tuli?

Tai ainakin turkit meni ja jäljelle jäi 2 nahkarottaa :)
Akista tuli ihan söpö, mutta Ossi taas menetti jotenkin kaiken miehekkyytensä... Ossi keveni jo loppuviikolla ja puuskutus-läähätys loppui heti. Tosin saimme myöskin koiran sänkymme nukkumaan kun herraa kylmäsi... Aki keveni eilen. Leikkaaminen sujui molempien kohdalla yllättävän helposti. Vaan voi kauhea miten huopunut tuo Aki sitten loppupeleissä olikin. Oli jo aikakin siis luopua karvamääristä. Mennään sit liiveillä ulos jos pakkasta vielä tulisi....

keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Agiliitoa

Blogi tuntuu pyörivän agilityn parissa... Noh, mutta haitanneeko tuo - sehän se on mitä touhutaan eniten ja säännöllisesti.
Ossi oli pari viikkoa tauolla. Tänään siis pääsi hommiin sitten Varkauden. Intoa oli ja hyppy kulki. Ei siis merkkiäkään jumeista tms mikä siellä silloin iskikään... Hyvin oli kuulolla. Tosi loistavasti meni. Radalla oli hyppyjä, rengas, putkia, kepit ja keinu.

Aki myös etenee ihan mukavasti. Tosin selän taakse sitä ei passaa yhtään jättää tai tulee esteen ohi. Keinun ryömi iiiiiihan matalana (huvittavaa menoa) mutta meni kuitenkin. Siihen pitää vaan saada vauhtia ja varmuutta. Kepit tökkii edelleen. Kädellä ohjaten menee, muttei esim hae niitä vielä yhtään itsenäisesti. Mutta oli mukava huomata, että hyvin se Akikin alkaa irtoamaan ja etenemään. Oli mukava treeni.

PS. Kiaralta saatiin terkkuja, että odotus etenee hyvin ja paksusti voidaan :) Viikolla 16 odotellaan pentujen syntymää. Jänskättää jo minuakin.

keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Ollaan me treenattukin...

Sunnuntaina Akilla oli viimeiset "Oman ryhmän" tottikset. Oli kohtaamisia ja ohituksia. Paikallaoloa ja malttamista ;D Meni ihan kivasti. Akilla oli hieman normaalia enemmän malttia hommassa, kun aamulla oli käyty 1,5 tunnin lenkki jonka ajan koirat sai revitellä irti. Oli mukava treeni, paitsi se sormien näykkiminen nakkia haukatessa. Harmi, että treeni loppuu. On niin tarpeen tuolle kakaralle. Täytyy vissiin jälkiryhmän kanssa polkaista treenit taas käyntiin.

Maanantaina oli vuorossa agility. Ossi jäi kotiin, ihan varmuuden vuoksi, vaikkei mitenkään kipeältä vaikuta. Akilla huomasin korvatulehduksen. Aika ärhäkän näköinen, joten on aika jännää ettei poju ole reagoinut kuinkaan, ei ole rapsutellut eikä ravistellut päätään. Päätimme siis kuitenkin lähteä treeniin. Meillä oli paljon hyppyjä, pari putkea ja pussi, kepit sekä puomi. Aki meni tosi loistavasti. Monia esteitä sujuvasti peräkkäin. Mietin radalla, että kauheasti on edistystä tullut nyt talven aikana. Keppejä täytyisi vaan höyläillä enemmän. Mutta saapa nähdä joko pian uskellettaisiin mölleihin pojun kanssa... Oli mahtava treeni!

Kisavideo



Kirsille kiitos videosta. Tässä Ossi kirmaa Varkaudessa 13.3.2010 B-kisassa.

lauantai 13. maaliskuuta 2010

Lomailua ja kisailuja

Männä viikko oltiin talvilomalla lasten kanssa. Päätettiin jättää koirat mummolaan. Itse vietettiin mahtava loma ulkoillen ja arjen murheet unohtaen.
Koirat olivat pärjänneet mummolassa mukavasti. Mitä nyt yksiä vieraita olivat kauhesti pelänneet... Syykin siihen selvisi. Heillä on kotona kettutarha ja koirat vierastivat sitä hajua.
Mutta viikossa tuli koiriakin jo ikävä ja jälleennäkemisen riemu olikin suuri.

Tänään startattiin Ossin kanssa Varkauden kisoissa 3 kk kisatauon jälkeen. Lisäksi treenitaukoa 2 viikkoa ja viikko erossa. Jännitin siis kovasti mitä kisoista tuleekaan. Lähdettiin jo aamutuimaan matkaan, kun lähdettiin Kirsin ja Incan ekoja kisoja kattomaan ja kannustamaan.
Tytöillä meni mahtavasti kun ekasta startista tuli eka nousunolla. ONNEA vielä kerran!!!

Nollajahtia toivoin minäkin, edellisestä kun on kulunut luvattoman paljon aikaa.
Tuomarina oli Hannele Lummeranta. Molemmat radat oli mukavia, meille sopivia kun ei ollut suoraa vauhtistarttia. Ekaksi oli B-kisa. Ossi oli lähdössä normaalin innokas mutta satiin silti mukava lentävä lähtö. Ossi oli kuulolla ja teki mahtavaa työtä. Rimat oli 60 cm ja silti pysyivät ylhäällä. Mutta sen verta oli vauhtia, että puomin alastulokontaktilta saatiin vitonen. Toinen vitonen oli täysin ohjaajan moka kun ei käskytä. Koira oli menossa putkelle oikein, mutta ohjaaja oli tuppisuuna joten koira tarkisti, et pitikö tänne mennä ja sai kiellon... Muuten oli aivan loistavaa menoa. Sijoitus oli kympillä viides. Ihan ok, ottaen huomioon, että tuloksia oli kaiken kaikkiaan vain kuusi! Ettei kauhean helppo rata...Toiseen starttiin toivoin yhtä hyvää keskittymistä...

A-kisan rata vaikutti vaikeammalta. Kepitkin oli "kauheassa" kulmassa. Lähtö onnistui taas, siinä oli 3 hyppyä, putki ja kepit. Ja siihenpä matkamme tyssäsi. Ossi tuli renkaan ohi. Ihmettelin ja korjasin. Hyppäsi renkaan, mutta seuraavasta hypystä jälleen ohi. Koetin korjata, mutta taas ohi. Tässä vaiheessa totesin, että koirani on kipeä jostain kun ei hyppää. Niinpä vedettiin hylyksi. A:n ja puomin herra meni vielä, muttei hypännyt. Siihen meni minun nollahaaveet... Mutta eipä kipeän koiran kanssa passaa "leikkiä". Maalissa Ilona tuli katsomosta sanomaan, ettei Ossi ollut ekassa startissakaan ihan itsensä oloinen hypyillä. Silloin minua vähän alkoi huolestuttamaan... Kunhan saan Kirsiltä videon, niin täytyypä tarkastella. Eli kotimatkalle... Särjin siinä vielä oman polvenikin, kun pyörähti jotenkin ympäri. Eli kotiin palasi rampa kaksikko... Tai jotain. Harmitti kovasti, mutta näin tällä kertaa.

Nyt seuraillaan Ossia, että onko aihetta hierontaan vai menikö joku paikka vaan eilen kun valokuvattiin hurttia ulkona ja ne juoksenteli liukasta laituria pitkin... Lipsuivat sinne tänne ja hyppivät hankeen... Jos vaikka venähti joku kohta??? Joka tapauksessa vain Aki lähtee treenaamaan maanantaina ja Ossille toivotaan pikaista paranemista. Mutta kyllähän mammaa taas vähän huolettaa. Kun nuo koirat ei osaa puhua et mikä on.

AGIROTU 2011, Kuva Lauri Heino