Isommatkin treenaa

Kyllä meillä isommatkin pääsee hallille, vaikka kirjoitukset kovasti Martti-painotteisia ovatkin. Viime torstaina ehdin pitkästä aikaa Akin treenivuorolle. Rata kutakuinkin tällainen, ulkomuistista piirretty. Akilla oli vauhtia mukavasti. Ohjaaja pelkäsi polvensa puolesta. Se kun oli vihoitellut edellisen viikon. Mutta kasassa se pysyi ja maaliinkin päästiin. Jopa melko kivalla suorituksella.

Radassa ei mitään ihmeen vaikeita ollut vaikka pari paikkaa epäilin alkuun. Keppien jälkeen laitoin koiran putkeen ja menin esteiden vasenta puolta ja kun Aki ponnisti kympille niin tein takaaleikkauksen joka käänsi koiran hyvin putkeen. 17-18 väliin persjättö. Puomin menin ensin vasemmalta ja 21 kierrätin oikealta. Mahdollista oli mennä myös puomi oikealta ja kierrättää 21 taaemman, vasemman siivekkeen kautta. Eli sekin kokeiltiin. Kumpikin ihan jees eikä jälkimmäisessä edes putki kutsunut Akia vaikka niin alkuun luulin.

Ja koska Akin eka suoritus oli hyvä, niin toiselle radalle otinkin Ossin. Rimat medissä. Vanhus paahtoi ihan hullun kiilto silmissä :) Mamman muru. Pikkaisen unohtui tuo A:n alastulokontakti. Mutta onhan tuolla koiralla se estevarmuus ihan eri luokkaa kuin Akilla. On se tykki - edelleen.

Tänään sunnuntaina lähdin Martin kanssa hallille kuokkimaan yhden junnuryhmän treenejä. Voi vielä kun muistettaisiin opit myöhemmin siirtää omaan treeniin. Mutta vaikka oli kuunteluoppilaana siin lopussa sai Martti kokeilla putkea -jälleen- ja mitä? Sehän sujahti sinne lopulta ihan kuin ois aina tehny sitä. JES!!! Nyt pitää ottaa eri suunnista niin että itse tarjoaa sitä... Tästä se lähtee. Vielä kun ois kunnolla aikaa käydä hallilla. Ryhmän jälkeen juoksenneltiin vielä Raikun kanssa. Likka paineli Martin lelu suussa edeltä ja Martti roikkui kaverin hännässä. Huvittavia nassikoita olivat!

Martti ulkoilee

Miten ihmeessä nää kaikki jutut liittyy nyt Marttiin...? Noh, ehkä siksi että herra aiheuttaa eniten äksöniä talossa tällä hetkellä.
Lauantaina lähdin jäälle Martin kanssa. Tarkoitus oli rallattaa ja riekkua ja samalla tehdä luoksetuloharjoituksia... Keli oli kostea ja lumi nuoskaista. Koiran karvat imivät lumen itseensä ja jo rantaan päästyämme Martti oli täynnä palloja. Lisäksi minä upposin kylmään sohjoveteen puoleen sääreen asti - oli siis vähän vettä jäällä. Ei sitten mentykään. Koira kyllä oli irti muttei sitäkään huvittanut palloineen poistua jalkojeni juuresta.

Tänään maanantaina oli vapaapäivä ja lähdin hallille. Martti juoksi aivan päättömänä taas hallia ympäri... Mutta töitäkin tehtiin. Siivekkeen tarjoaminen sujui nyt todella hyvin. Ihan alkuun kerran muistutin vastakkaisella kädellä mistä se palkka tulisi, mutta sittenpä herran meni puolelta toiselle tosi vauhdilla.
Putkeen ei voi mennä. Sinne ei voi edes katsoa. Ei vaikka lelu heitettiin sinne. Ei vaikka Haru-kaveri meni sinne ensin... Tähän palataan siis myöhemmin ja ehkä voisi ottaa Ossin vaikka mukaan malliksi.
Lisäksi tehtiin muutama lähetysharjoitus ja paikalla pysymistä. Aika noheva junnu sanon minä.

Marakatti uimakoulussa

Eilen olikin Martilla jännät paikat. Pakkasin töiden jälkeen autoon Martin ja Ossin ja treffattiin uimahallin pihassa BC-tyttö Haru. Aki joutui jäämään kotimieheksi. Lähinnä sen takia, että intoutui viimeksi niin kovasti, että äänen käyttö oli melko kovaa. Ajattelin Ossin toimivan tässä tapauksessa Martille parempana mallina. Aki lähtee kyllä sitten taas seuraavilla kerroilla polskimaan.

Reippaasti nuorukainen paineli vieraaseen paikkaan sisälle ja lähti vielä vieraiden kanssa pesutiloihinkin, minun jäädessä vielä vaatteita kuorimaan yltäni. Pesupaikalta herra tosin olisi mielummin tullut pois. Mutta rauhoittui sitten, vai alistui kohtaloonsa...? Vaan voi miten likainen vesi kaverista lähti. Tosin niin lähti Ossistakin, eikä tästä nyt niin kauaa ole kun Ossi viiemksi kävi uimalassa pesuilla.

Altaalle meno ei jänskättänyt ja tassuja kasteltiin pallon perässä kovastikin. Mutta takajalat jäi vielä tiukasti rannalle. Mutta kun uittaja nosti kaverin uimaan niin se sujui enemmän kuin hienosti. Lelut ei tosin siinä kohtaa kiinnostaneet (taisi kuitenkin hieman jänskättää) mutta kun itse kiersin altaan reunoja niin hienosti polskutteli minun "perässäni".

Kovasti oli kiinnostunut mitä Ossi ja Haru altaassa teki ja härskisti riisti rannalla muiden noutamia sorsia. Eli kyllä tästä uimamaisteri vielä saadaan :D

Pulikoinnin jälkeen huuhtelemaan tukka ja sitten alkoi se "pikkukoilankamalakidutushetki". FÖÖNAUS. Se oli ihan karmeaa Martin mielestä. Saatiin silti osa tukasta kuivaksi ja melko muhkea tukka siitä tulikin. Meillä oli oikein mukava reissu ja toivottavsti pian taas uudelleen!

Martti aksaa

Tai ainakin se melkein aksaa :) Tänään mentiin hallille nuuskuttelemaan ja hypyn siivekettä kiertämään. Tarkoitus oli että jangsteri lähtee itse tarjoamaan sen kiertoa. Ja molempiin suuntiin. Aikansa se otti ja hieman piti kädellä houkutella mutta ehkä se jo alkoi hoksaamaan... Mutta suoraan putkeen ei menty. Ei haluttu edes sisään sinne katsoa. Hirvittävät hepulit saatiin ja rallattiin kentän ympäri häntä suorana. Huvittava näky. Ja treenin päätteeksi leikittiin vielä Raikun kanssa hallin pihassa. Nyt makaa hieman hyytynyt herra omalla patjallaan.

Ps. Huomatkaa, että todistettavasti mahdutaan patjalle samaan aikaan Ossin kanssa! Ja Akille sattui myös illalla sama erhe, eikä yhtään tarvinnu urputtaa vaikka pentu viereen kapusikin!

Aamujäillä

Kylläpä nyt on jääpainotteisia postauksia. Mutta näin vain on. Eilen illalla Martti kävi taas jääpallokentän reunalla ja ritilärappusissa. Hitsi että ihmiset meinaa vähän jänskättää... Hetki menee ennenkö voi olla kaveria.

Tänään ajatuksena oli käydä rannassa jäälenkillä, mutta vettä olikii nilkkoja myöten. Ei siis päästy rantaviivaa pidemmälle. Tai no koirulit otti pienen retken, Ossi etunenässä ja loput paineli perässä. Saatiin pojan kanssa herrat myös samaan kuvaan, hieman se työtä teetti mutta pysyivät! Huomenna on suunnitelmissa lähteä agilityhallille Martin kanssa :)

Ulkojäillä

Tänään lähdettiin sosiaalistumaan. Pojan jääpallotreenien aikana ihmeteltiin kentän vilinää, nuuskuteltiin katsojia ja sattuipa sinne kiva pystykorvakin. Lisäksi steppailtiin ritilärappusia ylös-alas. Hieman ne jänskätti muttei kuitenkaan kauhean paljoa.

Kotona ollaan jonkin verran naksuteltu. Enemmänkin haluaisi tehdä, mutta kun mies on reissussa ja itse duunissa niin päivän tunnit käy koviin vähiin kun noita ihmislapsia pitää kuskailla harkkoihin harvase ilta. Onneksi helpottaa reilun viikon päästä kun siippa saapuu kotiin ja pystyy hoitamaan noita taksi-hommia...