Ollaan me treenattukin...

Sunnuntaina Akilla oli viimeiset "Oman ryhmän" tottikset. Oli kohtaamisia ja ohituksia. Paikallaoloa ja malttamista ;D Meni ihan kivasti. Akilla oli hieman normaalia enemmän malttia hommassa, kun aamulla oli käyty 1,5 tunnin lenkki jonka ajan koirat sai revitellä irti. Oli mukava treeni, paitsi se sormien näykkiminen nakkia haukatessa. Harmi, että treeni loppuu. On niin tarpeen tuolle kakaralle. Täytyy vissiin jälkiryhmän kanssa polkaista treenit taas käyntiin.

Maanantaina oli vuorossa agility. Ossi jäi kotiin, ihan varmuuden vuoksi, vaikkei mitenkään kipeältä vaikuta. Akilla huomasin korvatulehduksen. Aika ärhäkän näköinen, joten on aika jännää ettei poju ole reagoinut kuinkaan, ei ole rapsutellut eikä ravistellut päätään. Päätimme siis kuitenkin lähteä treeniin. Meillä oli paljon hyppyjä, pari putkea ja pussi, kepit sekä puomi. Aki meni tosi loistavasti. Monia esteitä sujuvasti peräkkäin. Mietin radalla, että kauheasti on edistystä tullut nyt talven aikana. Keppejä täytyisi vaan höyläillä enemmän. Mutta saapa nähdä joko pian uskellettaisiin mölleihin pojun kanssa... Oli mahtava treeni!

Tottistelua...

Sunnuntaiseen tapaan oli vuorossa Akin treenit. Keli oli kostea ja nuoskainen ja tunnin treenaamisen jälkeen Akilla olikin mageet paakut koipikarvoissa kiinni. Hitsi kunpa voisi jo leikata herrat... Mutta ei käy vielä... Vielä muutama viikko remppaa jäljellä ja siis päivät autossa...
Mutta palataanpa asiaan... Aiheena oli aiemmin opitun kertausta. Tehtiin kontakteja, ohituksia, luoksetuloja, maahan ja istu yms peruskäskyjä. Lyhyttä paikallaoloa treenattiin myös. Hyvin teki. Ärsyttää vaan tuo Akin ahneus kun oikeesti sormet lähtee mukana kun nakkia haukkaa. Lopputreeneissä huomasi ettei enää oikein halunnut istua tai maahan mennä. Oletin itse, että lumipaukut häiritsivät. Mutta hyvä treeni. Akista voisi olla tokokoiraksikin - jos vaan mamma jaksaisi treenailla sitä...

Reikä sormessa

Tänään oli jälleen Akin tottistreenit. Aiheena ohitukset. Ihan mukavasti herra nakkia seuraa eikä huomioi muita ;D Tosin tuppaa hyppimään ja pomppimaan ja näykkii sormia kun on niin ahne pieru... Tänään saaliina oli mustelma peukussa ja heti kohta samaan peukkuun tulla tärähti iso reikä josta valuikin sitten verta koko lopputreenin ajan. Makupaloina oli sitten verellä kuorrutettuja nakkeja lopputreenin ajan... Ja peukku on ihan sairaan kipee...
Mutta treeni meni mukavasti. Tuolla Akilla vaan on ihan kauheesti malttamattomuutta. Ensi viikon treenit onkin poikkeuksellisesti keskiviikkona eikä me päästä työjuttujen takia mukaan. Harmi.

Se vie sormet

Tänään oli taas pakkastauon jälkeen Akilla ja mammalla tottistreenit. Taskussa oli valtavasti kalkkunanakkeja ja senhän tietää, että kun tuollaisen ahneen kanssa on liikkeellä, niin sormet siinä menee... Minä en ymmärrä miten tuon on pakko niin törkeästi napsia. Sattuu ihan sikana vaikka miten sanoo, että nätisti... Hiivatin kersa.
Aiheena tänään oli ihan peruskäskyt istu, maahan, seiso ja viereen. Seiso oli meille uusi juttu ja alkuun tuntui ettei Aki älynny ollenkaan. Mutta nopeasti se sit hoksasi. Viereen menee kun kädellä avittaa. Millä sen käsiliikkeen saa jäämään pois? Ilman sitä koira tarjoaa kaikkia muita osaamiaan temppuja...

Tänään huomasin että Ossin Sara tyttö (Tallitontun Miranda) on saanut lonkkakuvissa hienon tuloksen A/A ja kyynärät 0/0, samoin polvet. Silmätkin on peilattu terveiksi. Vieläkun ne kilpparit olisi kunnossa!

Laatuaikaa Akin kanssa

Tänään oli jälleen juniorin ja mamman treenipäivä. Tai ensin mentiin metsälenkille Jamikselle seuranamme Netta, Selma ja Indy. Käveltiin hyvä tovi ja koirat paineli polkua ees taas. Vaan lumi tuntui kertyvän aika lahjakkaasti kaikkien varpaanväleihin... Pojatkin osasivat olla nätisti, Indy vähän meinasi jupista Akille muttei siitä sen suurempia selkkauksia tullut. Aki on niin ihana kun ei ottaannu mukaan. Ossihan olisi jo provosoitunut ja käynyt päälle kuin yleinen syyttäjä. Mukavaa oli pitkästä aikaa. Kiitos Kirsi ja Anne seurasta. Kohta uudelleen :D

Lenkiltä ajettiinkin suoraan tottistreeneihin. Tänään ensin ohjaajat kuivaharjoittelivat palkkausta. Juu, ei tosiaa ole niin helppoa kuin miltä kuullostaa.
Itse treenien aiheena oli luoksetulo. Aluksi tehtiin kontaktitreenit ja sitten jokainen yksitellen lähti kävelemään koirasta poispäin (koira jäi kouluttajalle) ja kutsui luokse. Sitten oltiin kahdessa rivissä ja takarivin koirat yksitellen joutui tekemään edellä olleen, mutta piti suoriutua eturivin koirien välistä. Kolmas luoksetulotreeni oli lelujen vastustaminen. Eli laitettiin 2 lelua matkan varrelle eikä koira saanut ottaa niitä. Akilta sujui kaikki oikein mallikkaasti. Lelulle meinasi jo mennä katsomaan, muttei sitten kuitenkaan. Sitten tehtiin pujottelua toisten koirien välistä. Hyvin meni. Aki on niin nakkien perään, ettei paljo muut kiinnosta :)
Vaan kylmähän tuolla taas oli. Ihan jäässä päästä varpaisiin... Ehkä tästä joskus sulaa.

Aki tottistelee

Alkuvuosi on kulunut vauhdilla, joskin lähinnä sisätiloissa kun nuo paukkupakkaset on piinanneet - etenkin kaksijalkaisia... Viime viikon agility jäi välistä, kun olimme pankissa ja siellä hieman kesti... Ah tätä atk-aikaa, kun mikään ei etene jos koneet jumittaa.

Mutta tänään Aki pääsi ihan itsekseen "spesiaali"treeneihin. Vesikoiraporukalla on oma lyhyt tottiskurssi nuorille koirille, ja mähän tietty Akin kanssa sinne änkäsin. Kun ei ton kanssa oo tehty ollenkaan riittävästi. Pakkasta oli lähemmäs -20 kun lähdettiin- mutta lähdettiin!!! Mukaan varattiin mahtava pussillinen nakkipaloja ja lämmintä vaatetta. Ossi-isukki jätettiin ihan kotiin. Sai pojukin omaa aikaa mamman kanssa ;D
Tänään oli kontaktitreeniä. Meni ihan mukavasti. Aki vaan näykkii namit niin kauhean ahneesti, että puolet sormista uupuu. Ja voi miten kipeää se tekeekään etenki näin pakkasella. Aika mukavasti seurasikin, etenkin kun hoksasi että mamman läheltähän saa nakkia... Ja nyt en siis puhu tokoseuraamisesta, vaan sellaisesta "yleisestä" että koira tulee omistajan mukana, ei kuitenkaan kontaktissa.
Tunnin verran treenailtiin. Täytyy olla tyytyväinen tuohon pojuun. Tekee kivasti kunhan hoksaa mitä pyydetään. Tässäkin vaan muistettava ettei saa ääntään korottaa, kun ei kestä sellaisia ärräpäitä kuin ossi.
Kotona tehtiin vielä kontaktitreeniä molempien kanssa. Ossinkin treeni sujui hyvin. Pitäis vaan itse tormistautua ja tehdä säännöllisesti treeniä kotonakin... Mutta ensi viikon kertaa jo kovasti odotellen!

Tottista

Tänään oli vuorossa tottista.
Ossi tekee sellaista perusvarmaa meininkiä. Ei huippua muttei huonoakaan. Tänään kyllä selvästi vaikutti haahuiluun se, että ampaisimme suoraan autosta suoritusvuoroon. Ampuminen pisti koiran hätkähtämään tosissaan. Ossilla meni pasmat ihan sekaisin. Enpä ole ennen tätä nähnyt, kun on aina ollut laukaisuvarma. Vai johtuiko nyt siitä et oli pieni nallipyssy ja viimeisimmäksi herra kuullut isoa haulikkoa... Noh niin tai näin, ampumisia treeneissä lisää ehdottomasti.
Seuraaminen on välillä tiivistä, välillä kauempana. Tätä tulee treenata. Käännökset ok jos hereillä. Liikkeestä istu, menee heti maahan jos käsky liian "matalalla" äänellä. Liikkeestä maahan ok. Luoksetulo muuten hyvä, mutta ennakoi suoraan sivulle ja jääpi istua kököttämään puoliväliin poikittain. Tätä treenattava palkkaamalla eteen, eikä oteta viereen ollenkaan.
Paikallaolo oli lyhyt ja ok, Olin selin koiraan.
Nouto isolla kapulalla. Ossihan yllätti.Ei olla aikoihin tehty ja ajattelin sen sylkäisevän kapulan luovutettaessa jalkoihini, mutta mitä vielä. Haki kauniisti ja piti kapulaa edessäni niin nätisti kunnes kiitin! JEE!!! Hienoista kapulan puremista oli, siitä voi pikkuhiljaa torua.
Ossilla oli mukava treeni vaikka suoraan autosta tosiaan mentiin.

Meinasin, etten tee Akin kanssa, kun ujostutti vieras ryhmä... Mutta muiden paitsi Virven poistuttua, otin pojun autosta ja tein kuitenkin pientä... Viereen sujuu käden liikkeellä avustettaessa, mutta kontakti siinä on ihan huippu. Tai sitten se tuijottaa lihapullia kädessä, mutta kuiteskin se näyttää hienolle ;D
Maahan menee sujuvasti ja otin pieniä hetkiä paikoilla ja pakitin itse askeleen pari, välillä myös eri suuntiin. Ja sehän pysyi!!!! Palkkaus välillä ja vapautus. Ja uudelleen. Malttoi yllättävän hyvi ja pitkään. Oli tosi positiivinen yllätys. Nyt vaan pitäisi ehtiä tekemään tuon Akin kanssa huomattavasti enemmän!

PIIIIIITKÄSTÄ aikaa tottista

Niin se vaan on, että kun repsahduksen tielle lähtee niin sitä huomaa olleensa treenitauolla aika kauan... Aina on ollu joku tekosyy olla menemättä ja jossain vaiheessa muillekin taisi tulla "lama" eikä ryhmämme pyörinyt. Mutta nyt pyörii - ainaki itte on pakko ku huomasi koirista että pitäis tehä... Tänään olimme saaneet Aulin vetämään ryhmäämme ja voi miten ihanalta se palaute tuntuikaan. Monta hyvää asiaa taas tuli ääneen sanottua. Niitä vaan ei osata toisistamme ryhmän kesken niin hyvin katsella, joten kylläpä se ulkopuolisen vierailu taas avarsi.
Ossin kanssa tehtiin seuraamista ja koetettiin petrata sitä. Nuuskuttelu on ehdottomasti kielletty - pakotetta pannasta tai ärähdystä. Kehua ja/tai palkkaa heti kun kontakti kohdillaan. Jäävistä istu meni taas maahan joten piti avustaa, maahan ja luoksetulo oli hyvät. Ja yllättäen herra pysyi ihan mukavasti myös paikallaolossa vaikkei ole aikoihin tehty.
Ja voi miten hyvin Auli sanoikaan että koko ryhmämme treenaa, mutta enemmän koirien ehdoilla, että tehdään vähän puolivillaisesti. Niin totta!!! Mutta nytpä pääsemme petraamaan asiaa. Ossissa olisi kuulema ihan potentiaalia eikä potku lopu kesken... Kun vaan emäntä sais ittestään irti... Ja emännän pitää opetella kentällä heittäytymään pelleksi tarvittaessa... Onneksi kohta vapautuu iltoja tähän pelleilyyn ;D vähän enemmän, tai siis ettei tartte lapsia hilata mukana häiriköimässä joka kerta. Pystyy paremmin keskittymään, kun ei tarvitse vahtia millainen nyrkkitappelu on selän takana pystyssä...
Aki taas... Noh Akihan ei osaa mitään ja ketäs tästä voimme syyttää... Omistajaa!!! Ja hitsinpimpulat kun se on semmonen hutjake joka ei malta sitten yhtään pysyä paikallaan... Mutta nyt on pakko sitäkin ruveta treenaamaan. Tänään otettiin vaan ihan viereen, ihan himpun seuraamista namilla (se minkä aikaa koiralla oli mielenkiintoa, eli ei kauaa, koska Aki ei kestä "pakottamista" joten parempi lopettaa ajoissa ettei kyllästy ja lyö hanskoja tiskiin ja makaa vaan...) sekä ihan perus maahan-istu-maahan sarjaa. Maassaolon aikaa yritin välillä hieman pidentää, mutta mokoma tahtoo kimmota ylös heti ellei palkkaa kuulu, tai jos palkan on jo ehtinyt hotkaista niin turha kai se siellä on enää pötkötellä...? Syvä huokaus - mikä työmaa minulla onkaan edessäni.

Viikonlopun kujeita

Lauantaina elämä talossamme hiljeni kummasti, kun lapset lähtivät mummon mukana mökkeilemään Pohjanmaalle ja mies leireili. Niinpä saatoin hyödyntää tilanteen ja kutsuin Kirsin ja Incan seuraksemme... Käytiin lenkillä ja koirat nauttivat, jokainen omalla tyylillään. Ossi ja Aki juoksuttivat keppiä ja juoksentelivat muuten vaan. Ossi nautti ojakylvyistä... Herra meni makaamaan ojaan ja työnsi vielä kuonoaankin sukelluksiin...
Sitten tultiin saunan lämmitykseen ja pitsan paistoon... Emännät jatkoivat illanviettoaan omalla tavallaan ja koirat omallaan - Syötiin luita ja vahdittiin porukassa. Yksi kun puhahti niin kimppahaukuthan siitä saatiin aikaan. Pojat tulivat hyvin toimeen Incan kanssa. Kerran Aki vähän otalti kun Inca oli menossa hänen luulleen. Oli aika yllättävä reaktio. Olisin kuvitellut Akin väistävän suosiolla. Eipä siitä onneksi sen kummempia tullut.

Kirsi huomasi Akin otsassa (silmien välissä) ison rahkan. Ihme etten itse ole sitä huomannut. Se oli nimittäin oikeasti iso... Liekö Ossin hammas osunut jossain nahistelussa vai mikä... Leikkasin siitä ympäriltä karvat ja puhdistin ja nyt täytyy vaan seurailla laikkuotsa-Akin paranemista. Ettei haava lähde tulehtumaan.

Illaksi mammakin toipui tottistelukuntoon (ihme kyllä), joskaan motivaatio ei ehkä ollut ihan kohdallaan. Ja jotenkin jäi olo, ettei koiratkaan osanneet tänään mitään...
Akin kanssa otin viereen-treeniä ja yritimme seuraamista. Mutta se vaan tuijotteli kentälle (mie en kyl nähny siellä mitään) eikä oikein halunnut/älynnyt tehdä sitä... Luovutin melko pian ja otin vaan maahanmenoa ja siinä hieman aikaa pysymistä.
Ossin kanssa tehiin seuraamista ja käännöksiä. Ne meni ihan mukavasti. Liikkestä jäävät *huokaus*... Maahan meni kyllä komeasti käskystä ja luoksetulotkin oli hyviä, mutta se liikkeestä istu... Hermo meinasi mennä kun koira oli ihan en-oo-ikinä-kuullutaan-tuulella. Istu komennolla teki siis kaikkea muuta kuin istui, meni joka maahan tai jäi seisomaan. ARGH!!!! Vähän otti aivoon. Lopulta saatiin ehkä yksi suoritus ja siinäkin oli jo menossa maahan mutta kun rupesin palkkaamaan ja kehumaan, niin jäi istumaan.
No entäs sitten eteenmeno... Hitsin vitsi. Seuramisesta karkaili palkkakupille, milloin sitten taas jäi pyörimään siksakkia kun etsi palkka-alustaa... Voi persikka. Ehkä yritämme sitä seuraavan kerran hieman parammalla motivaatiolla ja näkyvämmällä alustalla. Tehtiin loppuun yksi eteenmeno ihan lyhyellä matkalla. Vielä ei ole liitetty siihen edes maahanmenoa, kunhan nyt edes ensin hoksaisi mitä se eteen käsky tarkoittaa...

Sunnuntain viettoa

Aamulla meille saapui Akin kanssa leikkimään ihana doggivauva Maxi. Meno oli aika hellyttävää. Aki on siitä ihana kaveri, ettei sen tarvitse pullistella. Sen pullistelun takia Ossi olikin sisäruokinnassa yksinään "pienten" poikien riehuessa ulkona. Aki veti tuhatta ja sataa ison tuijamme ympärillä ja syöksyi aina välillä sen alle piiloon. Maxi katteli menoa ja mahtoi tuumata et toi kaveri on ihan tollo ;D

Illalla lähdettiin porukalla tottistreeneihin kentälle. Kaksijalkaiset pojat saivat kaveriksi Sannan Miron ja viihtyivät huomattavasti normaalia paremmin. Yhtään ei tarvinnut riidelläkään. Ja Sannalle kiitos muroista - niitä vedellään täällä jo isoja satseja...
Treenit aloitettiin kakkukahveilla. Nam mitä voileipäkakkua... Onneksi pojat eivät omia palojaan syöneet loppuun, niin mamma sai 3 palaa ;D - eihän sitä nyt ois niin montaa kertaa kehdannut santsatakaan... Kirsille kiitos ja onnea vielä TK1:sta!

Akin treenit olivat lyhyet ja ytimekkäät. Kentällä oli yhtäaikaa muitakin joten ihan hyvää harjoitusta nuorelle. Otettiin viereen ja seuraa, ihan lyhyellä matkalla. Ja yksi käännös seuratessa. Maahan ja siinä piti sitten myös hetki malttaa makoilla. Ihan mukavasti meni. Kyl se vaan oppis ku jaksais tehokkaamin tehdä...

Ossilla oli intoa enemmän kuin pienellä kylällä... Kylläpä taas muutamassa kohdin nauratti, kun herra karkas ilman käskyä kisa-A:n yli, viereen-komennoilla yms otti vauhtia meikäläisen reidestä käännökseen yms muuta mukavaa...
Ossi siis teki seuraamista ja käännöksiä. Nouti Kirsiltä (tai siis Incalta) lainattua kapulaa hypyn ja kisa-A:n yli. Kumpikin sujui tosi hyvin ja innolla. Vähän liiankin innolla kun karkasi hakemaan ilman käskyä ;D Mutta A:kin yli meni ilman, että minun tarvitsi vierellä juosta. Eikä mitään epäröintiä ylityksessä. Sitten tettiin ihan lyhyt paikallaolo. Sekä liikkestä istu, maahan ja luoksetulo. Oli hyvä ja innostunut trenaaja.

Kentällä tottistelemassa

Tänään oli vuorossa tottistreenit kentällä.
Ossi otti muutaman hyppynoudon hieman kisaestettä matalammalla treeniesteellä. Meni ihan ok, mitä nyt välillä meinasi estettä kiertää... Kokeiltiin myös kisakorkuisella ja siinä iski joku rimakauhu. Ei yli sitten ei niin millään. Siirryttiin siis takaisin matalammalle esteelle ja saatiin vielä kunnon suoritukset.
Sitten otettiin kisa A ja palloa heitettiin yli. On se vaan jyrkkä... Mutta kun yhdessä estettä kohti juostiin, niin lopulta herra kiipesi näppärästi yli ja vielä useamman kerran... Tosin melko voimia viepää tuntui olevan - sanoo väsymättömän koiran omistaja.
Mutta vielä siinä vähän jaksoi seuraamista ja jääviä (istu, maahan) tehdä. Ne meni ihan mukavasti.

Aki puolestaa treenasi tänään pääasiassa viereen ja seuraa komentoja. Ihan mukavasti ne sen namin kanssa sujui... Ilman en edes kuvittele vielä kokeilevani. Sitten otettiin maahan ja koetettiin hieman pidentää maassaoloaikaa - eli malttia malttia!!! Sitä kn ei tältä pojalta meinaa löytyä millään. Heti kun on palkka tullut niin pomppaa maasta ylös tai lopettaa sen tekemisen mistä palkka tuli... Ei malta odotta aina edes sitä palkkaa siinä komennetussa asennossa.

Tollo-treenit

Eli tottistreenit Akin kanssa :) Jälleen aloitimme hampaiden katselulla ja paikalle sattui myös Jenna. Näin saatiin myös vieras hampaiden katsoja. Mutta kun se ei ole Akista oikein mukavaa... Saahan ne katsottua mutta hieman normaalia enemmän työtä se vaatii.
Kentällä pojalla meni nenä maahan ihan koko ajan... Se on sinällään hyvä merkki että osaa sitä nenää käyttää... Tosiin tottiksen treenamisessa ei niin hyvä juttu. Tehtiin "viereen" edelleen namilla vetäen. Herran pitää kauhea loikka tehdä, mutta aika hyvin asettuu jo kohdalle. Istu ja maahan. Tänään istu oli vähän sellainen "en oo ikinä kuulukaan tollasta käskyä kun toi maa on märkä en istu"-tyylinen suoritus. Mutta saatiin niitä toistoja ja pyllyä maahankin :) Hieman otettiin seuraa komentoakin. Ihan pari askelta kerrallaan. Välillä meni ihan ok, välillä ois tehny mieli vaan nuuskutella ja välillä ritisevä jää vähän kummastutti eikä tullu mitään. Mutta oli siellä hyviäkin hetkiä. Ihan mukava treeni nuorella herralla.

Kun kaikki oli suorittaneet omat juttunsa, niin suunniteltiin kevään treenikertojen sisältöä aina kesäkuun loppuun asti ja samalla kauden avajaisten ajankohta (se pääasia tietenkin...). Kuulin että kesällä pyöriin erikoisjälkitreenitkin, jonne piti haukkana hyökätä ilmoittamaan Ossia...

Aki treenaa

Tänään ajettiin tottistelemaan vain Aki ja lapset kyydissä. "Ihanaa" kun kenttä oli kuravelliä ja lapset riekkuivat siinä... Huokaus mikä pyykkikasa... Kyllä lasten kanssa treenaaminen on sitten niin mukavaa ja virkistävää ;D
No mutta asiaan. Akilta katseltiin taas hampaita. Alkaa sujumaan jo ihan ok, ainakin siihen alkutilanteeseen verrattuna. Onhan sitä innokkuutta pomppimiseen edelleenkin, mutta jo hieman paremmin malttaa eikä ihan niin paljoa mutkuakaan.
Sitten taas pari istu ja maahan, sekä namilla viereen. Ihan ok. Mutta pelkkää viereen (ilman vetoa) ei vielä tajua. Mutta eiköhän se siitä.

Keskiviikko-tottista

Poikkeuksellisesti olimme siirtäneet tiistain treenit keskiviikkoon, kun ainakin allekirjoittaneella oli eilen koiriakin tärkeämpää menoa (TÄH??? Voiko sellaista olla...). Niinpä tänään kokoonnuttiin amk:n parkkikselle ja kaivoin nahkarotat esiin. Ensin pisulle ja sitten Ossi takaisin autoon.
Akin hampaita syynättiin jälleen porukalla. Ja sehän sujui jo HIEMAN pienemmällä pommpimisella. Sitten muutama istu ja maahan. Ja namilla vetäen "viereen". Se sujui oikein mukavasti eikä Aki enää väistellyt ihmetellen... Että kun mamma vaan jaksaisi niin kersakin oppisi.

Ossi teki ensin muutaman tasamaanoudon ja siihen päälle hyppynoudon. Muuten ihan jees, mutta mutta... se luovutusasento on vino tai kaukana tai tulee suoraan viereen... ARGH. Meinaa hermo mennä. Ja muutaman kerran sylkäisi kapulan liian aikaisin. Vauhtia ei kapulan hausta puutu, melkein peppu irtoaa ennakoimaan "hae" käskyä. Sitten hetkeksi autoon odottelemaan.
Kohta tehtiin vielä liikkeestä jääviä. Ihan ok. Muutaman "istu" jäi seisomaan. Ja seiso käskyä pitää vielä melko voimakkaasti avustaa kädellä. Mutta eipä sitä kyllä ole kauheasti treenattukaan. Hyvin kesti viereisellä tiellä ajavat autotkin, vaikka hieman sitä jännitin. Kyllä herra kurkki ja kuikki, mutta pysyi...

"Eteen"

No niin. Tänään oli ensimmäinen "suunniteltu" treeni... Ja heti muutettiin ohjelmaa. Hehe. No kun kentällä oli niin paljo väkeä niin ei viitsitty ängätä sinne hyppyjä ja A:ta tekemään...
Tehtiin siis piiiiiiiitkästä aikaa Ossin kanssa eteenmenoa. Tai oikeastaa aloitettiin se ihan alusta. Namit vietiin kentän päätyyn yhdessä, ja poistuttiin kauemmas, seuraaminen ja käsky. Ossi ampui kuin raketti nameja kohti... Vapautus ennen nameja. Muutama toisto. Hyvin etenee.
Sitten koira välillä autoon ja odottelemaan muiden suorituksien ajan.

Aki pääsi jälleen hammastarkastukseen - voi jee mitä menoa :) Ei se säkkärä pysy yhtään paikallaan, joten ei mitään toivoa lähitulevaisuudessa näyttelyihin... Muutama maahan ja istu, sekä nakilla vetäen "viereen". Ihan ok. Malttia vaan ei hepulla ole, ei sitten niin yhtään... Kauhea pomppinen ja venkoilu. Maassakaan ei kestä yhtään...

Sitten kohta taas Ossin vuoro ja tasamaanouto. Luovutukseen tulee vinosti vasemmalle. Siksi tehtiinkin vaan niin että jätin kapulan koiran ja itseni väliin (lyhyehkö matka) ja pyysin tuomaan siitä. Siinä asento parempi kuin jos heitän kapulan. Joten näitä tehtiin muutama. Luovutus ihan kivasti, pitää mutta kun rupean ottamaan niin saa hieman kiirehtiä ettei siinä vaihessa sylkäise kapulaa maahan. Mukava treeni, mutta voi miten jäässä taas kotiin päästyäni olin. Kentällä vähän tuuli...

Tiistaissa mennään

No niin. Elämä on palannut uomilleen ja kaikki potilaat on saatu about kuntoon... Ainakin molemmat pojat valloittivat tänään treeneissä "vuorta" siihen malliin, että sairastelut on ohi.
Pääsimme siis koko köörin voimin tottistreeneihin. Akilta katsottiin hampaita. Ja sepä olikin melkoinen operaatio... On tainnut sen treenaaminen unohtua *nolostuu*. Mutta tästä eteenpäin se muistetaan joka kerta, jos joku päivä näytelmiin mielitään. Herra pyöri ja rimpuili kuin väkkärä. En tiiä näkikö kukaan niitä hampaita mutta ainakin hieman huulia nosteltiin... Muutamat istumiset ja maahan menot otettiin. Ja namilla vetäen "viereen". Siitä sekin sitten lähtee. Akissa vaan on se raivostuttava piirre, että kun on liian vierasta touhua (tai hänestä muka pelottavaa tai jotain...?) niin painuu maahan ihan liiskaksi. Tee siinä sitten jotain treeniä.
Ossi otti ekaksi lyhyen paikallamakuun Ficon suorittaessa liikkeitä. Sitten otimme yhdessä 2 minuutin ryhmäpaikallaolon. Hyvin meni, mitä nyt Ossi tuttuun tapaan kaulaansa venytteli ja kuikuili kentän tapahtumia. Sitten otettiin vapaana seuraamista, käännöksiä ja liikkeestä jääviä. Hyvin meni. Luoksetulossa paineli suoraan viereen tai vinoon asentoon. Lopulta saatiin yksi ihan ok suorituskin.

Tyttöjen kanssa sovittiin, että tehdään treenisuunnitelma keväälle. Tulisi treenattua uusiakin asioita, eikä aina vaan junnattaisi samaa...

Tuiskua

Tänään "saatiin" treenata lumituiskussa ja tuulessa. Keli tuntui melko kylmälle ja sormia rupesi kylmämään alta aikayksikön. Saavuttiin taas lasten kanssa tuttuun tapaan myöhässä ;) mutta eipä se haittaa - hyvin on ehditty aina mukaan.

Ossi teki ensin remmissä seuraamisia ja käännöksiä. Ihan ok. Henkilöryhmässä hieman piti tyttöjä nuuskia, mutta pysyi kuitenkin melko hyvin vieressä. Sitten autoon. Aki tuli taas morjestamaan kaikkia ja tekemään istu ja maahan. Pitäisi vissiin jo ruveta muutakin tekemään ;) - mammaa vaan laiskottaa... Sitten teki välissä ryhmän muut koirakot, jonka jälkeen Ossi pääsi jälleen estradille. Vuorossa irtiseuraaminen, liikkeestä jäävät ja luoksetulo. Menivät ihan mukavasti. Luoksetulossa jopa suora asento edessä. Noudossa ekalla tiputti jalkoihin, mutta toinen oli hieno ja odotti että otan kapulan. Istuma-asento tosin oli vinossa. Mukavat treenit.

Torstaitottis

Poikkeuksellisesti treenattiin eilen (ja päivitys vastat tänään, kun linjat oli illalla kaput...) tottisporukalla, kun valtaosa oli tiistaina leikkikoulussa. Joo-o koirien sellaisessa. Myö ei tietty päästy sinnekään... On tässä viimeaikoina jääny hyviä luentojakin monet väliin.

Noh, lapset lähti leikkimään vuorenvalloitusta lumikasalle ja Ossi sai kunnian suorittaa ekana. Ensin pikaiset pisiit, mikä ei selvästi riittänyt, kun keskittyminen tuntui olevan vähän niin ja näin. Seuraaminen ja käännökset ok. Henkilöryhmässä olis vaan nuuskutellu porukoita - seurasi kuitenkin jotenkin. Liikkeestä istu onnistui ekalla, mutta sitten rupesikin painumaan maahan. Tosin nyt taisi vikaolla äänensävyssä, sen huomasi itsekin. Liikkeestä maahan menee hyvin, samoin luoksetulo oli eilen hyvä. Ja voi mitkä noudot jälleen!!! Oikeesti kun ei ees olla treenattu, niin mistä se nyt on hiffannu sen... Hakee vauhdilla, istuu nätisti kapula suussa ja odottaa!!! Jes.
Pikkasen kuikuili poikien ja lumikasan perään aina välillä, alkuun etenkin, mutta lopulta malttoi ihan mukavasti keskittyäkin.

Aki kävi tutustumassa ihmisiin :) Yritettiin päästä vetämättä, mutta eipä meinannut tulla yhtään mitään. Intoa on ihan liikaa... Kerjäsi tytöiltä nakkeja ja teki muutamat istu ja maahan.
Sit myö livistettiin hieman aiemmin kokoukseen jonne Aki pääsi mukaan tutustumaan ihanaan Susu-vauvaan! Olipa ihku pikkutyttö 9 viikkoa. Meidän herra vaan oli kovin vieraanvarainen pissiessään ja kakkiessaan (??? tästä ei olla varmoja oliko Aki vai Susu, mutta epäilen ensimmäistä) sisälle. Voi riivatun kersa. Ei se kotonakaan enää tee jos ollaan kotona. Vähän noloa....

Tottistelua tai sitten ei...

Juuh... Mammalle sattui väärät namit taskuun... Ossia ne ei kiinnostaneet ollenkaan. Ei meinannut Ossin seuraamisesta tulla mitään, kun nenä meni vaan maahan Selman ja Incan jälkiä nuuskuttelemaan. Kun ei namut siis olleet riittävän herkulliset. Onneksi saatiin Sannalta sitten Froliceja ja johan meno parani. Käännökset jne meni ihan normisti mutta pitkästä aikaa tehtiin noutoja. Ja mitä!!!! Nehän oli ihan sikasiistejä. Herra napotti kapula suussa ja odotti niin nätissä asennossa kapulan luovutusta! JES!!!

Sannalle kiitos laskiaispullakahveista ja onnittelut valiosta :)

Jäässä-treenit

Siis oikeesti, auton mittari näytti VAIN -8 C pakkasta ja siitä huolimatta paikalle saapunut treenaajajoukko oli aivan jäässä!!! Tuntui ihan kauhean kylmälle.
Mulla oli molemmat koirat takapoksissa ja Ossi pääsi ensin Incan kanssa paikallamakuuseen. Olivat noin 2 minuuttia ja siinä välillä kävi Päivi vähän "häiriköimässä" ja kiersi kasin koirien ympäri. Hyvin pysyi Ossikin maassa. Tosin kaula oli himppasen pitkällä ja muutenkin tuntui vähän viulunkielelle joka olisi voinut singahtaa vauhtii hetkenä minä hyvänsä. Mutta hyvä suoritus.
Sitten otettiin remmissä seuraamista ja käännöksiä sekä täyskäännöksiä. Menivät ihan hyvin. Seuraaminenkin oli melko kohdallaan, vaikkei sitä katsekontaktia niin kauheasti ollutkaan.
Muutama liikkeestä "istu" ja "maahan" sekä "tänne" otettiin. Kerran meni istu komennolla maahan ja kerran liukuiiiiiiiii luoksetulossa suoraan vierelle vinottain. Muuten menikin ihan buenosti. TArttis varmaan ruveta eteenmenoa opettelemaan myös tässä pikkuhiljaa.
Aki pääsi jälleen katselemaan ihmisiä ja kerjäämään. Tosin namujen eteen piti joko istua tai mennä maahan. Ei vaan malta pysyä siellä maassa. Komennolla kyllä menee, mutta singahtaa samoin tein ylös istumaan... Malttia malttia poju. Joten palkkaa täytyy ruveta viivyttelemään ja ottaa vaikka odota sana mukaan. Pikkaisen kokeilin "viereen" namilla vetäen, mutta ei se vielä oikein irronnut.
Mutta mukava treeni, josta päästiin tällä kertaa ripeästi kotiin kun ei tarjettu suuta soittaa kovin pitkään...