Moppitukka kesäkuntoon

Kyllä. Kesä tulee. Moppitukka päivitys 1.0 --> rantakuntoon.com
Tänään läksi siis junnarilta tukka. Herra 7 kk ihmetteli viilentynyttä olotilaansa ja kostoksi rullasi hepuleilla talon kaikki matot (kaikki 3) ihan pinoon. Mutta hei. Läähättäminenkin loppui ihan heti.

Männä viikolla saimme tiedon, että moppitukka pääsee agilityn valmentavaan ryhmään - jee. Ja apua! mitähän siitäkin mahtaa tulla...? Ensi viikolla aloitetaan.

Viime viikolla työt haittasi harrastuksia, eikä isommatkaan päässeet treeniin. Muta sitä edellisellä viikolla tehtiin tästä radasta nuo valkoiset numerot, eli haastavampi rata. Ja sitähän se oli. Minulla oli molemmat koirat mukana. Ossi oli ihan mahdoton. Ei niiku kuunnellu eikä nähny :) Melkoista sohellusta oli rata. Ja tuo keppien jälkeinen elämä ei meinannut onnistua millään - pituus mentiin aina poikkipäin. Hohhoijaa.

 Aki selvisi hieman paremmin radasta. Mutta sillä oli se etu, että pääsi ensin baanalle, jolloin ohjaajan jaloissa oli vielä paukkuja. Henna oli kyllä varoitellut, että ootko tosissas että otat molemmat koirat. Joo... Ja se kyllä tuntui illalla omissa koivissa. Oli muuten semmoset pökkelöt että huh. Mutta vaikka rata pelottava olikin niin silti Aki selvisi ihan yllättävänkin hienosti

Kevät

Riviin järjesty... Ja Aki näyttää ihan mäyräkoiralta (=pitkältä)

Melkein rivissä

Yks kattoo sinne ja toinen tänne ja kolmas...

Selfie, johon 2 ei halunnut osallistua

Viikonloppuna oli tosi makeet kelit. Aurinko paistoi ja lämmitti, linnut lauloi. Tuntui ihan keväälle. Kävin kirmaamassa lähirannan jäällä poikien kanssa. Hyvin pärjäsivät.
Tosin muita liikkujia oli niin paljon, että enimmäkseen Martti oli irti - nuo 2 tolloa kun painelevat minne sattuu niin ei viittiny riskeerata että kakara painuu (ja painuisi varmasti) perään teille tietämättömille ja räksyttämään muille ulkoilijoille.

Sunnuntaina samat kelit jatkui ja siippa vei vuorostaan herrat jäälle. Olivat tallustelleet vähän kauemmas kuin me lauantaina joten siellä oli kaikki 3 saanut riekkua ilman hihnoja. Näitä kelejä lisää kiitos!

Isommatkin treenaa

Kyllä meillä isommatkin pääsee hallille, vaikka kirjoitukset kovasti Martti-painotteisia ovatkin. Viime torstaina ehdin pitkästä aikaa Akin treenivuorolle. Rata kutakuinkin tällainen, ulkomuistista piirretty. Akilla oli vauhtia mukavasti. Ohjaaja pelkäsi polvensa puolesta. Se kun oli vihoitellut edellisen viikon. Mutta kasassa se pysyi ja maaliinkin päästiin. Jopa melko kivalla suorituksella.

Radassa ei mitään ihmeen vaikeita ollut vaikka pari paikkaa epäilin alkuun. Keppien jälkeen laitoin koiran putkeen ja menin esteiden vasenta puolta ja kun Aki ponnisti kympille niin tein takaaleikkauksen joka käänsi koiran hyvin putkeen. 17-18 väliin persjättö. Puomin menin ensin vasemmalta ja 21 kierrätin oikealta. Mahdollista oli mennä myös puomi oikealta ja kierrättää 21 taaemman, vasemman siivekkeen kautta. Eli sekin kokeiltiin. Kumpikin ihan jees eikä jälkimmäisessä edes putki kutsunut Akia vaikka niin alkuun luulin.

Ja koska Akin eka suoritus oli hyvä, niin toiselle radalle otinkin Ossin. Rimat medissä. Vanhus paahtoi ihan hullun kiilto silmissä :) Mamman muru. Pikkaisen unohtui tuo A:n alastulokontakti. Mutta onhan tuolla koiralla se estevarmuus ihan eri luokkaa kuin Akilla. On se tykki - edelleen.

Tänään sunnuntaina lähdin Martin kanssa hallille kuokkimaan yhden junnuryhmän treenejä. Voi vielä kun muistettaisiin opit myöhemmin siirtää omaan treeniin. Mutta vaikka oli kuunteluoppilaana siin lopussa sai Martti kokeilla putkea -jälleen- ja mitä? Sehän sujahti sinne lopulta ihan kuin ois aina tehny sitä. JES!!! Nyt pitää ottaa eri suunnista niin että itse tarjoaa sitä... Tästä se lähtee. Vielä kun ois kunnolla aikaa käydä hallilla. Ryhmän jälkeen juoksenneltiin vielä Raikun kanssa. Likka paineli Martin lelu suussa edeltä ja Martti roikkui kaverin hännässä. Huvittavia nassikoita olivat!

Marakatti uimakoulussa

Eilen olikin Martilla jännät paikat. Pakkasin töiden jälkeen autoon Martin ja Ossin ja treffattiin uimahallin pihassa BC-tyttö Haru. Aki joutui jäämään kotimieheksi. Lähinnä sen takia, että intoutui viimeksi niin kovasti, että äänen käyttö oli melko kovaa. Ajattelin Ossin toimivan tässä tapauksessa Martille parempana mallina. Aki lähtee kyllä sitten taas seuraavilla kerroilla polskimaan.

Reippaasti nuorukainen paineli vieraaseen paikkaan sisälle ja lähti vielä vieraiden kanssa pesutiloihinkin, minun jäädessä vielä vaatteita kuorimaan yltäni. Pesupaikalta herra tosin olisi mielummin tullut pois. Mutta rauhoittui sitten, vai alistui kohtaloonsa...? Vaan voi miten likainen vesi kaverista lähti. Tosin niin lähti Ossistakin, eikä tästä nyt niin kauaa ole kun Ossi viiemksi kävi uimalassa pesuilla.

Altaalle meno ei jänskättänyt ja tassuja kasteltiin pallon perässä kovastikin. Mutta takajalat jäi vielä tiukasti rannalle. Mutta kun uittaja nosti kaverin uimaan niin se sujui enemmän kuin hienosti. Lelut ei tosin siinä kohtaa kiinnostaneet (taisi kuitenkin hieman jänskättää) mutta kun itse kiersin altaan reunoja niin hienosti polskutteli minun "perässäni".

Kovasti oli kiinnostunut mitä Ossi ja Haru altaassa teki ja härskisti riisti rannalla muiden noutamia sorsia. Eli kyllä tästä uimamaisteri vielä saadaan :D

Pulikoinnin jälkeen huuhtelemaan tukka ja sitten alkoi se "pikkukoilankamalakidutushetki". FÖÖNAUS. Se oli ihan karmeaa Martin mielestä. Saatiin silti osa tukasta kuivaksi ja melko muhkea tukka siitä tulikin. Meillä oli oikein mukava reissu ja toivottavsti pian taas uudelleen!

Aamujäillä

Kylläpä nyt on jääpainotteisia postauksia. Mutta näin vain on. Eilen illalla Martti kävi taas jääpallokentän reunalla ja ritilärappusissa. Hitsi että ihmiset meinaa vähän jänskättää... Hetki menee ennenkö voi olla kaveria.

Tänään ajatuksena oli käydä rannassa jäälenkillä, mutta vettä olikii nilkkoja myöten. Ei siis päästy rantaviivaa pidemmälle. Tai no koirulit otti pienen retken, Ossi etunenässä ja loput paineli perässä. Saatiin pojan kanssa herrat myös samaan kuvaan, hieman se työtä teetti mutta pysyivät! Huomenna on suunnitelmissa lähteä agilityhallille Martin kanssa :)

Uimahommia

Menossa & tulossa

Akin loiskaus

Käymme yhdessä ain, käymme aina rinnakkain....

Haru mukana menossa

Ossi hieman hillitymmin loikkii

Aki ihan selvästi nauttii

Tänään itselläni oli vapaapäivä ja olimme varanneet uima-ajan Koirakylpylä-hotelli Elämäni koiraan.
Kun nyt kerran paikkakunnalle tämä talvi-uintimahdollisuus on koirille tullut, niin päätimme vihdoinkin lähteä kokeilemaan. Mielessä se on ollut monesti, mutta toteutus on jäänyt vaiheeseen...

Kelikin oli uimahommille juuri sopivaa, jäätävää vesisadetta/räntää, märkää ja tylsää. Miksipä siis emme kastuisi kylpylässä. Ohjaaja vähintään yhtä paljon kuin koiratkin. 

Mukaamme lähti Jerkko ja BC tyttö Haru. Ja meiltä osallistui nuo aikuiset koirat - Ossi ja Aki. Tosin seuraavalla kerralla saa kyllä Marttikin lähteä opettelemaan :) sen verran hauskaa tuntui hurtilla olevan kun vauhtiin päästiin.

Koirista oli hieman jännää mennä uuteen paikkaan, etenkin kun siellä joutui heti pesulle. Myös liivit olivat outo juttu, mökillä kun saa uiskennella ilmankin. Mutta talon tavan mukaan myös me ne puimme. Varmaan edistyneemmät (=aiemmin käyneet) uimarit saa sitten jo polskia ilmankin.

Ossia jänskätti alkuun kovasti koko allas ja herra olisi mielummin noukkinut sorsia altaan reunalta käsin. Lopulta, hieman autettuna, hiffasi homman sekä rampin josta veteen pääsi ja sitten alkoikin innokas polskuttelu ja sorsan nouto.

Aki katsoi hetken, kokeili hieman ramppia ja sitten molskis ja loiskis. Oli muuten kaikkien muiden lähdöt paaaaaljon hitaampia kuin Akin loiskaisut. Aki nautti ihan selvästi suunnattomasti. Ja melukin oli sen mukainen, melko kimakkaa haukuntaa havaittavissa...

Uima-aika tuntui loppuvan liian nopeasti, mutta kotona huomasi, että kyllä se oli ihan riittävä aika, kun koirat maata mötköttää ihan kaikkensa antaneina. Uinnin jälkeen pesulle, kuivaamaan ja fööniin kuivattelemaan. Siis apua! Ihanaa. Ja mun sessut jopa suostui siihen.

Oli kyllä niin loistava kokemus, että mennään varmasti uudelleen. Ja oikeasti myös Martti pääsee kyllä tuonne kokeilemaan. Jos vaikka Raiku lähtisi kaveriksi...

Kiitos Jerkko ja Haru seurasta!

Haru ja saalis

Treenattukin ollaan...

Tässä koostetta radoista joita blogitauolla ollaan tehty. Ei varmaan kaikkia mutta joitakin... Osassa radoissa menee 2 treeniä, helpompi ja vaikeampi.

 

Hengissä ollaan...

Luova tauko venähtikin sitten hieman pidemmäksi kuin aioin :) Mutta hengissä olemme ja aksaa on treenailtu. Kisat korkattiin ensimmäistä kertaa syksyn jälkeen menneenä viikonloppuna kotihallissa. Meikäläistä jännitti ihan sikana.... Olin ilmoittanut molemmat jätkät 2 radalle, tarjolla olisi ollut 4 per koira, mutta ajattelin aloittaa kevyesti... Tuomarina oli Suomalaisen Jari. Ja minä tykkäsin ihan mahottomasti rataprofiileista. Ei semmoista ylivaikeeta vääntöö vaan suht mentävää, joka onnistuu myös tämmöiseltä tumpelolta ohjaajalta...

 Ensin hypäri.
Ja Ossi baanalle ensin. Lähdettiin melkolailla lentäen joten arvata saattaa että olinkin sitten hieman myöhässä. Enkä ehtinyt kääntää Ossia tuonne kolmosputkeen, kun se ehti hypätä tuo 14 hypyn... Hylly siis heti kärkeen. Mutta loppurata oli oikein sujuvaa menoa. Aika olisi ollut 37,57 eli ihan hyvin alle ihanneajan. Pikkaisen katselin herran hyppytyyliä, ettei ole ihan normaali. Joten hieroja kutsuu meitä lähiaikoina.
Sitten Aki. Alku sujui paremmin. Mutta 6 hypyltä otettiin kielto kun herra istahti hypyn taakse. Tätä ei olekaan hetkeen tehty joten en ymmärrä mistä tassu taas puristi... En ollut edessä tms... Noh, tämä koira on välillä melkoinen arvoitus. Matka jatkui kuitenkin kunnes Aki esitti sairaan hienon irtoamisen renkaan jälkeen tuonne suoraan putkeen. Vaikka suuntani oli aivan oikea. Tosin videotahan ei ole joten vannomaan en mene. Eli hylly tästäkin...

Sitten agilityrata. Ossi aloitti ja mitä. KESTI LÄHDÖSSÄ - JEEEE!!!! Ja mikä parasta, myöskään kontaktivirheitä ei napsittu!!! Mutta niitä rimoja tipahteli alas 3, eli 15 vp. Aika maalissa 39,44 joka alle 44 ihanneajan. Ja mikä omaa mieltä lämmitti... Me pingottiin lujempaa kuin yksi seuran nopeajalkaisista naisista ja bortsuista. Mie olin niin ylpee tästä vaikkei nollia/sijoituksia tullutkaan.
Aki suoritti myös kontaktit puhtaasti, mutta otti taas yhden kiellon hypyn takana istuskelusta... Eikä taaskaan ollut edes mikään paha paikka. On se kumma. Treeneissä vetää vaikka millasia takaakiertoja ja nyt taas kosahteli helpoissa kohdissa...
Aikaahan meillä siihen istuskeluun meni, niin että +6,55 yliaikaa tuli.

Mutta ihan mukava korkkaus kevään kisoille kuitenkin. Vaikkei tuloksilla juhlittu niin fiilikset oli kohdillaan!

Tulossa luova tauko

Mennä viikolla vielä treenailtiin kummankin sessun kanssa. Akin kanssa täytyy muistaa, ettei sitä saa valsseilla jättää selän taakse... Häviää heti minne huvittaa... Muuten se oli kyllä ihan pätevä keskiviikkona. Mamma taas möhelsi ohjauksissaan, mutta saatiin niitä sitten taas kuosiin kunnes taas ehdin unohtaa.

Ossi tykitteli perjantaina hyviä ratoja. Sai pinkoa ihan tosissaan... Ei tehty mitään mahdottoman vaikeeta pätkää. Takaakiertoja, leijeröintiä ja perusjuttuja. Puomin kontakteja jne.

Nyt ollaan kolmisen viikkoa hiljaa kun mamma lähtee lomalle lämpimään! Sitten jaksaa taas treenata uudella innolla.

Muumimukijahdissa

Aamutuimaan pakkasin koirat autoon ja suuntasin Kouvolaan. Ai miten ihanaa kun maksit oli kerrankin ekana ja päästiin kotiinkin ihan ajallaan (=ehti ottaa päikkärit) kisapäivän jälkeen. Tuomarina oli Pertti Siimes. Ja jatkossa muuten täytyy muistaa etten ilmottaudu Kouvolaan jos kisat ulkokentällä. Meikäläisen askel ei kulkenu yhtään, ei yhtään. Sen verran upottaa se hiekka.
Ratapiirrokset suunnilleen näin. Piirretty ulkomuistista ja nyt en ihan varmaksi enää muista miten päin tuo 5 ja 6 hyppy hypättiin tällä ekalla radalla...
Ossi sai kunnian aloittaa skabat. Suoraan autosta rataantutustumisen jälkeen... Ei hyvä. Koira oli jossain ihan muissa maailmoissa ja sitten levisi ohjaajankin aikeet... Lisäksi herra karkasi lähdöstä melko törkeästi...Taidettiin hyllyttää tonne seiskalle tai jotain. Mutta muutenkin tuntui, että se pyöri ja hyöri ihan omiaan... Mutta hei! Kontaktit se otti!!!!  Sitten koiran vaihto ja pieni väli. Akin kanssa sujui jo paremmin.... Tai noh. Tulos kuitenkin. Tuolla hypyillä 5-7 jossain kohtaa saatiin pari kieltoa. Muuten Aki teki ihan nättiä, joskin hidasta duunia. Vaan niin oli tahmee ohjaajankin jalka, että aikavirhettä tuli reippaat 15 sekkaa. Järkkyä! Sijoitus joku 25.

Rata kaksi. Jälleen Ossi kärkeen. Ja nyt se mokoma karkasi vielä törkeämmin jos mahdollista. Otin takaisin lähtöön ja komensin odottamaan. Hihkaisin tuomarille että menään siitä suoraan maaliin kun istutin takaisin lähtöön... Kesti se nyt hetken, mutta kestääkö taas seuraavassa? Eli tältä radalta hylky eikä päästy alkua pidemmälle. Mokoma possu. (Välillä mieltin, että onko tässä enää mitään järkee Ossin kanssa vaikka sillä intoa ja halua on, mutta tuo lähdöissä varastelu on niin törkeetä)

Aki oli jo vähän nopeampi toisella radalla. Harmittavasti ohjasin hypylle 16 huolimattomasti ja se tuli ohi. Kielto. Mutta muuten ihan ok rata. Tosin olihan meillä nyttenkin yliaikaa reipas 11 sekkaa.  Sijoitus 10.

Hyppäri vielä viimeiseksi. Nyt Ossi pysyi lähdössä ehkä nanosekunnin kauemmin (eli ei oppinut edellisestä). Joltain hypyltä tipahti rima ja johonkin sain sössittyä kiellon. Keppikulma oli paha ja putken 11 väärä pää houkutteli... Hyllyksi meni tämäkin. Oltiin vissiin vanhuksen kanssa vähän epävireessä molemmat.

Akikin kielsi jollekin hypylle mihin sain vauhdin tössäämään ja keppien ekan välin läpi juoksi kohden putkea... siitä vitonen. Sitten meni maku ja sössittiin keppien alkua ihan kunnolla. Enkä edes muista mille esteelle hyllytettiin... Olikohan Akillakin putken väärä pää. Eli tällä radalla ohjaajalle tuplahylly.
Ei totisesti ollu meidän päivä. Tosin erilaisella pohjalla ois voinu olla fiilinki ja mano jo toinen... Mutta turha kai sitä on jossitella jos ei oma jalka nouse. Ossin kohdalla harmitti erityisesti sillä perjantain treenit meni niin mahtavasti! Millähän planeetalla nyt oltiin.

Kouvolasta ei siis muumumukeja - haetaan kaupasta  :)

Perjantaina treenattiin

Ossilla oli perjantaina treenit, sama rata kuin Akilla keskiviikkona. Vanhushan pisteli ihan tosissaan. Meni ihan mukavasti. Kontakteilla oli namit. Muutamaan kertaan otettiin tuo keppien jälkeinen elämä kun mamma meninasi olla sekaisin eikä hahmottanut mitä tekee...  Mutta saatiin sekin kohta sujumaan. Oli se vaan pätevä pappa!!

Piirinmestaruudet Kotkassa

Sunnuntaina lähdettiin taas Kotkaa kohti. Tällä kertaa Titi & Pyry kyydissä. Vuorossa kolmoset (ja siis itsellä molemmat koirat kyydissä \o/ ) ja piirinmestaruuksien jahtaaminen. Harmittavasti en piirrellyt ratoja talteen, eikä järjestävä tahokaan niitä ollut nettiin laittanut. Mutta ensin siis hyppäri (ratapiirros bongattu tuomarin sivuilta) ja tuomarina itselle uusi tuttavuus Markku Kaukinen. Nousun "kunniaksi" Aki starttasi ekana. Rataantutustuessa mietin vaan kauhulla noita takaakiertoja ja Akia... Mutta rohkeasti tulta päin. Ja miten päästiinkin ihna nätisti alku. Ehdin leikata putkella koiran edessä ja sain käänettyä kepeille. Takaakiertokin oli ihan ok.  Tuolla hyppykiemuroissa meinasi itsellä jalat mennä solmuun ja olin työntämässä Akia esteellä 9 takaakierrolle. Viime hetkellä tajusin, että EI, EI VIELÄ.... Ja sain pelastettua naftisti, mutta aikaahan se meille maksoi. Loppu paineltiinkin ihan kivasti. Pikkasen Aki arpoi okserilla, ehkä muut ei huomannu mut mä tiesin just mitä se aatteli. Mutta hyppäsi kuitenkin!!! Ja sillä lailla. Nollalla jäbä alotti kolmoset, vaikka vähän yliaikaa olikin.

Ossin kanssa sama rata. Sehän porsasteli taas lähdöstä ihan omia aikojaan liikenteeseen... Onneksi sain sen putkeen ja homma oli vielä pelastettavissa. Ja ihme kyllä sain sen takaakierroillekin, tai siis että itse ehdin niille sen viemään :)  Vaan entäs sitten. (En ollut ainoa...) Unohdin katsoa koiraa murilla ja lähdin vaan kiitämään. Ja sehän tuli ohi. ARG! Korjaus ja loppuun päästiin ok, mitä nyt vikana ollut okserin rima tipahti. Eli kymppi ja hieman yliaikaa. Mutta tulos. Ja niin oli ekaa kertaa isä ja poika samalla tuloslistalla kolmosissa. Poika parempana. (ylin lista)

Sitten oli agirata ja tuomarina Seppo Savikko. Taas Aki paineli ekana. Alku päästiin ok, mutta sitten ite sössin yhelle hypylle ja sain koiran jarruttamaan kiellon arvoisesti (ja tässä kohtaa niin kuulin Heinin ruoskan laulavan, että mitä säää siellä tössit....) Mutta siihen hajosi pakka ja ohjasin väärään väliin keppejä, taisi tulla ohi keppien ja kielsi okserille. Siitä kohdasta oikaistiin vaan maaliin. Akille siis hylly.

Ossin kanssa saatiin tulos. Eihän se mikään nätti ollu ku mokailtiin senkin kanssa. A:n alastulo ja joitakin kieltoja saatiin, sekä sitä myöten yliaikaa. Mutta vanha herra sai yhteistuloksen ja oli piirinmestaruusskaboissa kuiteskin 20 :)

Sitten vielä joukkuerata. Team pinkki. Olin ilmottautunu Ossin kanssa ja Aki varakoirana. Muut joukkueessa Sirpa & Valo, Heli & Blanca ja Titi & Pyry. Titi päätti että Pyry lepää ja Aki starttaa. Tehtiin vielä ohjaajan muutos niin että Titi meni Ossin kanssa ja minä kolmannen osuuden Akin kanssa. Sirpa starttasi ekana. Hylky. Heli sain vitosen. Pikkasen ittee jänskätti et jaksaako Aki edellisen radan sössimisen jälkeen. Mutta huippua, sillä oli ihan sikana intoo ja vauhtia. Ja saatiin muuten taas nollat, harmittavasti 0,95 sek yliaikaa. Mutta olinpa tyytyväinen.
Joukkueen ankkurina Ossi ja lainaohjaaja Titi. Mua tais jänittää enemmän ku Titiä. Mutta niin vaan tekivät nollan, Pikkaisella 0,53 sek yliajalla. Mutta tuomarikin nauroi kun Titi komensi Ossille JARRRRRRRUUU... Kuuluttajakin juonsi jotta taitaa olla harvoin tämän koiran ohjaajana ;D Mutta kyllä mä olin ylpee miten hienosti se kulki. Ja loppuun asti piti jännittää... Niukasti jäätiin lopulta neljänsiksi mutta oltiin kyllä itte aika tyytyväisiä.

Kisat oli pari tuntia myöhässä ja sitä mukaa kotonakin oltiin aika myöhään yöllä... Mutta mukava reissu oli! Molemmat koirat oli niin murusia vaikkei mitaleja juhlittukaan!

Tekevälle sattuu...?

Viime perjantaina lähdin Ossin kanssa innolla treenaamaan uuteen ryhmään... Paikalla 2 koirakkoa. Rata oli kiva, mutta älkää kysykö miten se meni...  Ossi meni ihan mukavasti alun. Sitten sattuikin pikkuruinen äksidentti. Kouluttaja oli laittamassa nakkeja keinun alastulolle ja Ossi ryntäsi TÄYSIÄ yhtään jarruttamatta keinulle. Valtava lentokeinu, yhtään ei lauta laskenut... Ja auts. Siitä suoraan ISO törmäys koulutajan päähän. Hänen rillit hajos ja kipu kova. Kohta verta ja minulla jo pieni paniikki. Onni onnettomuudessa, vain silmäkulma ja nenänvarsi auki, ei siis silmä itse. Mutta päivystyksessä meni sitten meidän ilta. Lievä aivotärähdys ja komeet mustelmat... Että on tää agility vaarallinen laji. Tällä viikolla kokeilemme kuitenkin uudelleen...

Keskiviikkona oli Akin treenit oheisella radalla 1-20 oli mölleille ja 21-40 meille kilpaileville. Meille vaikein pala oli tuo keppien jälkeinen elämä. En saanut millään muuveja kohdalleen ja koira paineli aina A:lle. Muuten Akilla oli mahtavasti intoa ja vauhtia radalla.

Lisäys.... Ossin treenit perjantaina sujui hieman paremmin kuin viikko sitten :D  Rata oli sama kuin Akilla keskiviikkona. Herra oli aikasta päheen upee. Vaikka mä oli muutamissa valsseissa auttamatta myöhässä niin pyistyin paikkaamaan takaaohjaten. Tuossa alussa 1-2 hyppyjen jälkeen piti tosissaan tehdä töitä, että sain koiran putkeen. Se ois paljo mielummin menny kepit. Kontaktitkin dementikko otti, tosin keinulla edelleen vauhtia ihan liikaa...Muksat treenit!

Viikon reenit ja sitten lomalle lompsis

Tällainen muunnelma oli tämän vuoden Agirodun Open class radasta meillä treenissä ulkovuorolla keskiviikkona. Olin taas molemmilla sessuilla sillä torstaina oli taas muuta menoa Ossin treenien aikaan...

Aki teki tosi tarkkaa työtä, joskin melko hidasta menoa taas. Etenkin nuo takaakierrot (10 ja 19) oli tahmeita. Kokeilin ensin tuon 10-11-12 mennä hypyn 11 vasemmalta vetäen tuonne hypylle 12, mutta jostain syystä Aki hakeutui aina sen hypyn sieltä väärältä puolelta. Sitten kokeilin mennä oikealta, vaikkei se linja mitenkään ihanteellinen ollut, sillä hyppyä 11 piti "väistää" oikealle. Mutta kummasti ehdin vaan pinkoa ja sain Akin hienosti työnnettyä hypylle 12 ihan oikein. Muuten tosi nättiä ja puhdasta rataa.

Ossilla oli vaikeuksia kepeillä. Ei muuten millään mennyt loppuun. Aina jätti kesken peria väliä ennen. Kunnes jostain sen jarrutuksesta tms keksin että aurinko paistoi niille juuri niin, että siinä kohdassa tultiin varjosta valoon, eikä reppana siis yksinkertaisesti nähnyt loppuja keppejä. Ja minä olin jo ollut raivon partaalla ja huolissani, että miksei se tee niitä. Ei auttanut kuin saattaa kunnolla loppuun siis. Muuten Ossikin paineli ihan mukavaa rataa,  Ohjaaja perässä tuttuun tapaan :)

Mutta nyt alkoi meikäläisen kesäloma ja ekaks mennään vähän möksälle ja sitten käydään rokkailemassa ja järjestellään vähän pesisturnausta. Joten ainakin 2 viikkoa lomaillaan treeneistäkin, ehkä jopa kolmaskin. Niin ihan tiedoksi vain jos meistä ei kuulu...

Jaksaa jaksaa heti keskiviikkona

Aamulla nukuttiin pitkään, sillä eilinen kisailta ja myöhäinen kotiinpaluu väsytti. Onneksi oli vapaapäivä. Sen kunniaksi käytiin mukavalla lenkillä Titin ja Harun & Pyryn kanssa. Koko lössi osasi olla hienosti irti metsälenkillä, eikä pojille tullut nahinoita keskenään. Oli mukava lenkki. Kiitos seuralaisille!!

Illalla vähän olisi kehtuuttanut mutta lähdettiin silti treeneihin. Olikin melko haastavat pätkät. Ensin tein Akin kanssa tuon pallo-treenin. Se meni mukavasti. Hieman piti putkelle 9 saatella ja tuo 10 hyppy hidasti vähän menoa. Mutta muuten.... Olipa pätevä jätkä.

Neliötreenissä vaikeni pala oli tuo 7-8-9-10 osio. Ei tuntunut loogiselta kumpikaan renkaan puoli ohjaajalle. Aina olit jotenkin väärässä paikassa ja tuo 10 hyppy sössittiin... Parhaiten lopulta meni kun vetäisin oikealta puolelta ja tuon kympin siivekkeen ympäri (täältä alakautta) vaikka se tiukka käännös Akille hidas onkin... Mutta tässä tapauksessa toimi parhaiten.

Treenasin Ossinkin kanssa kun tiesin etten torstaina ehdi sen treeneihin. Sen kanssa vallan yhdistin molemmat radat :) Ensin neliöt ja siihen heti perään jatkettiin ympyrä kolmoselta loppuun asti. Ossi oli oikea timantti. Teki niin loistavaa työtä. Kontaktitkin otti hienosti kun oli namit alastuloilla jarruna :)

Luokattoman huonoa menoa

 Juu. Lähdettiin sitten Ossin kanssa oman seuran iltakisoihin. Tuomarina Marja Lahikainen. Heti kärkeen katsoin ratapiirrustukset seinällä ja totesin ettei oo yhtään meidän rata takaakiertojen takia. Minä kun en tahdo ehtiä viemään niille.... Noh. Yrittänyttä ei laiteta... Startattiin kisailijoiden loppupäässä. Vuoroa odotellessa koira oli keskittynyt ja kuulolla. Mutta kun starttiviiva lähestyi hävisi herralta korvat ja mä ehdin aatella että voi porsas... Ja sellaiseksihan se muuttuikin... Karkasi niin törkeästi radalle ja hyppäsi kakkosen vielä väärin päin. Hylly siis. Kiepautin Ossin tässä kohdassa alkuun istumaan. Ja sieltä sai tulla vasta luvan kanssa... Tehtiin 2 ekaa hyppyä, kepit ja maali. Joku 16 estettä jäi siis suorittamatta radasta. Vähän mua harmitti, ettei päästy edes kokeilemaan vaikkei ollukaan meidän rata.

Noh, sitten pienen odottelun jälkeen hyppäri. Lähtö saatiin nyt paremmaksi mutta jostain syystä töpeksittiin kepeillä ihan urakalla. Kepeillä jotka Ossilla on niin varmat. Alku meni pieleen ja lopussa väännettiin urakalla miljoona korjausta. Tuli milloin mistäkin ulos eikä meinattu saaha viimesestä välistä herraan ulos. Hylly siis tässä kohdassa jo. Sit ku päästiin vauhtiin niin loppu rata sujui sit ihan mukavasti. Poislukien tuota 10 takaakiertoa jonne en ehtinyt viemään.

Mutta olipa niin huonot kisat ettei usko erkkikään. Mutta täältähän suunta on sitten vain ylöspäin - vai?

© Veera Kiuru

© Miira Ikonen

© Miira Ikonen

Käymme yhdessä ain, aina rinnakkain.... Rakas Ossi    © Miira Ikonen