Vauhtia torstaissa

Sirpa toi Ossin ryhmään tällaisen hauskan pätkän. Näitä olisi ollut vielä monta versiota, mutta ehdittiin tehdä nää kolme. (Valitan, että runttasin kaikki kolme samaan kuvaan - ei jaksanut piirrellä erillisiä...) Näissä sai vähän jaakotella ja spurttailla. Vauhti Ossille tahtoi kehtyä A:lle vähän liikaa joten saatiin tehdä kontaktilla töitä ihan tosissaan. Naksu apuna. Neliötreenissä ei muuten meinannu saada koiraa millään aalta putken vasempaan päähän. Huh-huh. Siinä ei auttanu meillä ei leijeröinnit eikä vekkaukset. Lopulta ihan munkilla ;D meni. Mutta muuten oli oikein mukavat treenit.

... meillä mitään okserikammoa oo...

Juu, Anne oli laatinu tällaiset treenit yhden aiemman radan pohjalta. Tässä oli kisoissa esiin tulleita. Esim Kotkassa oli ollu vaikea kohta (kuulema) tuo pituudelta about 180 astetta kääntyminen. Ja mustien pallojen treeniin laitettiin renkaan jälkeen okseri tuon 13 hypyn tilalle.
Ekaksi nuo valkoiset pallot. Akille ei tuo pituuden jälkeinen käännös tuottanut vaikeutta kun muistin vaan juosta sen verta pitkälle, ettei pysähdy ennen pituutta. Ohjaajan muuveissa oli pikkuisen epätarkkuutta, ja se näkyi heti koirankin sähellyksenä. Mutta ihan ok suoritus saatiin.

Mustat pallot sujuikin sitten mallikkaammin. Ohjaajakaan ei enää koheltanut. Ja arvatkaa mitä? Aki se hyppäsi okserinkin niinku ei mitään. Ei ongelmaan. Vaikka laitettiin melko leveä väli ja rimojen väritkin kuten kisoissa. Ja hyppäsi toisenkin ja kolmannenkin kerran... Että ei meillä nyt ainakaan mitään okserikammoa ollukaan. Kisoissa vaan nyrjähti herneet väärään kulmaan, tai sit se, että okseri oli pussin jälkeen, haittasi herraa. Mutta nyt meillä oli kuitenkin oikein onnistuneet treenit!!!

Startteja iloisen illan jälkeen

Juuh... Aamulla ei enää ollutkaan niin hauskaa, kuin mitä oli illalla työkavereiden kanssa ollut... Voisiko sanoa, että pikkaisen oli tällä kisailijalla rapsan poikasta. Mutta eiks sitä pidä tasoitusta muille antaa -heh-? Ei vaiskaan, jatkossa muistaa pysyä visusti kotona kisoja edeltävän illan tai lupautua kuskiksi...
Kisat oli onneksi lähellä kun Imatralaiset järkkäsi kisat meidän hallilla. Tähän väliin todettakoon, että toivottavasti hyödyntäävät jatkossakin halliamme sen heidän normaalin kisapaikan (maneesin) sijasta. Se maneesin pohja on melko kaamea juostava...
Mutta palataksemme asiaan... Harmi, että kakkosluokalle oli vain yksi startti. Tuomarina oli jälleen Pertti Siimes ja täytyy sanoa, että mä niin tykkään edelleen sen radoista. Tosi mentäviä eikä sellaista tolkutonta vääntöö kolmosissakaan...
Akilla oli tänään ihan mukavasti vauhtia ja koska koiria oli vähän, olisi onnistumisella saattanut saada sen uupuvan LUVAn. Vähän meinasi jännittää kun edelliset startit Akin kanssa oli lokakuussa. Jännitystä lisäsi tietysti se oma olokin, joka oli jotain muuta kuin kisoihin soveltuva (onneksi päivän mittaan helpotti). Aki lähtöön. Hienosti putkeen oikein ja muutenkin teki tosi hyvää rataa. Keinu oli hidas (niinkuin aina) mutta ihanneaika olisi ollut ihan reilu. Nollat alla ja sitten se iski, se okserikammo. Mikä tää on? En todellakaan voi hypätä, what, mammaaaa.... Ja ohihan se tuli. Otettiin uudelleen vauhtia ja sama stoppi. Sitten ohitettiin se ja tultiin loppupätkä puhtaasti. Mutta hyllyhän siitä tuli. Harmi :(  Mutta nyt vaan kisakalenteria plaraamaan Akinkin kanssa.

Sitten kolmoset ja Ossikki. Agirata ensin. Rata oli rakennettu hyvin pitkälti samalla kaavalla kun edeltävä kakkosen rata. (Mee laik) Ossi lähtöön ja voi mikä PORSAS!!!! Tuntuu, että se odota-käsky on sille nykyään menehetijo-käsky. Säntäsi niiiiiiin törkeästi varastaen radalle, että huhhuh. Vaikka viikolla vasta harjoiteltiin pysymistä (jatketaan siis harjoittelua). Alku oli onneksi tehtävissä hyvinkin takaaohjaten ja kivasti se koira tekikin, sitten vaan sattui unohtumaan se A:n alastulo (joita niitäkin treenattiin ankarasti männä viikolla). Siitä vitonen. Mutta muut kontaktit otettiin ja selvittiin vain tällä virheellä maaliin. Ihan hyvä mieli jäi radasta. Vaikka valehtelisin jos väittäisin, ettei toi vitska sit yhtään harmittanu. Mutta rata oli kiva ja koira toimi kuitenkin.

Kolmosille oli tänään toinenkin rata, hyppäri. Myös sen profiili oli miellyttävä ja myös sen startissa oli porsas varastamassa. Sain kuitenkin pelastettua, en ihan niin tehnyt kuin olin suunnitellut, mutta tein kuitenkin ja onnistui niinkin. Tarkoitus oli mennä kolmosen vasemmalta, mutta karkaamisen takia  menin sen oikealta (keppien puolelta). Kuvassa jälleen VIRHE. Kolmosen pitäisi olla hypyn toisella puolella!
Tuonne hypyille 11-16 muut suunnitteli vaikka mitä hienoja kuvioita. Mää vähä aikaa kattelin ja totesin, ettei mun tartte mennä ku hyppyjen välissä suoraan ja ohjata Ossi takaa vaan. Ja avot! Toimi muuten ihan hyvin. Ainoa moka oli (ohjaajan siis), että laskin koiran valumaan 15 jälkeen liikaa ja se pääsi hyppäämään 16 takaa koska haltuunotto hyppyjen välillä jäi vaillinaiseksi. Hylly oli ohjaajan moka siis. Alla oli nollat ja hyvää menoa.
Vaan ei se mitään. Mä selvisin kisapäivästä hengissä ja koirat kulki. Nyt vaan kisoja selailemaan ja uutta matoa koukkuun. Ja sillä välillä Ossi niin ottaa tehotreenejä kontakteilla ja lähdöissä (vaikkei se ennenkään ole ongelma treeneissä ollu...)

Avustajat kontakteilla

Susanna toi tänään tällaisen mahtavan kontaktitreenin. Otimme sen niin, että avustaja oli namien/lelun kanssa alastulolla, niin että koira jäi siihen hetkeksi ja ohjaaja saattoi jatkaa matkaa. Ekalla kierroksella Ossille ei oikein auennut kun sillä oli vaan niin kiirus mun matkaan. Tokalla meni jo paremmin ja se oikeasti jäi nameille naksun jälkeen.

Otin myös Akin kanssa ihan pikaisesti tuota kontaktin vahvistamista avustajalla. Se ei ollu millään uskoa että saattoi saada nakkeja kesken radan, mutta tulipahan hienosti kontaktit alas asti. Toivottavasti muistaa vielä sunnuntainakin...

Sitten otin vielä Ossin ja tehtiin taas paikallaolotreeniä ja vielä muutamat kontaktit naksun ja nakin kanssa (ilman avustajaa). Loppuajasta Ossi jo ihan tosissaan pysähteli kunnolla. Kunpa sekin muistaisi vielä sunnuntaina...

Illan agiliidot

 Illalla ampaisin vielä Akin treeneihin. Oli muuten hyvät treenit. Akilla intoa ja meininkiä. Ja ohjaaja ei sitten muista olla pysähtymättä... Sitten stoppasi koira ja sitä rataa. Tarkasti piti linjat katsoa, etenkin puomin jälkeiselle hypylle tuossa ylemmässä treenissä.... Saatiin sujumaan kuitenkin ja otettiin kontaktejakin pikkaisen tarkemmin. Sunnuntaina kun olisi Akillakin pitkästä aikaa yksi stratti edessä.

Olin varannut hallia myös Ossille ja tehtiin muutamia paikallapysymisharjoituksia ja kontakteja naksun avulla. Hyvin meni ja hienosti Ossi jaksoi, vaikka jo aamulla tehtiin tehotreenit. On se vaan murukka.

Naksusta apua?

Tänään olin vapaapäivällä ja menin hallille Titin kera. Olemme kotona opetelleet ossin kanssa naksua ja palkkaa, naksua ja palkkaa... Nyt koetetaan pikkuhiljaa siirtää naksu agilityyn, erityisesti kontakteille ja lähtöön. Tänään tehtiin siis vaan ihan paikallapysymisharjoituksia, pelkkiä kontakteja ja ihan pieni pätkä muutamalla hypyllä. Sekä kepeille lähetystä ja ohjaajan erkanemista sivusuunnassa.
Vaihtelevasti kesti lähtöjä. Kestäisi jos en heiluisi, mutta nyt tahallaan läpsyttelin ja heiluttelin räpylöitäni hyppyjen takana jne. Kontakteilla Titi naksautti ja heitti pallon jos meni haluamallani lailla. Saadaan siis Ossista pallohullu kohta, ihan onnessaan vingutteli Titin vinkuvaa tennispalloa.

Kivat treenit oli. Illalla onkin Akin treenit ja sitten varasin taas hallin, josko ottaisi Ossin kanssa uuden satsin kontakteja ja paikallapysymistreenejä...

Kotikisoissa

Lauantaina meillä oli omalla hallilla kolme starttia. Pitkästä aikaa saatiin myös merkintä kisakirjaan! Hyvä me!

Tuomarina oli Siimeksen Pertti. Ja ihanaa kun ratojen alut oli ihan "normaaleja" ilman, että heti kakkoshyppy kierretään takaan tms (lue, siis pelastettavissa kun Ossi-poika karkaa...)
Tää eka agirata meni iiiiiihan plörinäks. Karkasi lähdössä, tiputti kakkosriman, A:n alastulo jäi ottamatta. Kepit sentään oli nätit. Mutta kun puominkin alastulokontakti jäi niin pyöräytin herran takasin kontaktille ja otin hyllyt. Sitten suoraan maaliviivaa kohti...

B-kisa olikin hyppäri. Herrahan varasti taas. Tarkoitukseni oli ollut mennä kakkoselle niistämään, mutta koska ampaisimme matkaan aiottua nopeammin niin kiljuin vaan ykkösen ja kakkosen välissä ja sain pelastettua linjan ja koiran hypylle 2. Rata oli oikein mukava. Minä tykkäsin kovasti. Nuo omat ratapiirrokset on taas mitoiltaan mitä sattuu, mutta ideahan noissa näkyy. Ja nyt huomasin, että eihän tossa pituus ollu vaan okseri!!! Eli nro 9 piirretty väärin. Kuutoselta seiskalle oli aika kiire kääntää. Lähetys putkeen 15ja sitten olikin minulla (ja niin monella muulla) kiire hypylle 16. Jonne muuten moni hyllyttikin, kun se oli aika vaikeassa kulmassa, etenkin jos oli myöhässä... Me kuitenkin selvisimme kuin ihmeen kaupalla maaliin ja vieläpä alle ihanneajan ja NOLLAtuloksella, vaikka yksi rima kolahtikin mutta pysyi kannattimissa. WAU! Kiva oli saada pitkästäaikaa merkintä kisakirjaankin.

C-rata oli taas agirata. Jaas se lähtö, se lähtö. Kirmattiin matkaan ennen lupaa... Mutta selvittiin hienosti ja meno oli loistavaa. Kunnes jälleen se A:n alastulokontakti lipsahti ottamatta. ARGH ja murr sanon minä. Nyt niin alkaa tehokontaktitreenit. Muuten rata nääs oli virheetön ja aikakin alle ihanteen. Ärrin murrin kun ohjaajaa harmitti. Hyvää oli koiran muu työskentely, korvien kera. Tästä on hyvä jatkaa taas kohti seuraavia kisoja.

Sunnuntaina olisi ollut lisää startteja kolmosille, mutta minulla oli talkoovuoro. Ensi viikonloppuna sitten lisää kisoja :)

Oli meillä treenitkin

Oli meillä viime torstaina treenitkin... On vaan ollut niiiiiiiiin kiire, ettei ole ehtinyt päivittää.
Tämmöisen hauskan pätkän vein. Koirat vähän ihmetteli lyhyitä keppejä.
Pallot treenissä olikin yllättävän vaikea vienti kepeille. Sijoittuminen 2 esteellä oli tärkeä. Me jouduttiin Ossin kanssa hakemaan oikeaa kohtaa ja asentoa jonkin aikaa... Muuten oli aika kivaa menoa.
Tuo neliötreeni tuntui vähän helpommalle meille ja sujuikin enemmän kuin mallikkaasti. Näillä sitten kisoja kohti...

Kesä tulee... vai tuleeko?

Ainakin turkista voisimme päätellä kesän olevan täällä... Eilen lähti pojilta takut ja turkit. Nyt on sitten niin solakkaa silakkaa talossa. Vaan loppuipa se jatkuva puuskutus ja sen tilalle tuli sängynvaltaajat. Etenkin Ossi on nyt sitten koko ajan sängyssä vieressä kun muka palelee... Maisemat on kyllä edelleen melko talviset ja yöpakkasia riittää edelleen... Aamulla oli puutkin ihan kuurassa kuten talvella konsanaan. Saisi kyllä jo ruveta lämpenemään!

Tänään oli Akin treeni-ilta jonne Päivi toi treenit. Ensin tehtiin numerot ja lopuksi rallateltiin nuo kirjaimet. Se lopun rallattelu sujui oikein hyvin. Tuo numeroitu olikin sitten vähän haastavampi juttu. Ensin lähdin (kuvan) A.n vasemmalta puolelta radalle, mutta siina vauhtini hyytyi hypylle kolme ja Aki myös. Parempi oli siis lähteä oikealta ja ottaa hieman etumatkaa ettei tullut putkelta jaloille. Meille vaikein kohta oli tuo kasi hypyltä A:lle meno. Aki kun ei vielä varmasti osaa tuota erottelua niin putki oli houkuttelevampi. Etenkin kun ohjaaja oli perässä eikä ehtinyt edelle tai edes samaa matkaa.  Useampi otto tuohon tehtiin ennenkö edes jotenkin saatiin koira A:lle. Kauhealla pinkomisella ja pienellä vekkauksella... 13 hypylle tarkkana ettei ajaudu esteen ohi, sillä tulokulma putkesta oli sille aika otollinen... Loppu menikin sitten ihan mukavasti. Akilla oli taas kivasti vauhtia, liekö kiitos keventyneen olomuodon?

Päihäniemessä

Akin uusi hiuskoriste :)

Pakattiin päivällä koirat ja lumikengät kyytiin ja paineltiin siipan kanssa Pähäniemeen kenkäilemään. Parin tunnin reissu kaakaotauolla. Koirat kirmasi irti ja kulutti energiaa. Kiva reissu sanomme me!!!

Onks pakko jos ei jaksa?

Saatiinhan se poseeraus - vaikka Aki kieltä näyttääkin...

Kepakkokulmia

Tänään oli Heidin vuoro tuoda treenit. Aiheena oli keppikulmat. Alkuperäisessä treenissä oli vain nuo pallot mutta lisättiin itse tuo puomi, että saatiin pikkaisen kontaktiakin.

Ossin kanssa otin joka treenin alussa lähdössä pysymistä. No joo, ei se treeneissä ole ennenkään ollut ongelma mutta nyt kävin taas esteiden takana hyppimässä ja heilumassa. Sitten kipaisin palkan koiralle ja vasta sitten lupa lähteä radalle.

Ensin vaaleat pallot. Lähetin hypyltä putkeen ja ehdin itse vastaanottamaan jo kepeille, tuohon nro 4 puolelle. Näin olin sitten ajoissa heittämässä takaakierrollekin. Putkelta kepeille (8) piti pikkaisen vekata vasemmalle koska muuten aloitti väärästä välistä. Kun Ossi lähti varmasti menemään keppejä niin kokeilinkin leikata takana keppien toiselle puolelle. Ja WAU!!! Se kesti sen vaikka aattelin et lopettaa varmasti kepit.

Mustat pallot. Lähetys hypyltä putkeen ja jäin tuohon mustan pallon (1) puolelle vastaanottamaan. Mutta tuli niin vauhdilla putkesta että ajautui kolmoshypylle väärältä puolelta. Saimme paremman alun kun lähetin matkaan hypyn ja putken välistä. Putkelta sain vedettyä hypylle oikein. Pieni vekkaus koska muuten oli taas väärä väli kepeillä... Leikkaus kepeillä (mustan 4 ja 8 puolelle) ja hyvin kesti taas. Uudestaan kepeille tultaessa (8) jouduttiin tekemään töitä useamman kerran. Leikkasin aina liian pian tai liian läheltä jolloin Ossi pyörähti pois kepeiltä tms. Kunhan maltoin odottaa että kepit lähti hyvin alkuun (ja palkka odotti keppien päässä) ja leikkasin vasta sitten, niin lopulta saatiin ihan onnistunut suoritus siihenkin kohtaan.

Neliöt treenissä ei oikeastaan ollut mitään ihmeellistä. Pieni vekkaus ennen keppejä ja selkeä ohjaus hypylle 6 (meinasi vähän hyrrätä ennen hyppyä kun en ensimmäisellä kerralla kertonut riittävän ajoissa). Kontakti kunnolla ja takaakierto. Hyvin meni. Ossi oli taas niin hieno mies ja treenikaveri. Kiitokseksi oli iltapalalla maksalaatikkoa nappuloiden kera. Hyvin tuntui maistuvan ekstraherkku pojille!

Aamujäillä

Aamulla oli tosi upea keli seiskan aikaan - aurinko paistoi ja pakkasta sellaiset viisi astetta. Hanki kantoi tosi hienosti. Päätinkin siis poikkeuksellisesti kurvata jäälle aamulenkille. Koirat sai revitellä sydämensä kyllyydestä hetken. Sain kuitenkin tällättyä pojat kuvaan hetkiseksi. Vaan katsokaa kuinka Aki juuri irvistää - mitäs keskeytin leikit ;D

Kunto kotona?

Tänään ohjaaja päätti lähteä treeniin, maksoi mitä maksoi. Reilun viikon kun on potenut niin ei vaan enää jaksa... Vaikka huomasihan sen todella, että ohjaajan vähäisetkin kuntorippeet oli jääny matkasta sinne kotiin sängynpohjalle... Ja lentsu&yskä vähän tuntui juostessa... Mutta saatiin me ihan mukava suoritus Akin kanssa ja samalla hauskutettiin treenikavereita.

Tänään Akilla oli taas vauhtia ja iloa meiningissä, eikä hyppykään takunnut kuten viimeisimmissä ratatreeneissä. Jätin koiran lähtöön ja kakkosen taakse vastaanottamaan. Kiersi ekan hypyn joten palautus alkuun ja uudelleen...  Sitten päästiin jo matkaan. Neloselle pakkovalssia ja ohjaavan käden vaihtoa (oisko ollu vaikka jaakotus). 6 hyppy oli vähän vasemmalla, eli sinne piti saatella, kun ei ollut ihan näin selkeässä linjassa kuin tässä Titin piirroksessa. Pituudelta kutsui putki... Ja muutamassa toistossa se kutsui aina ja vaan uudelleen. Ja haki jostain käsittämättömästä syystä ihan ihme suunnista täysin pimeän putken pään... Pikkaisenko naurettiin. Saatiin se söhläys lopulta korjattua ja herra muurin kautta putkeen oikeasta päästä. Muuri ei muuten ollut ihan noin vinossa radalla. Oikein mainio ilta. Etenkin hypyt, myös kohti tai minun liikkeen hidastuessa (4-5 hypyt) onnistuivat tänään mainiosti.

Sitten rallateltiin toinen pätkä, alku samoin. Pituudelta putkeen 12 ja sieltä suoraan tuonne 10 putken numeroimattomaan päähän, rengas ja hypyt 13-14. Sekin sujui hyvin. Meillä oli siis jälleen onnistunut ilta.

Voihan Lentsu minkä teit...

Ohjaaja aloitti sairastamisen tasan viikko sitten. Kauhea flunssa kurkkukipuineen ja yskineen iski päälle. Äänikin oli kadoksissa... Niinpä meiltä jäi viime viikon treenit välistä. Perjantaina minun piti olla kisaamassa Joensuussa 5 starttia, mutta pakko oli vaan nekin perua. Siinä kunnossa kukaan juokse... Oli ihan tylsää :(  Olin niin odottanut reissua... Myös koko pääsiäinen meni potiessa eikä olo vieläkään ole ihan normi, mutta josko sitä töihin kuitenkin koettaisi mennä...