Mamman kolmikko

Mamman kolmikko

torstai 27. helmikuuta 2014

Hupailua

Hupailuako vai dementietesti kaksi :)  Ossin reeneissä siis tällaista muokattua pätkää. Mentiin siis nuo käsinkirjoitetut numerot. Oli muuten aika hauska rata. Vaikka päälle iskevä flunssa meinasi vaikuttaa ohjaajan jaksamiseen ja motivaatioon...
Alku sujui kun se yks kestää reeneissä lähdössä. Kisoissa ois toi kolmosen takaakierto ehkä kosahtanu... ehkä... A:lta putkeen (11-13) kokeilin ensin että lähetin pimeään putken päähän, mutta Ossi jäi etsiskelemään aukkoa aina liian aikaisin, eli kiellon arvoisesti... Kyllä se sinne lopulta löysi... Mutta toimivampi oli juosta itsekin tuosta vasmmalta putken suulle ja sieltä ohjata pakkovalssilla tmv putkeen. Okei. Meidän putki ei ehkä ollu noin irti A:sta kuin mitä se kuvassa on vaan aika liki kontaktia, ihan vaan "kiusaksi". Mutta yllättävän hyvin Ossi haki oikeat esteet siinä kohdassa. Oikein mukavaa menoa.

keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Dementiatesti?

 No joo. Todellakin. Heini oli napannut meille tänään tällaisen hauskan rallin jos pääsi palkkaamaan putkille... Mutta oikeesti, ohjaajan dementiatestiksi tää meni kun ei muuten muistanu rataa - vaikka me ennakoitiin se ja laitettiin numerot kentälle...
Mutta uusintakierroksella kartturi pysyi paremmin kartalla. Ja menosta tuli ihan hauskaa kun ei enää ni-ni-ni-nikoteltu ja etsitty esteitä :) Tarkoitus oli kääntyä putkilta napakasti ja palkata siitä koiraa. Aki oli aika hyvä. Parissa takaakierrossa sain sen syystä tai toisesta hämilleen ja hieman jarruttelua aikaiseksi. Mutta kaikenkaikkiaan olin ihan tyytyväinen menoomme.

torstai 20. helmikuuta 2014

Leikattiin takkoo ja valssattiin...

Jep. Anne toi Ossin ryhmään tällasta pientä kivaa - not.
Lähettiin rohkeesti kokeilemaan ekaksi noi vaaleat pallot. Aika pian todettiin, että josko kuitenkin tehdään ensin tuo helpompi tummat neliöt...
Ossi nimittäin ampui ihan koko ajan tuosta pituudelta nelosputken väärään päähän. Vaikka niin mitä vastakäännöstä ja karjasua tms tein. Lopulta vaan nauratti.

Eli ensin siis neliöt. Jos lähti suoran vasemmalta puolelta (me), niin pituudella vastakäännös (vai onks se nyt jaakotus? hiivatti näitä nimiä), samoin vitos-okserille. Kun koira kirmasi muurilta pituudelle ---> takana leikkaus ja sitten vastakääntö siihen pituudelle ja taas ysi-okserille. Tää meni jotenki kerralla nappiin, eikä Ossikaan enää sinkoillut noita putkia hakemaan.

Ja sitten palattiin pallo-treeniin. Eihän se niinku nättiä ollu, ei millään lailla :)  Lähdettiin suoran oikealta puolelta ja vastakääntö pituudelle. Napakka käskytys ja putkeen. Takana leikkaus väleihin 5-6, 6-7. Myös valssilla olisi voinut tehdä nuo välit. Sit käytiin putkessa kääntymässä ja suoran vasemmalta puolelta. Pituudelle jälleen vastakääntö ja putkeen lähetys. Vastaanotto tuolla 14-15 välissä ja valssi, samoin valssi 15-16 ja 16-17 välissä. Olisi voinut tehdä myös takana leikaten. HUHHUH sanon minä. Ei se nyt ihan nappiin mennyt, mutta sinnepäin. Saipahan taas nauraa itsellensä ja näppärälle liikkumisellensa ;)  Josko sitä alkais taas näinkin naurettavan illan jälkeen kisakalenteria katella...?

Ihmekoira Aki

Tänään Heini-koutsi oli suunnitellut meille tällaisen radan. Ei mitenkään yltiövaikea, mutta vaati tekemistä. Esimerkiksi tuo alku 1-5, jonka ajatteli vaan "menevänsä" sisälsi jo monta eri vaihtoehtoa.
Puomilta hieman vetoa vasemmalle ja takaaleikkaus ja neloselta putkeen lähetys. Tai yllättäen persjättö (en ois ikinä osannu kuvitella sitä tällaiseen kohtaan...) jo A:n kohdalta alkaen. Tai valssaus A:n alastulolle.

Kepeille mentäessä merkkaus 5 ulostulolle ja tarkka ohjaus kepeille (tässä olisi ollut mahdollista myös kiertää toista kautta, tuolta A:n ylöstulopuolelta ja pitkä putki. Tällöin pääsi näppärästi keppien vasemmalle puolelle - jos sinne ajatteli menevänsä). Itse kuitenkin valitsin tuon "lyhemmän reitin, jossa lähetin koiran putkeen ja kipaisin vastaanottamaan putkelta. Kepit oikealta ja ohjaus seiskalle.

Itsenäistä keinua treenattiin samalla, kun Heini laittoi palkkakuppia sinne. Itse pääsin siis ajoissa pakkovalssille kepeille ja taas sinne oikealle puolelle. Tarkka näyttö keppien alkuun. Keppien loppuun valssi ja putkeen lähetys.

Kepeiltä lähetys (työntö) hypylle 13 ja valssi. Tarkka linjaus ja katse vasemman olan yli koiraan, jotta saatiin putkenpään ohi. Jos yhtään arpoi tässä, niin takulla livahti putken väärään päähän. Toinen vaihtoehto olisi ollut lähettää koira hypyltä 13 kiertämään putki tuolta takaa ja ottaa sitten pimeään putkenpäähän. Tämä ei ollut meidän juttu, jotan valssilla vaan. Ja tarkalla suunnan linjauksella.

Kepit, putki ei ihmeellistä. Hypyltä 17 napakka yhden askeleen työntö hypylle 18 ja sitten terävä kääntö kohti A:ta (siis ohjaajalla). Loppusuora häämöttää jo.
Oikein mukavat treenit. Akin kanssa mentiin tänään medihypyillä, ihan huvin vuoksi. Saipahan koira vauhtia ja voitiin keskittyä tekniikkaan ja tekemiseen kun ei töksähdellyt hypyillä.

Sitten tuo otsikon ihmekoira.
Mä en ymmärrä. Ikinä en ole omistanut koiraa joka ei reagoisi korvatulehdukseen, ainakaan niin pahaan kun Akilla oli. Ihan sattumalta huomasin treenin jälkeen, kun rapsuttelin koiraa ja korva kääntyi ympäri... Tsiisus. IHAN järkyttävän punainen ja ärtynyt ja erittävä ja ja ja.... vaikka mitä. Ihan kamalan näköinen. Ja tasan taatusti on ollut kipeä jo jonkin aikaa. Mutta herra ei ole virkkanut y-h-t-ä-ä-n mitään, ei ravistellut päätään, rapsuttanut korvaa tmv... Ja näin on muuten tämän koiran kanssa käynyt joskus aikaisemminkin. Omituista, miten se voi olla reagoimatta??? Kunpa näkisitte minten karmean näköinen se korva oli...  Eli meidän ilta meni sitten putsatessa ja lääkitessä korvaa.

torstai 13. helmikuuta 2014

Los Valssilos

Ossin ryhmässä teemana oli valssi. Mutta saattopa käydä niin, että löydettiin toimivampaakin niin ettei sinne kauheen montaa valssia enää tullukaan...
Muutettiin alku niin että tuo A-putki oli eka ja sit hyppy ja kepeille avokulma. Alkuperäisessä kuvassa eka hyppy on tuon taitetun kulman alla, suora lähestyminen kepeille.
Alun otin putken ja hypyn välistä. Lähetys kepeille ja sitten leikkaus keppien toiselle puolelle. Riskaabelia mutta Ossia ei tuntunut haittaavan. Kokeilin lopuksi myös ottaa kepit täältä oikealta ja sitten vaan kääntää hyppyä kohti, mutta se ei ole niin selvä Ossille vaan ehtii tehdä miljoona kysymyshyrrää ennen hyppyä...
Eli leikkaus kepeille, keppien päässä valssi. Hypyltä lähetys putkee ja pinkominen hypyille... Ysille niiaus (voi että termit on hallussa, oiskohan se joku ennakoiva valssi tmv) ja sama kympille ettei liitele liian pitkälle... Kahdeltatoista kepeille valssi. Sitten keppien lopulla taas valssi ja lähetys putkeen. Ja vika hyppy.

Oikein hyvin meni. Mun ennakoivat ei ollu kauheen teräviä mutta onneksi Ossi paikkaa hyvin. Ja miten hyvin se oikeasti kestää sen kepeillä leikkauksen. Yhtään ei ees katse kääntynyt. Olihan mukavaa. Pikkasen koski kotona siihen murtuneeseen nilkkaan. Mitä lie tein huonosti...

Ja sitten koutsin kanssa...

Eli tempaistiin sama rata kuin viime viikolla, nyt kouluttajan valvovan silmän alla ja niinkuin se olisi pitänyt tehdä... Eli ykköselle heti jaakotus. Kakkoselle siitä valssi jolla sai koiran käännettyä hypylle. Neloselle takaakierto ja twist (joka ehkä oli vähän myöhässä mutta saatiin toimimaan.) sekä putkeen lähetys. Kuutoselle ehti hyvin ohjata takaakierrolle ja joko valssi tai persjättö siihen... Kasille lähetys, vastakääntö ja sitten itselle hippulat vinkumaan. Katse koiraan ja riittävän napakka veto ja hypylle vapautus. Olisi toiminut esteiden ulkopuoleltakin ohjattuna... Sitten 10 putken ulostulolle vastaanottamaan ja jarrutus sekä suoraan seuraavalle putkelle.... Kun koira ponnistamassa hypylle 14 niin valssi ajoissa ja kohti hyppyä 15. Sinne jaakotus jotta saatiin kerrottua paremmin seuraavan hypyn suunta. Loppu menikin ihan normaalisti takaakierroille työntäen.
Kyllä me joitakin kohtia Akin kanssa jouduttiin kertailemaan, mm heti alun jaakotusta ja hypyn 15 jaakotusta. Ollaan sitä niin vähän tehty, että on vieras kummallekin. Eli siitäpä meille kotiläksyä. Mutta oli siellä radalla hienojakin hetkiä (tai sitten ne vaan itsestä tuntui sujuvan). Ja ai että miten oli taas hyvä ja iloinen mieli treenin jälkeen. Mie oon niin onnellinen että saatiin tuo Heini meidän ryhmän täti-immeisiä jeesaamaan. Kyllä me opitaan vaikkakin ehkä vähän hitaasti  :D

lauantai 8. helmikuuta 2014

Reenattiinhan me männä viikollakin...

Joo. Oli sitten taas vähän kiirusta viikolla, enkä ehtinyt päivittämään... Tiesin jo valmiiksi, etten torstaina ehdi Ossi treeneihin kun oli poja kuskausta sen treeneihin... Joten otin molemmat poitsut keskiviikkona Akin harkkoihin.
Tämmöstä rataa tehtiin. Yllätys oli, että ykköseltä melkein kaikki ryhmän koirakot valuivat tuon kakkosen väärin päin. Eli tarkkana sai olla. Välistä vetona kakkoselta kolmoselle. Neloselle saatoin Akin takaakierrolle oikealta ja sitten väistin vasemmalta esteen ja otin koiran siitä minun ja esteen välistä. Tämä kun toimii Akilla parmmin kuin tiukka kannakkeen kierto tuosta oikealta . Kasilta ysille piti vetää myös tarkasti ettei hypännyt ysiä väärin päin. Loppu sujuikin ihan ok. Jossain kohdassa otin liian löysästi koiran haltuun ja se valui väärälle puolelle. Taisi olla tuo hyppy 16. Hyvät treenit. Akilla.

Ossi taas oli ihan omaa luokkaansa ja ihan erilainen radalla kuin Aki. Alku oli huomattavasti sujuvampi -yllättäen- kun menikin tuonne kakkosen taakse (keppien puolelle siis) ja työnsi Ossin takaakierroille. Kolmosella piti vaan uskaltaa pinkoa lujaa ja ehtiä ennen koiraa, jotta sai sen otettua oikealla kädellä ja lähettää tuonne nelosen takaakierrolle. 17-18 kohdilla mamma oli jo niiiiiiin hapoilla että tuo 18 takaakierto tuotti tuskaa, en meinannut millään ehtiä työntää sitä sinne. Mutta niin vaan kivasti toimi Ossikin radalla.
Kai tässä pitäisi alkaa taas kisakalenteria katsella molemmille...

tiistai 4. helmikuuta 2014

Mitä jäbä duunaa...?

Käytiin aamulenkillä taas jäällä. Jätkät oli sitä mieltä, että soutelemaan pitäs päästä...

sunnuntai 2. helmikuuta 2014


AGIROTU 2011, Kuva Lauri Heino