Liikuntaa...

Kuvat by Titi Mäkelä

Tänään parturoinnin jälkeen lähdettiin Martin kanssa hallille aksaamaan. Titi ja Raiku lähti mein seuraksi. Marttihan paineli putken (pitkän ja hieman kaarella) kuin vettä vaan. Ja vieläpä eri kulmista jne. Lisäksi opeteltiin jalkojen välistä kävelyä, keinun perusteita ja hypylle lähettämistä. Nopeasti herra hoksaa jos haluaa. Mutta ellei, niin alkaa etsimään sijaistoimintoja. Esim. hyppäämisen sijasta kiersi hypyn kun ei hoksannut mitä haluttiin, palkalle piti pyrkiä siis eri keinolla. Pari onnistunutta matalaa hyppyä saatiin kuitenkin aikaan.

Treenien jälkeen päästettiin nuoriso ulos rälläämään ja voi sitä riemua. Ne paineli tukka (Raikun tukka) hulmuten ympäri pihaa. Ja leikkivät kukkulan kuningasta. Kivaa oli. Kiitos taas seurasta Titi ja Raiku!

Ja hallilta ajoin vielä Martin kanssa satamaan tallustelemaan ja harjoittelemaan ihmisten, koirien, pyörien, lastenvaunujen jne kohtaamista...
Ja hiivatti kun olis ollu mielenkiintoisia variksia jäällä....
Sanotaan näin, että ihmeen virkeä koira täällä kotona silti on vaikka touhuttiin ihan urakalla.

Kevät

Riviin järjesty... Ja Aki näyttää ihan mäyräkoiralta (=pitkältä)

Melkein rivissä

Yks kattoo sinne ja toinen tänne ja kolmas...

Selfie, johon 2 ei halunnut osallistua

Viikonloppuna oli tosi makeet kelit. Aurinko paistoi ja lämmitti, linnut lauloi. Tuntui ihan keväälle. Kävin kirmaamassa lähirannan jäällä poikien kanssa. Hyvin pärjäsivät.
Tosin muita liikkujia oli niin paljon, että enimmäkseen Martti oli irti - nuo 2 tolloa kun painelevat minne sattuu niin ei viittiny riskeerata että kakara painuu (ja painuisi varmasti) perään teille tietämättömille ja räksyttämään muille ulkoilijoille.

Sunnuntaina samat kelit jatkui ja siippa vei vuorostaan herrat jäälle. Olivat tallustelleet vähän kauemmas kuin me lauantaina joten siellä oli kaikki 3 saanut riekkua ilman hihnoja. Näitä kelejä lisää kiitos!

Aamujäillä

Kylläpä nyt on jääpainotteisia postauksia. Mutta näin vain on. Eilen illalla Martti kävi taas jääpallokentän reunalla ja ritilärappusissa. Hitsi että ihmiset meinaa vähän jänskättää... Hetki menee ennenkö voi olla kaveria.

Tänään ajatuksena oli käydä rannassa jäälenkillä, mutta vettä olikii nilkkoja myöten. Ei siis päästy rantaviivaa pidemmälle. Tai no koirulit otti pienen retken, Ossi etunenässä ja loput paineli perässä. Saatiin pojan kanssa herrat myös samaan kuvaan, hieman se työtä teetti mutta pysyivät! Huomenna on suunnitelmissa lähteä agilityhallille Martin kanssa :)

Jääleikkejä & hallilla

Vihdoinkin pakkanen hellitti. Martti siis saapui meille 3.1.2016 ja hetipä alkoi pakkaset. Parhaimmillaan paukkui siellä miinus kolmessakymmenessä. Eipä siinä juuri pikkuherrakaan ulos tarjennut (eikä kyllä nuo isommatkaan turhaa lenkillä vetkutelleet), pikapissit pihalle ja kolmella jalalla sisälle. Vaikka muuten turkki melko muhkea onkin, niin töppöset jäässä. Ja niitä pakkasiahan piteli sitten yllättävän kauan. Mihinkään ihmisten ilmoille ei olla selvitty, mitä nyt eläinlääkärireissu rokotukset hakemaan tehtiin.

Joten eilen sunnuntaina oli aivan mahtava fiilis kun pakkanen oli laskenut alle kymmeneen!!! Vihdoinkin ulos!!! Saatiin Martille leikkiseuraksi Raiku-neiti 11 kuukautta. Lähdettiin tuonne jäälle temmeltämään. Ja kyllä kuulkaa pikkuväellä oli hauskaa. Välillä meno oli jopa hieman vaarallisen näköistä kun saaren rinnettä tultiin turhan lujaa alas...

Lenkin jälkeen saatiin muutamia hyviä vinkkejä mistäs nyt lähteäkään liikkeelle koulutuksessa agilityä silmällä pitäen. Pitäisi etsiä treenipäiväkirja ja sit mennään.... Naksuttelua onkin jo hieman tehty. Istuminen sujuu. Samoin ruokakupille mennään vasta luvalla.

Tänään minulla oli oman agilityryhmän koulutusvuoro. Koska keli oli melko lauha, päätin ottaa Martin hallille tutustumaan. Herra oli tosi reipas, eikä hallissa hajut/muiden koirien haukkuminen pelottanut. Pikkuherra rallasi oikein sydämmensä kyllyydestä parit hepulit siellä esteiden välissä.
Mutta ihmiset, ne ne oli kuulkaa hirweeeeen pelottavia. Jauheesti jänskätti ja pelotti mennä namiakaan ottamaan... Meni sitten kuitenkin, saattoi ehkä hieman kaukaa kurottaa... Mutta nyt täytyy ihan urakalla kuljettaa Marttia ihmisten ilmoilla.

Kotona on tosi nopsaan leimauduttu noihin 2 isompaan, ja kun ovella rapsahtaa niin vastaanottomelodiat kolmen toimesta on melko -miten sen sanoisi- kovaääniset! Isommat sai männä viikolla haukunestopannat kaulaan jos edes hieman saataisiin hillittyä moista konserttia. Siksipä lenkkeilytkin on toistaiseksi niin, että isot käy kimpassa ja Martti viedään yksin. Ei tartte oppia tota narupörinää noilta älliltä ja tälliltä.
Talon tavat olivat kaverille myös hyvin nopeasti tutut:

• 1) säntää jääkaapille kun ovi aukeaa ja jotain rapistellaan 
• 2) ole mamman paikalla sängyssä nopeammin kuin se.  

Hehheh. Ihana heppu tää on. Ja aamulla herra nuolla lupsuttaa (tai ainakin kovasti yrittää) kaulapoimut ja varpaanvälit puhtaiksi. Kutitttaa:)

Onhan pennun kanssa sitä työtä, mutta on tämä toisaalta ihanaa aikaa seurata miten vekkuli touhuaa. 

Jaksaa jaksaa heti keskiviikkona

Aamulla nukuttiin pitkään, sillä eilinen kisailta ja myöhäinen kotiinpaluu väsytti. Onneksi oli vapaapäivä. Sen kunniaksi käytiin mukavalla lenkillä Titin ja Harun & Pyryn kanssa. Koko lössi osasi olla hienosti irti metsälenkillä, eikä pojille tullut nahinoita keskenään. Oli mukava lenkki. Kiitos seuralaisille!!

Illalla vähän olisi kehtuuttanut mutta lähdettiin silti treeneihin. Olikin melko haastavat pätkät. Ensin tein Akin kanssa tuon pallo-treenin. Se meni mukavasti. Hieman piti putkelle 9 saatella ja tuo 10 hyppy hidasti vähän menoa. Mutta muuten.... Olipa pätevä jätkä.

Neliötreenissä vaikeni pala oli tuo 7-8-9-10 osio. Ei tuntunut loogiselta kumpikaan renkaan puoli ohjaajalle. Aina olit jotenkin väärässä paikassa ja tuo 10 hyppy sössittiin... Parhaiten lopulta meni kun vetäisin oikealta puolelta ja tuon kympin siivekkeen ympäri (täältä alakautta) vaikka se tiukka käännös Akille hidas onkin... Mutta tässä tapauksessa toimi parhaiten.

Treenasin Ossinkin kanssa kun tiesin etten torstaina ehdi sen treeneihin. Sen kanssa vallan yhdistin molemmat radat :) Ensin neliöt ja siihen heti perään jatkettiin ympyrä kolmoselta loppuun asti. Ossi oli oikea timantti. Teki niin loistavaa työtä. Kontaktitkin otti hienosti kun oli namit alastuloilla jarruna :)

Mitä jäbä duunaa...?

Käytiin aamulenkillä taas jäällä. Jätkät oli sitä mieltä, että soutelemaan pitäs päästä...

Terveisiä jäältä

Käytiin vähän kirmailemassa jäällä isommalla porukalla tänään... Kivaa oli!

Hämmäauteensuolla

Vuosi vaihdettiin kotona omalla porukalla. Rakettien pauke saa Ossin nykyään läähättämään ja kiertämään taloa. Aki taas ottaa ihan lunkisti. Ensi vuonna kokeilen feromonipantaa Oikariselle, jos jäät ei kanna eikä päästä mökille karkuun...
Tänään käytiin miekkosen ja koirien kanssa retkeilemässä... Kuvista näkee, ettei talvi ole talvi kun lumi uupuu ja lämmintä on +4 astetta... Mutta koirilla oli kivaa läträtä suovedessä...

Käveltiin pitkospuita, tai sitten ei....

Kaakaotauko

Potrettia pukkaa

Sessut istuu...

...sessut makaa...

Vesikoira nauttii kun ei ole pakkasta ja jäätä vaan pääsee lotraamaan!!!

Sukeltaa sukeltaa... etsii etsii...

Hilmuinen peto tuo Aki

Anna jo se keppi. ANNAannaANNAanna....

Muruset rakkaat

Aamujäillä

Aamulla oli tosi upea keli seiskan aikaan - aurinko paistoi ja pakkasta sellaiset viisi astetta. Hanki kantoi tosi hienosti. Päätinkin siis poikkeuksellisesti kurvata jäälle aamulenkille. Koirat sai revitellä sydämensä kyllyydestä hetken. Sain kuitenkin tällättyä pojat kuvaan hetkiseksi. Vaan katsokaa kuinka Aki juuri irvistää - mitäs keskeytin leikit ;D

Aurinkoa, nautintoa!

Ai ihanaa mikä keli tänään oli. Pikkaisen pakkasta ja PALJON aurinkoa. Hanki kantaa ja kimaltaa. Pakattiin siis perhe ja makkarat mukaan ja suunnattiin mökille. Vähän pilkittiin, tallusteltiin jäällä, ajettiin kelkalla ja paistettiin sitä makkaraa. Nam. Koiratkin kulki reessä sylissäni. Tähän päädyttiin koska niiden eteneminen kelkan rinnalla oli hieman tapaturma-alttiin oloista. Pikkaisen ne jännitti mutta paluumatkalla ne makaili jo muina miehinä sylissäni... Meidän puolesta nämä kelit saa jatkua!!!

Kirmailua jäällä

Saatiin tänään (ihana vapaapäivä!!!) maailman parasta lenkkiseuraa, kun vieraaksemme saapui Titi ja ihastuttava Haru-neiti. Lähdettiin käpsyttelemään jäälle, jossa hanki kantaa tällä hetkellä todella mainiosti. Pojat ja Haru kirmasivat tunnin lenkin vauhdikkaasti. Meidän pojat oli tuttuun tapaansa vähän nahkeita lämpenemään leikkiyrityksille, mutta ajoittain herratkin heräsi eloon Harun niitä riittävästi houkuteltua. Ja yllättäen saatiin herrasväki istumaan yhteiseen potrettiinkin.
Lenkin päälle juotiin tietysti päiväkahvit ja syötiin kuivia välipalakeksejä (talossamme ei koskaan ole pullaa silloin kun sitä tarvittaisiin...).

Meidän koirat on viimeaikoina saaneet ulkoilla reippaasti: sunnuntaina pitkällä lumikenkäilylenkillä vapaana jäällä, eilen pitkällä hiihtolenkillä (mökille) vapaana jäällä... Herrat ovatkin olleet melko väsyneitä ja rauhallisia iltaisin. Yksi ilta jopa niin rauhallisia, että miun piti jo vähän säikähtää, että mitä Ossille on sattunut kun herra ei tullut useastakaan kutsusta luokse, ei kuulunut mitään ääntä tms... Piti lähtee tarkistamaan, että mikä on. Siellä se makasi rättinä meidän sängyllä, silmät vähän liikkui kun juttelemaan meni ;D
Eilen illalla taas Akin kävely näytti kovin vaivalloiselta pitkän hiihtolenkin jälkeen. Vähän niinkuin mamma joka repäiseekin normaalia reippaammat lenkkeilyt ja on sitten kipeä seuraavat päivät :) Mutta tänäänhän nuo jo meni taas entiseen malliin. Ja kivaa oli. Uudestaan pian. Kiitos Titi & Haru!!

Syysmökkeilyä ja -töitä

Syyslomalla ehtii. Tultiin koko porukalla mökille hommiin ja nauttimaan tunnelmallisista illoista. Vesikoira on aina vesikoira ja herrat älli ja tälli ovat kahlailleet Saimaasta keppejä ja vahtineet katiskaa. Lisäksi herrat ovat olleet suurena apuna puunkannossa (tosin pinosta poispäin...) ja Ossi on nauttinut seurassamme myös saunomisesta. Näillä eväillä startataan viikonlopun kisoihin. Ohjaaja tosin saattaa olla hieman kankeahko tuosta puusavotasta johtuen... Mutta mukava loma meillä on ollut!

Lähetetty Samsung Mobilesta

Mökkeilyä

Lähdettiin viikonlopuksi saareen mökille. Koiruliinit oli taas niin elementissään = Vahtivat laiturilla ja söivät keppejä. Ja nauttivat olostaan! Yöksi tosin, Ossi ainakin, kampesi sänkyyn nukkumaan ettei vaan palele - vaikka Back on Trackit oli päällä. Heh. Mamman murukka.
Viime torstaina ei ollukaan treenejä kun seurassa oli episilta. Myö vaan jouduttiin jättämään skabat välistä kun olin iltavuorossa...

Lomalla on aikaa...

...Etenkin kun lapset läks kouluun taas niin äipällä on päivät vapaita. Sen kunniaksi käytiin tiistaina päivällä hallilla omatoitreeneissä vähän kontakteja tekemässä. Molemmat koirat teki hienosti. Lisäksi tehtiin pitkästä aikaa pöytäkin. Ja sitten ihan pieni pätkä perusrataa. Hikihän siinä helteessä tuli. Nekin kun alkoivat koulun myötä vaikka itse "kesä" tuntui niin kylmältä ja sateiselta. Ja niitä punkkeja vaan riittää ja riittää myrkyistä huolimatta. Ne on niinkun niin ällöjä! Ja levittää kaikkea inhaa... Tälläkin hetkellä yksi tuttavan koira on hoidettavana punkin levittämän anaplasmoosin takia. Ei kiva ei!!! Potilaalle toivotellaan pikaista paranemista!

Illalla lähdettiin vielä reippaana sauvakävelylle (ohjaaja kondikseen-projektia pukkaa). Otin Akin mukaan ja huristelin Titin ja poikain luokse. Kierrettiin ihan mukava lenkki joka oli tehokas niin itselle kuin koirallekin (ehkä). Koirat juoksenteli irti ja ai miten nätisti pojat keskenään oli, ei mitään pöhinöitä. Mutta eipä tuo Aki juurikaan pöhise ja pullistele kun on yksin, mutta jos Ossi on mukana niin kylläpä on toinen ääni kellossa.
Tällä viikolla luvassa vielä normitreenit ja perjantaina hallivuoro aamulla. Niillä sitten mennään viikonlopun kisoihin...

Vesikoirat mökkeilee

Oltiin männä viikonloppuna mökillä, Saimaan saaressa ihanassa :) Koirat vapaana ja vesikoiramaisesti vedessä lotraten - tietenkin!!! Vaan kuinka ollakaan, Akihan taas oli siinä lauantai-iltana sitä mieltä, että Ossilla oli saaren ainoa keppi. Tappeluksihan se meni. Aika napakka matsi oli pojilla. Ja verta molemmista. Ossilla silmäkulmassa vekki ja Akilla huulessa. Oli muuten koirat loppuajan melko kyräileviä ja "hiljaisia".
Nyt muutaman päivän jälkeen huomasin, että lieköhän siinä kahakassa Akilla mennyt etuhampaan ja kulmahampaan kärjet poikki. Jos näin on niin olipahan kova matsi. Ja vaikka mä veisin reekalastin keppejä, ni Akin mielestä saarella edelleenkin ois vain yksi keppi, se Ossin keppi. *HUOKAUS*

Joulun aikaa...

Niin se joulu lähestyy loppuaan kun tapaninpäivä kääntyy illaksi... Emännän jalka on ollut reilut 4 viikkoa kipsissä ja kyllä se kuulkaa koettelee meitä kaikkia. Koirat ovat kovin innokkaina lähdössä aina joka paikkaan kun ovat ressukat päässeet vaan normaaleille remmilenkeille ja parit kerrat juoksulenkille miehen kanssa.

Joten joulu Räiskynniemessä toi mukavaa vaihtelua kun pojat on painaneet vapaana sydämensä kyllyydestä. Ja talon puolesta oli vielä leikkikavereitakin. Etenkin Aki rallasi Lissun kanssa niin paljon, että ensimmäisen yön jälkeen kävely oli hieman jäykähköä... Mutta siitä se sitten taas vertyi ja meno eikun koveni.

Nyt odotellaan vuoden vaihdetta ja kipsin poistoa. Joskin tammikuussa jäänee heti treenikertoja väliin etelänlomamme vuoksi, mutta josko sitten loppukuusta olisimme kaikki valmiita valloittamaan treenikentät?

Keinulla

Olin taas helteisen sunnuntain illaksi varannut agihallia, ajatuksena lähteä avustajan ja Akin kanssa tekemään keinuja. No, niitä tehtiin ja jälleen osa ihan mukavalla vauhdilla. Nyt se ryömiminenkään ei ala enää heti keinun alussa vaan vasta myöhemmin. Eli ehkä vauhtia olisi saatu siihen lisää. Kisoissa vaan pitää muistaa, ettei jätä Akia tekemään sitä yksin, ettei irtaannu liikaa vaan pysyy varmistelemassa vierellä/lähellä.
Tehtiinhän sitä tietysti sitten muutakin ja irrotettiin ohjaajalta kunnon hiki... Akin kanssa hyppyjä niin että ohjaaja oli paikoillaan/vauhti seis. Keppejä ja pikkaisen ratapätkääkin.
Ossin kanssa hiulattiin kontakteja ja pikkaisen vaikeampi hyppykuvioita. Malttamisen kanssa oli herralla vaikeaa... Mutta ihan hyvä treeni molemmille.

Treenin jälkeen ajettiin Saimaan rantaan (mies oli löytänyt hyvän, hieman syrjäisemmän paikan) missä päästettiin koirat irti ja uimaan. Ja kylläpä ne pojat nautti. Täytyykin pikapuoliin parturuida ne ihan lyhyiksi. Helpottaa edes hieman heilläkin olo, vaikkei se turkki nyt niin pitkää vielä olekaan.

Joku näki punaista!

Emäntä siis. JA punaista on aika lievä ilmaisu... Kerrankin syynä oli joku muu kuin omat koissut ja oma osaamattomuus.
Ei oo aikoihin käyty koirapuistossa. Nyt aateltiin, et mennään ni saa pojat juosta. Tuumailtiin ettei varmaan oo kauheesti väkee kun puisto ei oo ihan asutuksen vieressä, kello alkoi olla sauna-aika ja räntääkin tuprutti.
Noh, paikalle päästyämme totesimme, että molemmat puolet aitauksesta vallattu. Joten Ossi sai jäädä autoon ja Aki pääsi revittelemään ensin. Kun aitaus tyhjeni pääsi Ossikin...
Vaan eipä aikaakaan, kun paikalle kurvaa 2 autoa. Toisesta lasketaan iso dobberi irti. Ehdin hätäiseen kysymään uros vai narttu... Vastaus oli "narttu. Tällä on juoksut". Ja niin vaan se muija päästi sen juoksuisen nartun aitaukseen. Piittaamatta yhtään uroksista tai aitauksen säännöistä. Vähemmästäkin urokset tappelee. Sitten hyö röyhkeesti toisesta autosta uroksen laskivat... Minä keräsin äkkiä Ossin mukaani. Tasan tiedän, että se pörhistelee muutenkin uroksille...

Noh kohta aitauksen toisesta portista ampuu hemmetin iso kultainen noutaja, uros... Sekin rupesi jurnuttamaan ja käsitykseni mukaan kultsut harvemmin käyttäytyvät näin. Pian otin Akinkin aitauksesta pois. Lähdettiin sitten kävelemään koirien kanssa. Tässä vaiheessa juoksuinen narttu ja se sekaroitinen iso uros olivat siirtyneet toiseen aitaukseen astutuspuuhiin. EI JUMA!!! Ois kai niitä muitakin paikkoja? Kohta on sitten tarjolla mukavia dobermanni&sekarotuinen-rakki pentuja. Ai miten kivaa! Että mie olin vähän hiilenä.

Eikö ihmiset voisi kysyä ennen koiran irti laskemista, että passaako päästää??? Annettais näin tilaisuus poistaa se epäsosiaalisempi koira aitauksesta. Mie ainakaan en halua et koirani (tai yleensä Ossi) tappelee. Mielummin poistun paikalta. Mutta jos selän takaa tullaan niin voi olla myöhäistä.
Miksi tuodaan juoksuisia narttua? MIKSI???? Mie en vaan ymmärrä. Oonko minä tyhmä vai se nartun omistaja. Miulla savuttaa kuulkaa vieläkin!

Mökkeilyä

Viikonloppu vierähti vuokratulla mökillä Saimaan rannalla. Ja koiruudet otti ilon irti. Saivat riekkua pari päivää irti ja meno oli kyllä sen mukaista. Rinnettä ylös-alas-ylös-alas, ees-taas. Keppiä kuljetettiin, riehuttiin ja tapeltiin. Illalla oli aina melkoisen väsynyttä koiraa takkatulen ääressä makkaraa kytistämässä. Uimaan ei kumpikaan enää hinkunut, kelit lie jo riittävän viileät. Mutta ongella olijoiden kohoja vahdittiin melkoisen tarkasti. Sunnuntain koiruudet pääsivät vielä kaupan päälle kunnon juoksulenkille. Rentouttava viikonloppu takana, niin koirilla kuin kaksijalkaisillakin!

Ei oo totta...

... Miten nää helteet ei helpota ollenkaan??? Mittari näyttää ihan järkyttäviä lukuja ja tukaluus on huipussaan. Haimme viilennystä mummolasta viikonloppuna. Tosin se oli vain hetkellinen helpotus, vedessä joka oli noin +25 C... Eli ei kauhean viileää sekään. Mutta kyllä kuulkaa koirat (lapset ja aikuiset) pulikoivat tunti tolkulla. Aki oppi tällä reissulla uimaan ihan kunnolla. Saatiin asento korjattua, kun olin itse vedessä ja sain nostettua pojua hännästä. Siitä se jotenki hoksas asennon ja kummasti väheni räpiköinti. Ja Akihan nouti keppiä siinä missä Ossikin, vaikka on vielä himpun hitaampi uimari kuin isänsä. Koirat hyppivät laiturilta, Aki jopa enemmän kuin Ossi. Ossi ois mielummin kiertäny rannan kautta, mutta uskaltautui lopulta hyppimän laiturin rappusilta.
Katsokaa tätä vartalon ojennusta a la Aki:

Molskis ja loiskis (Aki)


Kotimatkalla meitä vaivasi naapurin metsäpalojen savut. Oli ihan epätodellisen sumuista ja näkyvyys niitä näitä. Kotipihalla loikki illan hämärtyessä pupu ja Akihan pääsi vähän jäljelle. Hyvin se hajua seurasi. Oisko nenä peritty tolta isukilta, ainakin osittain... Pitäis vaan innostua jälkeä tallaamaan taas pitkästä aikaa. Mutta kun eihän näillä keleillä jaksa enää mitään!!!