Niistellen

Oli Sadun vuoro tuoda treenit. Päivän treeniaiheena Ossilla siis niistot, niisto-sokkari ja takaakierrot. Öö... Kun ei heti kirjoittanut niin onkin unohtanut. Mutta aika hyvin ne treenit taisi mennä. Titi heitti meille lopuksi hieman muutetun radan. Siellä huomasi että ei Ossi osaa tehdä oikein ellen minä liiku. Yllätys :D

Aki on vaan niin tykki...

Viikko sitten avattiin Akin nollahana ja tänään Ruokolahdella, heti ekassa startissa vedettiin nollat ja luva. Eikä se kakkosradallakaan kaukana ollut. Ihan ohjaajan moka se hyllytys. Mie oon niin tyytyväinen tohon hurttaan nyt kun se vaihde on löytynyt. Ei se kyllä vieläkään kestä jos olen hypyn edessä, ohjaajan vaan täytyy muistaa pysyä pois tieltä ;) - todettiin taas hyppärillä. Mutta tässä ekassa kuvassa fiilistelen kakkospallilla Akin toista nollaa ja LUVAA... Aki oli jo autossa lepäämässä. Kisakuvat ANNE LIND - iso kiitos!!!

Tuomarin Ruokolahdella oli Viitasen Anne, meille uusi tuttavuus. Vaan radat oli todella mukavia, meille sopivia. Eli Aki aloitti aamun A-radalla (ratapiirrokset tulossa). Mitäpä siitä sen kummempia sanomaan, kuin että komeaa menoa. Keppien viimeisen välin meinasi jättää mutta huomasin ja sain korjattua ajoissa. Mutta miten uskomaton oli fiilis maalissa kun tajusi taas saanennsa nollaradan. Ja sijoituskin oli hienosti toinen. JEI! Hyvä me!

Akin B-radan hyllystä saamme syyttää ohjaajaa. Se kun ei pysynyt suunnitelmassaan juosta alkusuora esteiden oikealta... Se juoksi vasemmalta ja veti koiran tietty siihen väärään päähän putkea. Tämän takia sekosin itse hieman rytmissä ja olin keinulla hieman tiellä, eikä Aki uskaltanut ottaa sitä ihan puhtaasti, olisi tullut kielto ellei olisi jo hylly alla. Jos olisin ottanut alun kuten meinasin olisi tämäkin kohta saattanut mennä puhtaasti. Loppurata olikin ihan uskomattoman upeaa liitoa ja puhdasta menoa. Eli ohjaajan takia meni mönkään, muuten olisi saattanut olla jopa nollarata tämäkin... Mutta mitä sitä jossittelemaan, upeasti koira teki enivei.

C-rata oli hyppäri. Tässä vaiheessa taivas nakkasi niskaamme vettäkin... Me pääsimme muutamalla pisaralla, mutta loppupään kisaajat kastuivat kunnolla. Tosin niin kastuin vielä minäkin, sillä Ossin ratojen aikaan satoi välillä rankastikin... Mutta tällä radalla en ihan ymmärtänyt mitä tapahtui. Joko iski kisaväsymys vai mitä ihmettä. Aki tempaisi seiskahypyn ohi ja vielä ulkokautta. Mielestäni olisi ollut ihan looginen hyppylinja edelliseltä... Nooh. Koska jouduimme ottamaan seiskan uusiksi niin sitten olin kasin eri puolella kuin Aki. Ja sehän tarkoitti sitä, että herra istahti esteen taakse... :D kun ei voi hypätä mua kohden. Vauhtia siis ja yhtämatkaa... Loppu sujuikin sitten oikein kivasti. Tuloksena siis 10 virhettä ja sijoitus kuitenkin neljäs.

Eikä ne Ossinkaan nollat niin kaukana olleet. Meillä on vaan nyt ollu "epäonnea" rimojen kanssa kun muut pelittää... Ossi aloitti kisaurakan C-kisalla, eli hyppärillä. Varasti ihan porsaana lähdössä mutta onneksi oli pelastettavissa oleva alku. Ja voi että miten kauniisti se meni. Ja sitten se YKSI RIIVATUN RIMA pamahti alas. Siinä meni nollat. Että minnuu taas harmitti, miten lähellä se jälleen oli... Vedettiin toka nopein aika ja viitosella sijoituttiin viidensiksi.

Noh, B-kisassa uusi mahdollisuus. Mutta kuinkas meille sitten kävikään... Nyt kun pysyi rimat unohtui YKSI kontakti, alastulo se taisi olla ja sivusilmällä näin kun tuomarin käsi heilahti.
Eikä siinä mitään. Kyllähän se Ossi aika törkeästi sen jätti tekemättä. Mutta voi kun niin jo toivoisi sitä onnistumista Ossinkin kanssa. Eikä aina näitä epäonnen vitosia... Muuten B-radalla meno oli ihan mahtavaa. Mee laik! Aikamme oli kolmanneksi nopein ja sijoitus jälleen viides.
C-kisan lähdin miettien, että jokos se nolla meillekin tulisi, oli kuitenkin kulkenut aika mukavasti kaksi ekaa rataa.

Mutta kun alkuun tipahti rima nro 4 loppui oma ohjaaminen... Virheitähän siitä seuraa kun huolimattomasti tekee. Eli kaikki loput voidaan panna suoraan miun piikkiin. Toki tuo rimakin saattaa olla liian aikaista käskytystä tms. Puomia alastulokontakti jäi välistä ja muurin jälkeen ajettiin seuraavan hypyn ohi ja siitä kielto. Saatiin kuitenkin korjattua ja paineltiin rata hyllyttämättä (WOO-HOO) loppuun... Sijoitus 15 virheellä niinkin hyvä kuin neljäs.

Takana oli siis mahtava kisapäivä. Kaikki sujui mukavasti, vaikka sade vähän kastelikin ja Ossi hieman taas varasti...

Akin tulos taas lämmitti mieltä vaikka Ossia vaivaava "viitoskirous" ohjaajan mieltä vähän latistikin. Mutta jospa se saadaan karistettua vielä joku päivä kun sitkeästi kisataan vaan. Pakkohan meidän on nolliakin saada kun nyt on ruvennut kuitenkin ihan kivasti kulkemaan. Kummityttönikin jaksoi koko päivän reippaasti. Vaikka kotimatkalla hälle hyytymys iskikin... Tosin täytyy myöntää, että otti ohjaajakin parin tunnin tirsat ennen saunaa...
Kuvat Anne Lind.

Epiksissä ratatreenaillen

Tänään olikin treenivuorollamme epikset. Tuomarina oli Himasen Pertti. Ajattelin lähteä kokeilemaan josko Ossi pysyisi startissa. Ja mikä naurettavinta, sanoin vielä lähtiessäni kotoa, et nyt ei sitten varmaan varasta. Mitä ei sitten tehnytkään. Pysyi kuin tatti paikoillaan komentoon asti. Molemmilla koirilla ohjasin alun todella huonosti ja kumpikin ajautui kakkoshypyn ohi saaden vitoset. Ossin kohdalla jännitin kestääkö aloillaan vai ampuuko ennenaikojaan radalle ja Akin kanssa pelkäsin vauhtini hiipuvan jostain syystä niin, että koirakin olisi stopannut. Josko vaan unohtaisin nämä tällaiset radalla ja menisin vain... Voisi sujua paremmin. Molemmat otti hienot kontaktit. Ossi ajautui kepeillä väärään väliin alussa, ja siitä toinen vitonen. Rima 8 taisi pätkähtää alas. Tulos 15 virhettä. Kakkosluokan ihanneaika oli 50 sekkaa ja me painelimme -3,26 alle (46,74).
Ohjasin Akin muurille hieman huolimattomasti, joten oli tulossa sen ohi (hypylle 12 ja siitä toinen vitonen. Myös kepit onnistuvat tänään Akilta hyvin. Tulos 10. Ykkösten ihanneaika oli 55 sekkaa ja me alitimme sen -3,82 (51,18). Näillä mennään sitten kohti Ruokolahtea lauantaina...

Näistä iloisista agikuvista iso kiitos ANNE LINDILLE!!!



Yllä: Ohjaaja jopa näyttää siltä, että se koettaa juosta :)





Katso kenguru loikkaa... Ohjaaja taputtaa innoissaan, sillä Aki pisteli tosi mainion loppusuoran vilkuilematta ohjaajaan, joka hiihtää armottomasti perässä...

Taas juostaan päälle...

Sirpa veti meille päällejuoksutreenit. Ja hiivatti se voi olla vaikeaa nopean koiran kanssa. Ossi tuli muutaman kerran oikeasti jaloille kun ohjaaja oli ihan väärässä kohdassa vasta menossa... Saatiin muutama onnistunut suorituskin vaikkei ne ehken ihan tyylipuhtaita olleetkaan :)
Ylläoleva rata tehtiin sitten toisin päin ja on se kumma että voi olla vaikeaa vaihtaa suuntaa - juuri kun aloit toiseen suuntaan pelittää.
Ossi turhautuu älyttömästi näissä tekniikkatreeneissä joita ei niin hyvin osata. Tai onko se turhautumista kun haukkua louskuttaa ihan sikana. Ei lopeta, ei sitten millään... Radalla se ei ole ollenkaan niin pahaa, välillä menee jopa ihan hiljaa...

Lieksasta kajahtaa...

Eipä ollut turha reissu Lieksaan ei... Aki se avasi nollatilinsä aika komeasti voitolla. Mutta aloitetaanpas alusta. Tuomarina Lieksassa oli Minna Väyrynen. Rimat 55 cm. Ensin baanalle Aki. Radan alkukiemurat sujuivat epäilystäni huolimatta oikein mainiosti. Nollat oli alla kun Aki oli menossa hypyltä 9 putkelle 15. Huomasin ja sain korjattua. Näin vältyttiin tässä kohtaa virheeltä. Ja melkein loppuun asti se tilanne säilyikin. Sitten en oikein käsitä miten ja miksi Aki lähti hypyn 17 ohi oikealta. Ehkä vedin itse liian kaukaa? Unohdinko käskyttää? Noh ohi tuli kiellon arvoisesti, korjaus ja saldona siis 5 virhettä. Vähän harmitti sillä suoritus oli muuten tosi bueno. Alitettiin ihanneaikakin ja sijoituttiin kolmansiksi. Mukava avaus päivälle.

B-kisasa meno oli ihan uskomatonta. Millään en meinannut maalissa uskoa, että todellakin saimme nollan! Jee! Uskomatonta. Päivän tulostavoite oli oli siis saavutettu, se oli asetettu matkalla kisapaikalle. Aki ei epäröinyt missään, vauhti oli hyvä ja kontaktit otti todella kauniisti. Ihanneaika oli 58 sekuntia ja sen alitimme -12,01 aikamme ollessa siis 45,99. Ja näin siis saimme Akille ensimmäisen LUVA-nollan. Ja voitimme vielä. Olipahan aika hangonkeksimäinen olo. Sääkin suosi ja aurinko porotti lähes kirkkaalta taivaalta.

Ossin starteissa rimat oli 60 cm, tuomari sama. Olipahan melkoista säätöö. Taisi se varastaa startissa, onneksi alku oli pelastettavissa oleva. Rima 9 tuli alas. Kielto hypyllä 17 kun oli tulossa ohi suoraan putkelle. Jostain vielä kolmas vitonen saatiin, mutta nyt en ole ollenkaan varma mistä. Jäikö kenties joku kontakti vai säädettiinkö tuolla 17 hypyllä toisenkin arvoisesti... En tiedä. Mutta ei se mitään. Virheitä siis 15, alle ihanneajan ja sijoitus viidensiä. Ihan hyvin sillä säätämisellä :) Ossin meno oli kuitenkin melko hallittua, ettei tullut sellainen olo että se porsastelisi. Että tulos ei harmittanut, etenkin kun Akin nollat oli alla.

B-kisa. Alku sujui. Ja taas rima räpsähti alas. Kuinka meillä ei nyt nuo rimat kestä ylhäällä. Kun se tuli alas niin loppui ohjaajan ohjaaminen. Jotenkin olin sitä mieltä, että virheitä olisi ollut enemmänkin alla ja niinpä koira livahti putken 13 väärään päähän. Jos oisin tajunnu ettei ollut kuin 1 rimanpudotus olisin ehkä ohjannut paremmin enkä hyllyttänyt. Kivasti teki töitä eikä hyllytys harmittanut, sillä kaikki muutkin maksi kakkoset hyllyttivät tämän radan.
Päivän saldona roppakaupalla hyvää mieltä, pari lahjakorttia (Lieksa kutsuu siis ensi vuonnakin) sekä palaneet käsivarret.

Viimeistelyt viskileikkauksin...

Akin treeneissä tehtiin viskileikkausta ja pöytää. Treeni 1-12 (pallot) sisälsi viskileikkaukset esteillä 3-4, 5-6 ja 11-12. Toinen treeni (neliöt) oli sellainen iloinen rallattelu. Aki oli taas niin iloinen ja noheva koira, ettei uskoisi että sillä mitään hyppyongelmaa on koskaan ollutkaan...
Olin varannut hallin taas tunniksi treenin jälkeen ja sitten hiottiin Akin kanssa vielä kontakteja. Ossi teki saman treenin kuin Aki ja kontakteja myös. Rataan olen piirtänyt "ylimääräiset" esteet joita kieputtelimme omalla tunnilla rataesteiden lisäksi...

Näillä Lieksaa kohden!

Olhan meillä torstaina harkatkin

Juu treenit oli tosiaan torstaina, mutta bloggeri on ollut jossain päivityksessä eikä siis päässyt kirjuuttelemaan. Akin ryhmässä oli bäckläppi. Tehtiin 2 kertaa radalla (noissa B-kohdissa). Aki teki ihan loistavasti. Mutta kolmosta ei hypännyt jos minun vauhti stoppasi. Eli minun täytyy muistaa liikkua koko ajan... koko ajan... koko ajan. Kun muistaisin sen nyt kisoissa!!! Kepit aloitti kivasti mutta meinasi karata liian aikaisin, kun kontakti kutsui (vaikkei sitä tehty). Ohjaajan täytyy kepeillä muistaa olla painostamatta, eli ei kumarrella eikä niiailla alemmas oudosti vaan selkä ja jalat suorana mennään. Kontakteja tehtiin vähän itsenäisesti. Niihinkin Lauran johdolla mietittiin uutta toimintatapaa... Katsotaan saadaanko toimimaan.

Olin varannut hallin vielä tunniksi Akin ryhmän jälkeen. Pääsi Ossikin vähän treenailemaan. Tehtiin tuo sama bäckläppitreeni. Hyvin veti Ossikin, tosin meinasi irrota puomille kolmoshypyltä. Lisäksi tehtiin kontakteja sekä takaakiertoja ja välistävetoja sekä -työntöjä.
Täytyy sanoa että hyvin veti taas molemmat koirat. Oli hyvä mieli.

Taas twistaillaan

Oli miun vuoro viedä twisti-treeni Ossin ryhmään. Valmistauduin katsomalla tekniikkavideoo eilisen illan. Teoriassa sisäistin mutta käytäntö ei ollut ihan yhtä sujuvaa. Mutta selvittiin hengissä. Ossin kanssa vaan pitää olla niin ajallaan, käsi oikeessa kohdassa, silmät selässä jne. Tehtiin ekaks tuo perustreeni kolmella hypyllä molemmin puolin. Sitten tuo alakulman rata. Keppien kulma tuotti hieman tuskaan kun esteväli ei ollut kovin tilava, mutta ihan ok löytyi aloitus. Kontaktin otti kivasti.
Lopuksi leijeröitiin pikkutreeni kolmella hypyllä ja veteistiin tuolla radalla twisti toiseenkin suuntaan. Siinä keppien aloitus oli vieläkin kinkkisempi. Mutta Ossi on vaan niin mahtava koira. Lieksaan on ilmo jo lähtenyt ja Ruokolahdelle pitäisi pojat ilmota myös. Kyllä niitä nollia pitää pikkuhiljaa jo tipahdella meillekin...

Akin uusi ryhmä

Tänään alkoi Akin treenit uudessa ryhmässä, uutena iltana. Vähän ohjaajaa jänskätti, mutta onneksi kouluttaja oli Ossin ryhmästä tuttu Sanna. Teimme tällaisen pienen ratapätkän jotta Sanna sai kuvaa meistä (ja muista uusista) ja taidoistamme. Suoriuduimme noh, kohtalaisesti. Ohjaaja oli taas muutaman kerran armottomasti myöhässä tai sijoittuneena vika kohtaan... Sain myös Akin taas hyppäämättömyyteen. Oma vauhti ei vaan saa stopata. Kohta korjattiin ja sitten taas mentiin... Kepit aloitti hyvin, mutta jätti lopun kesken. Muutama yritys eikä ohjaaja saanut kumartua paineistamaan koiraa, vaan selkä suoraksi ja menox. Viimeinen spurttaus radalla oli jo oikein onnistunut. Tästä se taas lähtee.

Uudet ryhmät

Niin se alkoi taas kevätkausi treeneissä ja uudet ryhmät ja treeniajat. Ossi treenaa edelleen tiistaina hieman uudistuneessa ryhmässä. Ryhmämme on vuorovetoryhmä ja treenin jälkeen jäimmekin hallille sopimaan mitä milloinkin treenataan ja kuka tuo treenin. Harmittaa vähän, että suunniteltu takapirumme ei sitten tulekaan meitä valvomaan, se on minulle ja Ossille iso tappio. Toivottavasti saamme ryhmämme pyörimään ja kehitymme edelleen.
Aki treenailee jatkossa torstai-iltaisin...

Tänään teimme Ossin ryhmässä oheisen radan. Meni jopa yllättävän hyvin. Kontaktit otti ja tuo takaakiertokin (backlappi) onnistui tokalla ihan ok. Keppikulma oli haastava, mutta kun ohjaaja muisti jarruttaa vauhtia niin koira sujahti oikeasta välistä. Oli hyvä treeni. Eikä pinna palanut :)