Mamman kolmikko

Mamman kolmikko

torstai 30. joulukuuta 2010

Teoriasta käytäntöön

Siispä tuumasta toimeen. Tiistain tekniikkatuntien innoittamana tänään kokeiltiin Akin ryhmässä pakkovalsseja. Oi, Akihan oli ihan loistava. Tehtiin pakkovalssia oikealle ja vasemmalle. Lopuksi oli pieni ratapätkä missä se oli 2 kertaa. Oikein näppärästi suoriuduimme.
Akin kanssa on niin ihana treenata kun itsekin ehtii opetella ja tehdä. Ja Aki on niin paljon enemmän palkkautuva kädestä että on hallussa (tulee siihen käteen) paremmin kuin Ossi, joka palkkautuu esteistä ;D

Teoriaa pukkaa

Tiistaina oli treenit, tosin teoriatreenit. Onhan se hyvä hahmottaa asioita ja kuvioita silleen teoriassa ainakin ;D Katsottiin siis porukalla dvd:ltä kuvioita ja käytiin niitä vähän läpi. Täytyy kyllä myöntää, että muutaman termin kohdalla putosin kärryiltä - no kun mun mielestä siinä ei tapahtunu mitään kuvioo mutta nimi oli hieno. En sit vissiin vaan älynny... Olen ehkä saattanu vahingossa moisia tehdäkin *nauraa*.
Kentällä katsottiin käytännössä backlapin koulutusta, kun Hanna oli koiran kanssa kentällä. Muutamat hyvät naurut saatiin, lähinnä sympatiasta, sillä itse olisi ollut tasan samalla tai sitten erilailla, mutta hukassa kuitenkin. Mutta oli myös loistava fiilis havaita kerrankin itse niitä virheitä mitä ohjaaja teki ja miksi koira sitten teki niinkuin teki... Lisää teoriaa siis. Lisäksi ilmottauduin Leinosen radanlukutaidon luennolle helmikuulle.

perjantai 24. joulukuuta 2010

Jouluja





Oho. Tekstiviestini ei ollutkaan tullut kunnolla... Joten jouluisten kuvien myötä
Hyvää joulua ja antoisaa harrastusvuotta 2011 kaikille!!!

Viime viikolla ei ollutkaan treenejä, tiistaina pidimme dvd-illan ja suunnittelimme kevään treenejä. Torstaina olimme itse reissussa. Ensi viikolla uudella innolla.

torstai 16. joulukuuta 2010

Taasen treeniä - yllättäen...?

Anne oli taas suunnitellut mielenkiintoiset treenit tiistaiksi. Ossi kävi ihan miljoonakuumana. Sille ei sovi ollenkaan se, että joudutaan kirmaamaan about suoraan töistä treeniin, ilman kunnon lenkkiä alle...
Eka treeni: huoh kosahti heti tuohon takaakiertoon kolmosella... Kuutoselta seiska putkeen - juu ei ihan meny putkeen, kokeili lähestyä ensin A:n ja putken kautta. Pikkasen nauratti kun oli menossa aina yhdelle esteelle kerrallaan, kun karjaisin, siirtyi kokeilemaan seuraavaa ja vasta kolmannella tärppäsi. Ou jee... Hih. Noh saatiin sekin sit lopulta sujumaan, mutta aika paljon sellaista pikkutakkua tällä radalla.


Toka treeni handlattiin jo pikkaisen paremmin... Tosin alkuun veti ihan suoraan A:lle eikä putkelle... Sitten kun menikin putkeen niin en uskonut sitä todeksi ja oikein jähmetyin paikoilleni ;D ja sitä myöden olinkin sitten auttamatta myöhässä. Mutta nätit kepit. Ekalla kerralla pikkasen hiottiin A:lta eteenpäinlähtöä yms. Mutta toinen suoritus olikin jo aika hyvä!


Akin treeneissä tehtiin sama treeni kuin viime viikollakin, tosin tällä kertaa Sanna oli meitä ohjaamassa. Jotenkin tuntui et ihan kuin ei viikko sitten ois just samaa rataa vedetty. Osattiinkohan me mitään? Ohjaaja oli ainakin koko ajan väärä ohjauskäsi pystyssä, huuteli liian myöhään yms. Mutta kivaa oli :D

torstai 9. joulukuuta 2010

Ti & To Treeniä

Ossi tiistaina...
Ensin mentiin tällainen suoralinjainen treeni a la Anne Topra. Titi oli sitten paikan päällä meitä valvomassa ;D KIITOS siitä! Tämä meni yllättävän sujuvasti eikä ohjaajakaan ihan kauhean perässä ollut. Kontaktitkin otti mukavasti ja tuo takaakiertokin saatiin sujumaan.


Eikä tässä seuraavassakaan treenissä mitään isompaa ongelmaa ollut. Ei ainakaan näin lumimyrskyisessä torstaissa enää muista...


Tässä viimeisessä oli ihan ok suorituksia myös. Lopuksi jäimme jankkaamaan tuota alkua ja Ossi oli ihan lukossa. Onneksi se kestää toistoja... toistoja... toistoja... toistoja... Lopulta saimme kuin saimmekin menemään. Herra meni siis lukkoon kun kakkoshypyltä ohjasin kolmoselle. Paineli aina suoraan neloselle. Ei sitten millään kääntynyt hyppäämään kolmosta. Meinasi muuten hiki tulla. Tuon 3-4 hyppyjen välin otin välistävetona. Toista vaihtoehtoa (työntönä) en nyt lähtenyt edes "kokeilemaan" kun jumi iski jo tässä - ja tällä kertaa voin sanoa et jumi oli KOIRALLA eikä ohjaajalla. Muuten oli hyvä treeni ja parempi mieli.


Ja koska tiistain seuraava ryhmä ei saapunut paikalle, hyödynsin vapautuneen treeniajan Akin kanssa Titin ohjauksessa.... Aki otti tuota viimeisen radan alkua ja sitten ihan pieniä perusjuttuja kuten keinua ja rengasta, keppejä ja putkeen lähettämistä yms. Onneksi oli koira kyydissä iltalenkille lähtöä varten.

Torstaina Aki...

Aki otti yllättävän hyvin kepit vaikka kulma olikin vaikeahko. Putkelta hypylle 11 sai olla tarkkana kun tuo 12 oli houkuttelevampi. Viimeisestä putkesta (13) ulostulo ja oikeaan suuntaan lähtö oli myös hupaisaa katseltavaa. Ei kuitenkaan ampaissut takaisin putkeen... Muutama hyrräys vaan ennen suunnan varmistumista. Mukava treeni vaikka ohjaaja epäili omaa suorituskykyään mielentilansa vuoksi. Mutta hyvin ja meni ja olin tyytyväinen että tuli lähdettyä, vaikkei alkuun tuntunutkaan hyvältä ajatukselta. Saipahan hetkeksi ajatukset muualle ikävistä uutisista...

AI NIIN! Ossihan täytti viime viikolla 6 vuotta. Niin että hyvää synttäriä!

perjantai 3. joulukuuta 2010

Sairastelua

Tämä viikko on mennyt agilityn osalta ihan ohi. Tiistaina olisi ollut epikset ja torstaina Akin treenit. Mutta kaikki jäi kun ohjaaja sairastui kurkunpääntulehdukseen. Onpahan ollu kipee kurkku ja ääni läks. Toivottavasti ensi viikolla ollaan taas messissä...
Sen verran sain aikaan, että tilasin lisenssin ensi vuodella ja päivitin blogin :D

maanantai 29. marraskuuta 2010

Siivousvuoro ja treeni

Oli meidän ryhmän (siis Akin treeniryhmän) vuoro siivota hallilla. Niinpä kokoonnuimme hyvissä ajoin ennen treeniä keittiön ja vessan puunaukseen. JA kyllä vaan tuli siistiä ;D

Treeni aloitettiin lämmittelyhyppelyillä sillä oli melkoisen kylmä keli (kotiin kun pääsi niin posket oli ihan umpijäässä ja nipisteli) vaikkei viima halliin pääsekään.
Aki treenasi hienosti. Keppien takana oli houkuttimena A ja sinnehän Aki ekalla kerralla livahtikin keppien välistä. Toisella kerralla osasin jo varautua ja ohjasin napakammin. Keinulle hiipi tosi varovasti (johtuikohan kisojen lentokeinusta?). Pimeään putkeen piti saatella melko pitkälle, ei siis irronnut sinne itse. Mutta mukavasti eteni. Eiköhän tuosta vielä ihan kelpo agikoira tule, ei ehkä isänsä veroinen vauhtihirmu mutta muuten...



Akin treenin jälkeen Ossikin teki saman radan, ja mukavasti tekikin. Sitten otettiin vielä kontakteja ja muutamia pieniä kikka-kolmosia joita meidän on tässä pitänyt kotiläksyinä treenata.

tiistai 23. marraskuuta 2010

Paluu arkeen eli tiistaitreeniä

Tänään (siis 23.11.) ehdittiin 2 treeniä. Jälleen Topran Annen käsialaa. Eka sujui ihan mallikkaasti, tokassa höylättiin paria kohtaa vähän enemmin. Mutta kivalle tuntui. Vaikka Ossi komentaa ja rähjää mutta tekee kuitenkin hyvällä sykkeellä.
Eka treeni:

Tässä vaikein kohta taisi tänään olla tuolla ennen puomille menoa... Ohjaaja oli myöhässä ja siksi oli melko vaikeaa saada Ossi puomille. Mutta sain, lopulta. Oikeastaan olin itsekin vähän ällikällä lyöty miten mukavasti tuo alku sujui. Putken väärässä päässäkään ei ollut ongelmia...

Toka treeni:

Tässä ehdottomasti haastavinta oli putkelta hypyn 7 takaakierto. Ei oikein meinannu onnistua kun ohjaaja ei vaan ehdi mukaan :) Toinen oli tuo keinun jälkeinen hypylle vienti ja suuntautuminen A:lle. Ja siis tuo hyppyhän ei ollut oikeasti noin selvästi A:lle suuntautuva vaan enemmän vaakasuorassa, jos tuota paprerin viivaa ajattelee. Meidän tyylillä kun koira vetää oikealle kun pitäisi mennä vasemmalle. Samin antamalla kikalla saatiin suunta korjattua huomattavasti paremmaksi. Oli ohjaaja lähtee keinulta akseleen oikealle sivulle ja vasta sitten eteenpäin. Niin ja pitihän sitä vähä tuota kepeille vientiäkin miettiä, ja milta puolelta ohjaus yms. Mutta kivat treenit jälleen. Kiitos Anne. Kyllä me vielä sinne kolmosiin, joku kaunis päivä...

sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Akikin kisaa

Huh! Lauantaina oli omat kotikisat ja mie hurja olin ilmoittanut molemmat koirat kolmelle radalle. Eli koko päivä (melkein 12 tuntia) menikin sitten hallilla.
Aki oli mittauksessa ihan liiskana. Mitä lähemmäs Sami mitan kanssa tuli, sitä matalammaksi painui Aki. Naurettiin et saadaan kohta minikoira :D
Jostain syystä ohjaajalla oli varpuspravi mahassa koko aamun. Pelotti et entä jos Aki onkin ihan tosi nolo... A+B rata oli Topran Samin käsialaa ja C kisa, sekä Ossin kaikki radat oli Allan Mattsonin.

AKI:
A-kisan alkaessa minua jännitti ihan SIKANA. Mutta kun vauhtiin päästiin se unohtui. Eli Aki veti tämän lähdön todella kauniisti. Joten arvata saattaa, että kepeiltä otettu vitonen harmitti. Ohjasin vähän huolimattomasti, ja koska kepit ei vielä ole niin varmat niin Aki aloitti väärältä puolelta. Korjaus ja nätisti veti kepit, sekä radan loppuosankin. Sijoitus avauskisassamme 9./31. Eli mukava avaus.


B-kisa menikin sitten jo vähän niin ja näin :) Alku sujui nätisti. 7 putken jälkeen olin juosta koiran yli ja arvelin että saimme siitä virheitä, mutta ei. Keräsimme ne Akin kanssa ihan muualta. Ensinnäkin herra otti lentokeinun. Kääk. Este joka yleensä ryömitään... Siitä vitonen. Keppien alussa jälleen sähläystä, kahdesti vielä (kielto ja vitonen). Yhteensä 15 virhettä. Ja kepeillä meillä meni vähän kauan säätäessä, niin yliaikaakin tuli 6 sekuntia. Muuten rata sujui kivasti ja kontaktit menee nätisti. Eli tulos 21 vp ja sijoitus 17./32.


Viimeisenä oli C-kisa, eli hyppäri. Saimme kolme kieltoa (yhden hypyltä, en tosin muista miltä ja 2 kepeiltä) ja sitä myöden hylky. Aki oli selvästi tosi väsynyt, joten oikein mikään ei sitten enää sujunut... Teki kyllä muttei mitenkään loisteliaasti. Varmaan tämä vaikutti ohjaajan työskentelyynkin että omakin motivaatio tipahti.


Aki ei ainakaan vielä jaksa kolmea rataa, viimeisellä oli jo niin herpaantunut. Eli nuori mies ilmotaan jatkossa korkeintaan 2 starttiin per päivä. Kunnes kisakunto kasvaa.
Mutta olin ihan tyytyväinen Akin suorituksiin. Ei edes pahemmin hyppinyt päälleni kentällä kun vaan muisti itse edetä ja ohjata.

OSSI:
Ossi aloitti urakkansa C-kisalla, eli hyppärillä. Ajatteli alun olevan kompastuskivi meille. Toinen kohta oli tuolla keppien jälkeen hypylle 13 takaa ja sitten muurille. Tuo hyppy ja muuri olivat oikeasti ihan tosi lähellä keppejä...
Mutta ensin tippui rima nro 2 ja sitten otettiin parit kiellot kepeiltä. Ossi halusi väkisin aloittaa väärästä välistä, eli oletan että ohjaaja oli edennyt liian pitkälle. Virheistä huolimatta Ossi oli mukavan oloinen radalla ja pysyi lähdössä. 15 virhettä ja sijoitus 8./17.


B-kisa olikin sitten ihan pepusta... Herra päätti karata lähdöstä, joten eipä siinä ole mahdollisuutta saada kurveja kuntoon... Ja heti kolmas hyppy menikin väärin ja hyllyputki jatkuu ;D Harmitti, sillä nyt meni kontaktit ok ja muutenkin ihan jees. Tämän radan jälkeen oli tosi masis, ettei ikinä saada nollia eikä selvitä kolmosiin...


Mutta A-kisaan olimme sitten kasnanneet itsemme ja se sujuikin oikein kauniisti. Vauhtia oli (kellotettiin toiseksi nopein aika) ja rata sujui kuin unelma, kunnes persikka puomin alastulolta loikattiin yli. NYYH. Pienestä se on kiinni. 5 virhettä ja sijoitus 6./22


Kisapäivä oli pitkä, mutta antoisa. Aki tosiaan oli väsynyt, kun ei sitä meinannut saada takakontista enää edes lenkille. Makasi vain siellä.
Kirsille ja Incalle vielä onnittelut hienosta LUVA-radasta!!!

tiistai 16. marraskuuta 2010

Viimeistelyjä

Ossilla oli treeni-ilta tiistaina. Ja ihan kivasti menikin... Meillä oli ihan rata, numeroineen kaikkineen. Tehtiin yllättävän hyvin ekalla, ei se mitään kaunista menoa ole, mutta virheitä (rimat, kontaktit ym) pystyttiin yllättävän hyvin välttämään. Ihan hyvillä mielin kisoja kohden, parasta toivoen... Kartturin pää on nyt vähän pipi niin ei muista kovin tarkasti... Jos Anne muistaa laittaa radan niin se ilmestyy tähän myöhemmin.

Akin treenit olivat torstaina

Tässä yksi tekemistämme treeneistä. Aluksi oli vaikeaa saada herra putkeen. Olisi niin mielellään mennyt puomille. Eka treenissä Aki oli ihan hoomoilanen ja ihan sen näköinen ettei ymmärrä. Apua. Kylläpä alkoi arveluttamaan kisat. Mutta sitten lähti kulkemaan. Teki tosi hienosti. Kepitkin oli tosi onnistuneet. Pöytääkään ei kammoksuttu. Ehkä se siitä.

Akin treenin jälkeen Ossi pääsi vetämään tuon saman treenin ja vähän muutakin. Kontakteja hiottiin. Ja sit tehtiin hypyllä ihan sellasta peruskieputusta mitä tiistainakin...

perjantai 12. marraskuuta 2010

Viikon treenit

On meillä tälläkin viikolla treenattu. Jostain syystä vaan päivitykset viivästyy... Eli ensimmäiset 2 treeniä on Ossin tiistain treeneistä (Annen tuomia jälleen). Meillä oli Ossin kanssa yllättävän hyvä päivä. Eikä herra kipuillut (viikko sitten vähän vingahteli treenin jälkeen parina päivänä) yhtään. Onneksi! Oli kiva mennä ja tehdä.

Tässä ekalla oli heti vaikkea paikka kun keinulta piti saada hypylle takaa. Ou jee, twist... Ja kun on vikkelä koira niin vaikeeta se oli. Nää kun on meille niitä uusia ja ennestää vieraita juttuja... Ja se kyllä näkyy toistojen määränä. Keinulta ja ilman :) Ja sitten ku se onnistuu niin jospa ohjaaja vielä ehtisi peruutella alta ja viedä putkelle...
Kepit ottaa tosi komeasti. Keppien jälkeisillä hypyillä oli jotain säätöä. Ossi tekee aika isoilla kurveilla ja linjat on sitten vähän mitä sattuu... Mutta selvittiin kuitenkin, vaikkei mitään maailman näteintä ollutkaan.


Toinen treeni sujui ehkä vielä himpun paremmin... Tosi kauniisti kääntyi mm. pituudelta keinulle, eikä yrittänytkään hypylle. Keppien aloituksessa taisin itse möhliä, mutta siinähän ei ole mitään uutta. Kiva treeni ja hyvällä tuulella!

Ja sitten Akin torstainen treeni. Siis tällainen ylipitkä 28 esteen kiva rata (HAPPI loppui ohjaajalta jo moneen kertaan...). Mentiin ensin kisana niin, että kuka ryhmäläisistä pääsee virheittä pisimmälle. Kaikilla kolme yritystä. Paras tulos oli 9 estettä. Akin kanssa selvittiin kolmannella yrityksellä kasin yli, mutta sitten maassa oli lehti jota herra läks nuuskuttelemaan. Lopulta mentiin koko rata, virheistä viis. Vaan olipahan kinkkisiä kohtia...

Ensin veti puomi kun putkelle piti. Ekoilla kerroilla hyppäsi putken jälkeen hypyn ihan ok, vaikka itse olin puomin toisella puolella. Sitten kohta se alkoi tökkimään ja herra juoksi aina hypyn ohi. Kepit oli yllättävän hyvät, sen ekan sössimiskerran jälkeen. Tarkkana vaan pitää olla itse niillä. Olihan tuossa vaikka mitä muutakin ja täytyy myöntää, että koko rataa mentäessä meinasi kyllä henki mennä ohjaajalta ja jalat jumittua paikoilleen. Oli raskas treeni. Mutta hauska.

Huomenna hurtat lähtevät siskolikan kyydissä mummolaviikonlopun viettoon, meidän kaksijalkaisten jatkaessa matkaa Vierumäelle ystäväperheen kera. Toivottavasti pojat osaavat lomallaan käyttäytyä.

torstai 4. marraskuuta 2010

Lets twist again...

Akin treeni-ilta ja twistaus, sheikkaus ja partyily jatkui :)

Sanna toi kyseisen treenin, eli twistailua molempiin suuntiin. Aki katsoi eka kerralla minua, että mitä täh. Mitä sä mamma pyörit... Mutta toisella kerralla meni jo sujuvammin. Mutta kun otimme toisin päin (aloitus A:lta) niin Akihan oli ihan hölmönä. Jarrutti joka hypylle ja kaameen houkuttelun kanssa yli. Mutta koska kyseessä on Aki, niin nyt minä ehdin tekemään kunnolla enkä vain jotain sinne päin, kuten tilanne Ossin kanssa yleensä on...

Kovasti mietin ilmotako Akia kisoihin, ja jos ilmoo ni monelleko radalle. Kovasti tekis mieli kokeilla. Hyvänä päivänä voi tehdä tosi hyvin... Sit taas jos sattuu hölmöke päivä, niin yleisö saa varmat naurut. Ilmoittaiskohan???

Ossi ei treenannutkaan tänään. Vissiin tiistaina venäytti jalkaansa ni levättiin vaan. Tarkoitus oli kyllä ottaa se twistailemaan...

tiistai 2. marraskuuta 2010

Party time

Juu, oon sanan joskus kuullut, tosin ihan muissa merkeissä kuin agilityssa :)


Anne toi iloksemme tiistaina tällaisen käppyrän... Ou jee. Ja se party time, twist oli tuolla puomin jälkeen kun kierrettiin hyppy takaa. Ohjaaja oli hidas ja jaloistaan solmussa :) Mutta saatiin se jotenkuten sujumaan muutaman yrityksen jälkeen.
Kepit Ossi haki tosi hienosti kunhan ohjaaja muisti pysähtyä, eikä ajautunut liian pitkälle - jolloin Ossikin meni sisään väärästä välistä. Mukava ja vauhdikas treeni. Ihan hyvin meni. Muutamia kohtia tehtiin uudelleen, mutta ainahan se joku kohta kaipaa hiomista. Eikö?

Sit tehtiin vielä puomitreeniä (ei ole piirretty tähän) ja sekin sujui ihan jees.

Kotiin palasin sormi mustana ja kurkku niin kipeenä, ettei nielaisemaan pystynyt. Että sellainen party tänään.
PS. Myös Ossi rupesi vingahtelemaan kotona. Liekö reväyttänyt tassun tms. Nyt herra on sit vaan lepäillyt, normi kävelylenkkejä lukuunottamatta.

torstai 28. lokakuuta 2010

Parempaa menoa?

Tänään valitettavasti jouduin jättämään Akin treenit välistä kun oli lapsilla menoja... Mutta onneksi pääsin Akin kanssa maanantaina tekemään mölleilyn merkeissä edes. Mutta tiistaina olin Ossin kanssa normitreeneissä. Nyt oli hyvä kerta kun sekä koira että ohjaaja oli melko hyvin menossa mukana...

Ensin vedettiin tällainen treeni (a la Anne Topra). Ossi meni aivan loistavasti. Keppikulma oli ehkä muutaman asteen hankalampi kuin tässä kuvassa, joten se tuotti hieman harmaita hiuksia. Samoin kepeiltä putkeen meno. Pikkasenkaan jos olin myöhässä, väärään suuntaan yms niin väärä pää kutsui. Mutta komeet kontaktit oli. Liekö parin edellisen viikon sulkeiset tuottaneet tulosta?


Seuraavaksi tehtiin tuo valkoisilla palloilla merkitty treeni. A:lta meinasi ampua kepeille kun ohjaaja nosti kroppansa ylös liian aikaisin ja silloin se osoitti väärään suuntaan. Eli miun pitäisi ehdottomasti muistaa (ja ehtiä) kiinnittää huomiota rintamasuuntaani... 6 ja 7 hyppyjen välistävetokin meinasi mennä 7 takaa hypyksi kun ohjaaja lähti liian aikaisin liirailemaan... Mutta muuten mentiin taas ihan mukavasti. Loppusuoralla Ossi vähän katteli et mihis se mamma jäi... Mutta muuten ei ohjaajalla ollut tiistaina epätoivoinen olo, vaan sellainen et ees joku sujuu. Ja silloinhan se yleensä sujuukin paremmin.

Viimeisenä mentiin tuo mustin neliöin merkattu puomitreeni. Tosin eka hyppy mentiin toiselta puolelta kuin kuvassa. Ei voi sanoa muuta kuin et hyvin meni. Viimeinen rima kyllä tippui ja loppu otettiin uudelleen. Mutta kaiken kaikkiaan olin tosi tyytyväinen treeniin ja itseeni :)

maanantai 25. lokakuuta 2010

Mölli-Aki

Tänään oli vuorossa seuran epikset. Läksin starttaamaan Akin kanssa. Yhden startin. Olisin niin kovin halunnut kaksi starttia Akille ja yhden Ossille, mutta koska lapset oli naapurissa hoidossa, oli jouduttava kotiin ajallaan...
Niinpä tämä meni nyt tällä kertaa näin ja hyvin menikin. Rata oli melko suora ja juostava ;D Aki eteni ihan loistavasti. Otti kontaktit. Ja sitten ohjaaja töppäsi. Ohjaaja vähän kuin unohti et Aki pyörähtää perääni. En siis saattanut riittävän hyvin putkelta 11 putkelle 12, vaan kimposin jo kolmattatoista kohti. Aki tietty perääni ja niinpä ihan itse ohjasin sen väärään päähän ja hyllytimme. Mutta muuten aivan loistava koiruus ja ilman miun mokaa se ois ollu nollarata. Ja vaikka Akin "tuntuu" hitaalle niin nyt pingottiin -15,98 alle ihanneajan (50 sek). No ok, ei se niille ihan sikavauhdikkaille kelpieille yms pärjää ajassa, muttei ehkä sinkoonnu ihan niin herkästi väärälle esteellekään kuin se nopea koira... Mutta tyytyväinen olin.

Voi miten olin taas niin ylpeä Akista tänään. Nyt voisin jälleen kuvitella uskaltautuvani starttaamaan marraskuussa...

torstai 21. lokakuuta 2010

Tukkoinen torstai

Vaikka olin vielä lentsuinen ja yskäinen päätin lähteä treeniin, niin kovasti jo poltteli :) Vuorossa Akin ilta. Alla treeni.
Eniten mietitytti etukäteen tuo 8-hypyltä kepeille vienti, kummaltako puolen hyppyä ohjaus yms. Tein varmemman mukaan eli hypyn oikealta ohjaus ja kierrätys "takakautta". Tosin kokeilin myöhemmin vasemmalta menoa ja keppejen alkuun ohjausta. Hyvin meni sekin. Myös pituudelle oli hankala lähestyminen. Varmistelin melko voimakkaasti. Tällä kertaa pituus ei aiheuttanut hämminkiä eikä tanssahtelua sen päällä. Komeasti poika ponkaisi yli. Keinun otti reippaas. Putkeen meni väärästä päästä mutta itsepä ohjasin sinne kun olin jatkamassa matkaa liian aikaisin. Aki kysyy ihan älyttömän paljon minulta minneminneminne, eikä yritäkään säntäillä omiaan. Ja jos vähän meneekin omaan suuntaan niin komennosta tulee heti takaisin (Ossin kanssa peli olisi jo menetetty...)


Kun Akin treenit päättyi pääsi Ossikin hieman tekemään, kun ei tiistaina päässyt. Tehtiin tuo sama treeni ja tosi komeasti meni. Pituuden lähestyminen tosi oli sellainen, että ensin veti sivusta läpi. Toisella kerralla oikein. Kepit Ossi haki suitsait itse ja kontaktit oli tosi hienot. Lopuksi tehtiin vielä A:ta kummankin kanssa.

Voi voi. Maanantaina ois taas epikset. Ois niin kiva vielä kokeilla Akin kanssa et ilkeekö ilmota jo virallisiin... Täytyy kattoo jos sais lapset ylipuhuttua ja menis vaan yhden radan ja vain Akin kanssa.

maanantai 18. lokakuuta 2010

we are the champions - tai sit EI

Eli menneenä lauantaina osallistuimme seuranmestaruuskisoihin... Ou jee. Tuomarina oli Annika Nisonen. Rata oli simppeli muutamilla kompakohdilla höystettynä. Ossi oli ensin vuorossa. Pysyi lähdössä hienosti. Ohjautui alun kivasti (ja muutenkin oli kuulolla). Kepeille oli hankala kulma ja Ossi ampui väärästä välistä. Viitonen. Seuurava hyppy ehdittiinkin hypätä takaisinkin ja hylky. Muuten kulki kauniisti (pituudella meni vähän poikittain) ja voi miten komee kontakti puomilla. Oli vissiin viime torstain sulkeisista jotain apua. Ihan ok suoritus.



No ja sitten Aki. Voi pojat. Viimeksi mölleissä meni niin hienosti. Nyt ei ihan... Tehtiin miljoona virhettä (ja lopulta hylky) ja Aki hyppi innoissaan minua vasten. Kieltäytyi hypyillä, ihmetteli pituutta ja lopulta käveli sen yli (voi jee!!!), pudotti muurin palikoita YM YM YM... Mutta teki keinun reippaasti ja meni renkaan ihan sujuvasti.
Myönnettäköön, että Akia ohjasin ihan hassusti. Varmaan osittain siksi, että oli vain yksi rataantutustuminen eikä aika riittänyt miettimään kahta taktiikkaa kunnolla. Ja minä tietty vanhasta muistista menin Ossin suoritusta silmällä pitäen. Sitten olinkin Akin kanssa hukassa. Mutta olipahan hauskaa ;D

Eilen jouduin jättämään Ossin treenit välistä sairastessani lentsua ja yskää. Tyhmää. Oisin niin kovasti halunnut mennä. Mutta jos jo pienikin liike hiotti, niin ei viitsinyt lähteä ryntäilemään radalle. Ensi viikolla sitten uudella innolla.

Tänään taas menimme eläinlääkärille rokotuksille... Selvisi, ettei poikia tartte rokottaa ennen vuotta 2012. Ou jee! Ihmettelee vaan (käymäni keskustelun jälkeen), että miksiköhän edellinen lekuri suositteli nelosrokotteen joka vuosi? Ja myöhän tietty otettiin. Noh, koska aika oli varattu niin tutkailtiin pojat sit muuten. Käytiin puntarissa, tsekattiin hampaat (EI hammaskiveä - kiitos DentaStix) ja kuunneltiin sydän. Terveiksi todettiin. Akin vasemmasta korvasta löytyi hiivatulehdus ja nyt hoidellaan sitä pari viikkoa.

torstai 14. lokakuuta 2010

Mustaa jäätä

JA sehän ei liity millään lailla agilityyn tai muuhun koiraharrasteluun. Kunhan totesin, että olipahan pakkasta ja tiet tooooosi liukkaat treenistä lähtiessä. Onneksi olin saanut nastat alle ja mietin vaan et monikohan lipsuttelee kesäkumeilla...?
Mutta asiaan. Torstai ja Akin treenit. Muutamalla hypyllä ja putkella harjoiteltiin takaaleikkauksia ja pimeitä leikkauksia (??). Nurmikossa oli nyt kaameesti tuoksuja. Aki hyppäsi kyllä mutta juoksi esteiden välin nenä maata nuuskien. Mutta ihan hyvin teki poju. Lopuksi teimme vielä yksittäisinä keinua, A:ta, keppejä ja puomia.

Akin treenien loputtua teki Ossi oikein kunnon kontaktisulkeiset; oli pöytää, A:ta, puomia ja keinua. Välillä keppejä ja muutama hyppy. Ja voi miten kauniisti herra pysähtyi alastulolle minun jatkaessani kontaktin ohi. Mutta hei - nythän onkin treeni ja siellä tehdään hyvin, toista se on sitten kisoissa. Ja tänään päätin, että osallistun kaiketi kummallakin hurtalla lauantaina seuranmestaruusmittelöihin :) Mitäköhän siitäkin tulee?

tiistai 12. lokakuuta 2010

Talvi tulee - tehdään rukkasia?

Joo, emäntä on tänään pillittänyt silmänsä punaisiksi, kun Ossi päätti treeneissä syödä treenikaverinsa. Olisihan minun itse pitänyt olla kaukaa viisas, MUTTA... Ärsytys. Treeni ois ollu hyvä. Mutta oma mieliala oli tapauksen seurauksena ihan pyllystä ja koira meni autoon. Teki lopuksi vain pienen pätkän. Masentaa, ketuttaa, eikä treeneistä sen enempää. Rukkasia saapi täältä...

maanantai 11. lokakuuta 2010

Kuopion kisat

Lauantaina startattiin kolmesti Siilinjärvellä. Tuomarina oli Hannikaisen Elina. Ohjaajaa jännitti koko aamun kovasti. Radat olivat mukavia, mutta melko kinkkisiä paikka paikoin. Se kyllä näkyi myös tuloksissa - tai niiden puuttuessa. Kakkosissa ainakin nollat oli kiven alla katsokaas vaikka :D Radat ei välttämättä oo ihan mittakaavassa, kun itse taas suhrasin, mutta suuntaa antanevat. Mainittakoon, että kisapaikan maneesiin oli vissiin hiekka vaihdettu _oli_ihan_kauhee_juosta! Mie en päässy mihinkään. Oli tosi pehmee. Rimatkin oli mahdollisimman alhaalla koirallekin rankan pohjan takia.

Ensin mentiin C-kisa, eli hyppäri. Mie olin ihan varma et sössitään jo alussa, mutta WAU! Ossi pysyi lähdössä. Piippasi kyllä ja oli sen näköinen ettei kauaa kestä... Mutta riittävän kauan kuitenkin, et pääsin 2 hypyn viereen ja ai miten kauniisti koirani meni ihan oikeaan putkeen ja vielä seuraavaankin. Meinasi ajaa hypyn 6 ohi ja siitä tuli viitonen. Saatiin korjattua. Ja sit taas mentiinkin tosi nätisti kunnes rima 14 tipahti... Näillä virheillä maaliin. Olin vähän pettynyt. Ois ollu kiva rata, mutta minkäs teet. Tulokset oli tiukassa joten pääsimme pallille numero 2. Toki mielummin ois nollat ottanu, mutta kun ei... Mutta yllättävän moni otti hylyn kun ampaisi hypyltä kuusi hypylle 9, Ossi ei edes yrittänyt sinne.


B-kisassakin Oikarinen pysyi lähdössä. Ollaan siis jotain saatu aikaankin, ettei herra karkaile ihan mihin sattuu... Mutta jos jotain on opittu niin toinen on unohdettu. Eli alastulokontaktit roiskitaan. Milloinkahan kaikki palikat osuis kohilleen?? Eli lähtö kauniisti, mutta A:n ja puomin alastulot jäi. Putkeen 7 ampaistiin huonon ohjauksen vuoksi väärään päähän ja hyllyhän sieltä tuli. Tulikohan vielä joku rimakin. Muuten meni ihan nätisti. Kepit hakee loistavasti ja samoin tuo pimeä putken suu (18) löytyi vaikeuksitta. Kepeiltäkään ei ampunut hypylle 20 kuten moni muu...


Viimeisenä A-kisa. Jossa muuten makseilla vain yksi tulos ja sekin kymppi... Että ilmeisen vaikeita oli päivän radat.
Ja taas olin niin onnellinen että Ossi pysyi, pääsin esteen 2 taakse ihan oikeaan kohtaan, siihen mihin olin suunnitellut (pienellä riskillä tosin) meneväni. Ihan himpun ennen käskyäni lähti, mutta olin jo asemissa ja solahti tosi kauniisti putkeen kolme... Hylly tuli A:n jälkeen kun hyppäsi esteen 15 jonne itse taisin ohjata... TYHMÄ ohjaaja! A:n ja puomin alastulot jäivät jälleen (KONTAKTISULKEISET ALKAKOOT!!!) mutta pimeä putki meni jälleen loistavasti. Kyllähän se aina jotain osaakin...


Että silleen. Ei tulosmenestystä (taaskaan) mutta jotain hyvääkin, kun nuo lähdöt sujuu aiempaa paremmin. Valppaana saa olla ettei karkaa, sen verran pylly on ilmassa kun ohjaaja siirtyy radalle.

Ps. Akin kisaura "aloitettu" ostamalla kisakirja ja vakavasti harkitaan pojun kisoihin ilmoittamista.

torstai 7. lokakuuta 2010

Vispaa vispaa eiku vippaa

Jep. ÖÖ mitä... Pihalla kuin lumiukko. Ikuna kuullutkaan tuota termiä "vippaus" enkä edelleenkään treenin jälkeen ole ihan varma osaanko sen tai mitä se nyt sit "oikeesti" on. Kyl mä kermaa osaan vispata, mutta vippaus.... Treeni oli kuitenkin kiva ja Aki eteni hyvin, kunhan vaan muistaa, että ohjaajakin etenee eikä pysähdy. Keinukaan ei tuottanut ongelmaa. Myöskin kepit sujui - jee. Mitenkä minusta tuntuu, että se kehittyy koko ajan?

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Ylimääräiset treenit

Naureskelin, että tällä viikolla olemme ihan AA-kerhossa (Ahkerat Agilitaajat). Eilen halilla treenit, tänään hallilla ylimääräiset treenit ja huomenna hallilla treenit. Lisäksi lauantaina kirmailemme kentällä kolmesti Ossin kanssa (= peukkuja saa pitää).
Olin siis varannut miulle ja Titille parin tunnin vuoron. Sekä Ossinaattori että Akinaattori tekivät innolla. Ihan perusjuttuja treenailtiin. mm. jaakotusta, sylikääntöjä (ossi ei käänny vaan kiepahtaa tosi epäloogisesti juuri väärää kautta ;D eli kotiläksyjä kotiläksyjä). Kontaktia, keppejä, Akille keinua. Ossi hakee kepit todella kauniisti. Aika meni kuin siivillä kun kivaa on. Ja ehkä minäkin olen männä kesänä jo jotain uutta oppinut... Kyllä tämä tästä.

Osaa se Ossikin

Kun vaan haluaa ja palikat sattuu kohdilleen ;D Pitkästä aikaa olo oikein hyvä mieli ihan normivuoron jälkeen.
Eka treeni: (Anne Topra)

Ekassa radassakaan ei ihan kauheita mokia tänään tehty. Riittävän napakoilla käskyillä herra jopa kääntyi hypyillä ja tuli hässäköillä ihan oikeista väleistä. Ohjaajakin oli kärryillä melko hyvin ja ehti ohjatakin. Ossi haki kepit oikein nätisti vaikkei kulma mitenkään helppo ollut. Kontaktit otti.

Toka treeni: (Anne)

Toka treeni meni ihan mahtavasti. Vain eka rima tipahti, kun Ossilla oli niin kiire mamman perään. Muuten aivan loistavaa menoa. Oih. Mie olin niin tyytyväinen. Putki 9 mentiin toiseen päähän kuin kuvassa.
Tällaisen kerran jälkeen on aina niin iloinen ja lähtee toiveikkaana kisoja kohti... Huoh. Toivottavasti vireemme jatkuu viikonloppunakin.

maanantai 4. lokakuuta 2010

Mökkeilyä

Viikonloppu vierähti vuokratulla mökillä Saimaan rannalla. Ja koiruudet otti ilon irti. Saivat riekkua pari päivää irti ja meno oli kyllä sen mukaista. Rinnettä ylös-alas-ylös-alas, ees-taas. Keppiä kuljetettiin, riehuttiin ja tapeltiin. Illalla oli aina melkoisen väsynyttä koiraa takkatulen ääressä makkaraa kytistämässä. Uimaan ei kumpikaan enää hinkunut, kelit lie jo riittävän viileät. Mutta ongella olijoiden kohoja vahdittiin melkoisen tarkasti. Sunnuntain koiruudet pääsivät vielä kaupan päälle kunnon juoksulenkille. Rentouttava viikonloppu takana, niin koirilla kuin kaksijalkaisillakin!

torstai 30. syyskuuta 2010

Epiksissä

Tänään läksimme epiksiin, kun sellaiset "treenivuorollamme" kerran järjestettiin. Ilmoitin kummankin koissun yhdelle radalle, Akin mölleihin ja Ossin kilpaileviin.

Minnuu vähän Akin suhtautuminen kisatilanteeseen jännitti. Edellisistä mölleistä kun oli aikaa ja silloin oli paikalla aika vähän porukkaa, verrattuna tän päiväisiin skaboihin. Rataantutustumisessa vähän päivittelin, mutta mukava rata se oli. Ja Akihan veti hienosti, todella hienosti. Ei ongelmia, kontaktit otti nätisti ja meni minne ohjattiin. Muurin jälkeen olisin voinut valssata, mutta se jäi... Tokavikalla hypyllä harmittava kielto ja sekin oli ihan ohjaajan moka. Kun miun vauhti pysähtyy, pysähtyy Akikin ja kieltohan siitä tulee. Tarkoitukseni oli valssata putken jälkeen, mut se ei sitten irronnut ja oli väärällä puolella sössimässä (meinasin leikata takaa, mutta ehdin hieman liian lähelle hyppyä ja jouduin jarruttamaan). Eli viitonen radalta. Ihanneaikakin alitettiin -11,48 sekunnilla ja yllätys - sijoitus oli neljäs!!! Voi miten mie olin tyytyväinen. Koskakohan uskaltais startata virallisissa?


Ossin rata oli ihan kammottava, kammotavan vaikea. Ihan liian vaikea meille. Ja koska ohjaajaa pelotti edes lähteä niin puihinhan se meni. Ihan metsään. Mutta hei! Pysyihän se sentään startissa, hiivatti soikoon. :) Jotain positivista.
Mutta oikeesti, rata oli kaamee juoksusuora ja hylly tuli het neljännellä esteellä kun meni väärältä puolelta hypyn, en ehtinyt ohjaamaan putken jälkeen. Ois ehkä pitäny lähteä vasemmalta, mutta menin oikealta... Ohjaajan into lopahti, vaikkei sitä tainnu kauheesti muutenkaan olla kun radan vaikeuden näki... Ohjaus siis unohtui ja meno oli sen mukaista. Räiskittiin vaan ja ohiteltiin esteitä ja suoritettiin mitä sattuu. Kepitkin alkoi väärältä puolelta, tosin oikeasta välistä (ettei jättänyt alkua väliin), keinulta säntäsi alas kun ohjaaja lähti putkea kohti liian aikaisin yms. Ei jaksa kuulkaa ees selostaa. Hävettää niin kovin suorituksemme. Ja kylläpä otti taas kotimatkalla pattiin, vaikkei se vika oikeestaan ees Ossin oo. Mut manasin, et nyt lähtis hyvä agikoira jollekin hyvälle ohjaajalle kisakoiraks... Siis Ossin kanssa ei tulosta, eikä ees hyvää hyllyä. Vaan ihan susi rata! Vaikka rakas hurtta se on, ei ton suloisempaa voi olla...

tiistai 28. syyskuuta 2010

Porsaita äidin oomme kaikki...

Niinpä niin. Mutta mitä muuta voi Ossilta odottaa kuin juurikin tuota, kun se on ollut koko päivän kotona tekemättä mitään. Sitten mamma tulee kiireellä iltavuorosta, pakkaa kamat, käyttää koirat PIKAISELLA lenkillä ehtiäkseen treeniin (töiden ja treenin välillä on siis tunti aikaa ajaa kotiin, kerätä tarvittava, lenkitys ja ajaa hallille...). Treenissä Ossi kerää taas kierroksia ja on vähän kuumana. Ja karkaa radalle sikaillen ja tehden mitä huvittaa. Kaamee karjaisu perään. Ei vaikutusta. Koira lopulta kiinni ja Oona meneekin ensin radalle. Ossi ei meinaa millään rauhoittua. HUOH! Miten se harmittaakaan kun työt häiritsevät harrastusta eikä ehdi lenkittää edes pahimpia energioita pois... Anne toi meille treeniin Samin viikonloppuna tuomaroiman radan alkupätkän. Treeni vaikutti ihan mahdottomalle noin ensisilmäyksellä.

Mutta uudella yrityksellä vähän paremmin (eli valkoiset pallukat)... Hypyt oli sijoiteltu niin, että A oikein veti... Mutta yllätyksekseni sain Ossin ihan ok oikeaan suuntaan. Noh jos tämä killerikohta menikin niin sit ei mentykään putkeen. Oma moka. Mitäs seisot rintamasuunta väärään suuntaan. 7 hyppy meni heittämällä ja Ossi meinasi lähteä houkutuksena olevalle putkelle, tuli kuitenkin kutsusta keinulle. Kepit hienosti. Kontaktit jotenkuten. Lopunkin hyppyhässäkkä meni ok. Eli ainakin paremmalta tuntui itsestä kuin viikko sitten treenin jälkeen.



Toisessa treenissä (mustat pallukat) tehtiin sama, mutta toisinpäin. Ohjaus vasemmalle ei sitten olekaan enää niin luontevaa. Argh. Ja kuten Anne totesi, olemme lirissä jos esteet on lähekkäin ja pitäis niitä haltuunottoja tehdä. Ossi vetää niin laajalla kaarella. Mutta kaipa sekin on korjattavissa treenillä...
Vaikka treeni meni paremmin, niin tulipahan taas mieleen, et onko tässä järkee: minä Ossin ohjaajana :) Mutta näillä eväillä mennään, meni syteen tai saveen. Onpahan omat mokat ja omat saavutukset ja pettymykset, ilot ja surut...

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Harjoituskappaleina

Tänään läksimme Akin kanssa harjoituskoirakoksi koulutusohjaajakurssilaisille. Meitä oli 5 koirakkoa, 5 kouluttajaa, kurssin vetäjä sekä lukematon määrä "arvostelijoita" tuoleillaan. Meinas vähän tulla suorituspaineita.


Kouluttajat olivat laatineet oheisen radan johon ensin tutustuttiin normaalisti. Sitten kävimme vähän läpi kuinka kukin oli ajatellut sen suorittaa, ja eikun tuumasta toimeen...
Ensin menin radan seuraavasti: Aki lähtöön. Toisen hypyn viereen (oikealle) ottamaan vastaan ja menoks. Valssi ennen putkea. 6 ja 7 hypyn väliin valssi. Ekalla kierroksella jouduimme vähän täsmäämään ekan valssin paikkaa. Muuten mentiin ihan hyvin.

Tauon (muiden suoritusten) jälkeen suoritimme jälleen minun tavallani. Kouluttaja ehdotti, että menemme takaaleikaten kolmoshypyn ja putken välissä.
Koira lähtöön. Nyt lähdimme yhtä aikaa. Minä menin esteiden oikealla puolen ja kun Aki meni putkea kohti niin leikkasin takaa viitoshyppyä kohden. Loppu kuten aiemminkin. Ilmeisesti teimme hyvin, kun saimme aplodit. Melkein vallan punastus tuli. (Ja siis muutkin sai hyvästä suorituksesta taputukset) Oli jotensakin yllättävää, että me osattiin jotain. Sitten tehtiin vielä takaaleikkaus toiselta puolen (kuvassa koira ja ohjaaja, sekä linjat). Leikkasin siis hyppyjen välissä. Tämäkin sujui hyvin.
Oli oikein antoisa parituntinen itse tehden ja seuraten muiden suorituksia.

Tänään opimme:
* palkkaus ehdottomasti aiemmin, koira ehtii hyppiä päälle
* meille ei välttämättä edes sovi valssaus kun koira etenee suoraviivaisesti. Valssi kuitenkin hyvä osata jos vaikka joskus tarvitsee.
* Aki seuraa ohjaajaa hyvin.

perjantai 24. syyskuuta 2010

Illan tehotreenit

Eilen illalla ajelin vielä uudemman kerran hallille. Oli vuorossa Akin treenit. Sanna järjesti oikein mainiot radat ja saatiin oikein tehotreenit, kun paikalla oli vain 2 ohjaajaa ja kolme koiraa. Ehdittiin kolme eri rataa. Vähän painoi jaloissa aamun treenit (ohjaajalla) mutta siitä ne vertyivät... Tänään tosin on kantapää todella kipeä ja hieman tönkkösuolattu olo.

Aki on kyllä jotensakin hassu otus. Oikeesti. En osaa edes määritellä tarkemmin, tulkaa joskus treeniin kattomaan... Se poukkoilee onnellisena. On tosi nolona jos sille ärähtää ja on vaan ihan kakara...

Ensin tehtiin ympyrät, sitten neliöt.
Treenit sujui. Valssaukset onnistui. Aki tekee kuunnellen minua hommia. Hypyillä kaarrokset on tosi pieniä. Kontaktit otti ja kepitkin meni ihan ok pienellä käsiliikkeen avustuksella.
Vaikein tässä oli tuo neliötreenin neloshypyltä viitosen taakse kierto. Etenkin kun Aki ei vielä sitä "kierrä" niin hyvin osaa. Noh, olihan siellä ehkä joku muukin kohta jossa ohjaajan rintamasuunta oli hieman väärään suuntaan, mutta ihan tyytyväinen sai olla.


Pitkästä aikaa radalle laitettiin pöytä ja pussi. Etukäteen ajattelin, ettei onnistu. Pöydällemeno olikin ekalla hieman jänskää. Piti vähän kierrellä pöytää, mutta kun sinne mentiin alkoi nakkikone mättää nakkia. Ja seuraava pöytä menikin kuin vettä vaan. Pussi meni hyvin. Johtuen varmaan, että kangas oli kevyt. Ei tarvinnut raotella tai mitään, Aki meni läpi kuin vettä vaan. Alussa kakkoshypyltä kolmoselle oli yllättävän hankala, varmaan oli vähän jännässä kulmassa tai jotain.
Pieni riski oli, että hypyltä 13 koira ampuu putkelle. Mutta koska Aki kuuntelee niin hienosti niin se ei yrittänytkään sinne. Ja niin pääsimme nätisti maaliin.
On miulla vaan taitava koissu ja ohjaajakin on kai kehityskelpoinen!!!

torstai 23. syyskuuta 2010

Rähmällään... vaan niin kivvoo!

Täksi aamuksi sovimme Titin kanssa treenit hallille. Parituntinen hujahti ihan siivillä, kun molemmilla oli 2 koiraa. Lisäksi Iivari oli mukana hääräämässä, mutta ihan hyvin jaksoi.
Rata oli valmiina, aika vaikea sellainen, joten päätimme tehdä sitä pätkissä Ossin kanssa. Otimme kontakteja = puomi, (keinua tehtiin lopuksi ihan yksin, erillisenä esteenä), putkeen lähetystä (myös pimeästä kulmasta), hyppyjä, takaakiertoja, välistävetoja, valssejakin ohjaaja ehti heittää. Ja molemmilta puolilta treenattiin. Meni niinkun niin loistavasti, niin koiralla kuin emännälläkin. Alkuun Ossilla oli samaa havaittavissa, kuin tiistainakin, eli pyörähti putken sisältä takaisin perääni. Sitä karsittiin pois. Ohjaajan kintuissa tuntui olevan vauhtia. Koira oli innokas, muttei liian kuuma.


Mm. yllä olevat treenit tein Ossin kanssa. Ihan ulkomuistista laittelin, joten joku este saattaa uupua, numerot olla väärässä järjestyksessä jostain kohtaa tms. Mutta eiköhän tuosta idea selviä. Meillä oli tosi hauskaa ja se ehkä näkyi, ainakin ohjaajasta siltä tuntui. Ohjaaja oli tosin hieman rähmällään ja testasi hallin nurmikon "kaatumisominaisuudet". Törmäsin putkeen tai kompastuin koipiini (mustat neliöt treenissä) ja olin rähmälläni, pitkin pituutta hallin lattialla. Muttei pahemmin sattunut, nauratti lähinnä. Nyt jälkikäteen tosin polvessa tuntuu hieman jomotusta, mutta mitäs me pienistä kun kivaa on.

Ossi treenasi enemmän tosissaan, Aki ei niinkään. Lähinnä siksi, että Akilla on illalla vielä omat treenit. Akilla kun ei ole ihan yhtä voimakas moottori kuin Ossilla joka vaan jaksaa ja jaksaa.... Akista näkee, että liian monen toiston jälkeen alkaa tympimään jos jää jotain tiettyä kohtaa vaan höyläämään. Mutta pääsi se nuoriherrakin vähän tekemään, puomia ja keinua (erillisenä esteenä), hyppyjä ja putkia. Aki höyläsi myös vähän keppejä. Otimme pienen pätkän Akinkin kanssa ja ihan kivasti meni ja jälleen ohjaaja teki kiemuroita onnistuneesti.

Eikä harmittanut yhtään herätä vapaapäivänä ajoissa, kun näin onnistunut treeni saatiin! Tahtoo lisää...

Tänään opimme:
* Ossi niin palkataan lelulla tästä alkaen. Oli ihan hassuna Titin wubbaan (haimme kotimatkalla jo oman, treeniliivin taskuun sopivan). Oisitte nähny kun herra juoksutti palkkaansa ympäri kenttää niin onnellisena. Okei, ehkä normi treenikerralla ei voi sillä silleen leikkiä, mutta heittämään pystyy. Namit vaan kontakteille ja satunnaisesti muutoinkin (lähdössä pysymisen palkkaus ym)
* Mahdollisimman paljon tällaista häiriötöntä "omaa" treeniä (Harmi vaan, että ne työt haittaa harrastusta) niin saamme aikaa veivata niin että onnistuu, eikä Ossikaan käy ihan niin kuumana kun ei ole halli täynnä muita koiria.
* Onnistumisen tunne on ohjaajalle palkkio ja moottori
* Ohjaaja ajatteli, että josko sitä rupais vaik vapaa-ajalla vähän hölkkäämään... Tai jotain.
* Mikään ei ole mahdotonta -meillekään- kunhan vaan saamme toistoja toistoja toistoja

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Mamma masentelee

Uusi hallin matto on ihan mahtava juosta! Tuntui, että tääkin hidas ohjaaja pääsi pinkomaan ihan ok vauhtia. Siinäpä ne eilisen treenin kohokohdat :) Muuten ohjaajalla menikin sitten alakanttiin... Ääh, ei taivu ja joskus tuntuu ettei aina hoksaakaan, Uusi asia on tietty uutta asiaa, mutta silti. En varmaan edes muista mainita kaikkea mitä eilen useammalla toistolla opeteltiin ;D

Anne T. toi jälleen treenit. Radat vaikuttivat mukaville.

Tässä A-treenissä pituuden paikalla oli hyppy. Vedettiin kerran koko rata. Kepeiltä hypylle 11 heittäminen takkusi. Minä en saanut riittävästi kaarretta Ossin linjaan ja se tuli turhan suoraan. Siitä olikin sitten vaikeampi jatkaa hypylle 12. Tätä höylättiin muutama kerta. Ossi kävi ihan sikakuumana. Eikä juurikaan välittänyt namipalkastani. Ja tekevälle sattuu, meniköhän tässä vaiheessa vasen ranne kun se mokoma nappasi kiinni. Liekö hamusi namia, vai ärsyttikö sitä epämääräinen ohjaus. Itse joskus pelkään että jos liikaa "heitän" niin sinkoaa hyppäämään sen väärän hypyn. Tässä esim. kepeiltä sitten tuolle kympille.


Kakkostreeni. Mentiin taas koko pätkä. Sain varmaan vahingossa Ossin putkeen 9 ihan oikein, vaikken ollut sillä puolella missä suunnittelin olevani ;D Vahinkoja sattuu. Olin loppusuoralla jopa Ossia edellä. Sille tuli siis kiire ja rimat putoili. Sitten höylättiin esteitä 10-11-12. Monesta kohtaa ja mikä ois paras. Nyt en ees muista menikö tällä (vai edellisellä) radalla oikeakin ranne. Ossi otti taas vähän palkkaa... Murr. Koko päivän on pakottanut ihan sikana.

Ohjaaja ei siis taivu molempiin suuntiin yhtä luontevasti ja meno on "jäykkää". Tää ei osaa lähettää oikealla ja vasemmalla, eikä Ossikaan voi siten niitä osata. Nyt pitäis lenkillä lähetellä kiertämään puuta yms. Illalla masensi jotenkin ihan valtavasti tää oma takkuaminen. Onhan sitä takuttu ennenkin, mutta nyt taitaa vaivata vähän muutenkin joku alakuloisuus emäntää. Ja senhän vaikuttaa sitten ihan kaikkeen.
Noh, mutta kuten Sami niin kannustavasti fb:ssa totesi "Menee vaan pikkuisen aikaa kun opii uudet kuviot ja askelmerkit." Näinhän se kyllä on. Joten kiitokset tsemppauksesta! Kyllä me vielä joku päivä opitaan. Koettakaa vaan jaksaa edelleenkin neuvoa, neuvoa, neuvoa...

perjantai 17. syyskuuta 2010

Aki treenaa

Syksyn ryhmät pyörähtivät käyntiin tällä viikolla. Itse ryhmä pysyi Akilla ennallaan, mutta treenipäivä, aika ja ohjaaja muuttuivat. Annen tilalle tuli Sanna. Ensimmäisellä kerralla saimme kaikki näyttää mitä osaamme... Juu, tai sitten sen miten onnettomia olemme ;D Tuntui että itse jos toinenkin jännitti (tai jotain) uutta kouluttajaa ja sössi siellä sun täällä.


Teimme pienen radanpätkän, jossa piti valssata hypyn 3 jälkeen ja takaaleikata, kun koira oli hypyllä 5. (Ja ohjaaja taisi piirtää hypyn 7 liikaa... Sen siitä saa, kun ulkomuistista vetelee)
Ensinnä Aki hyppäsi puomin ylösmenosta alas, ilmeisesti muisteli viime viikon keinuaan... Noh, pääsimme kuitenkin liikkeelle. Hypyt ja valssi päästiin ihan kohtalaisesti. Kepeillä hieman takuttiin. Ekalla meni paremmin, mutta pari viimeistä jäi välistä kun ampaisi putkelle. Mutama yritys ja selkeällä monotonisella rytmityksellä "keppikeppikeppi..." saatiin ihan ok suoritus.

Sitten oli muiden vuoro. Ihan illan päätteksi ehdin vielä ottaa Akin kanssa puomia ja keppejä ihan yksittäin. Kivat oli treenit.
Treenien aikaan Ossi pääsi juoksulenkille iskän kanssa. Eli molemmilla koirilla oli laatuaikaa eri harrastuksissa, jos nyt niin voi sanoa?

tiistai 14. syyskuuta 2010

Pönötystä ja keinun... eikun heiluntaa

Tästä viikosta alkaen alkoi syyskauden treenit, eli pojat treenaa eri iltoina. Ossi näin tiistaisin ja Aki torstaisin.

Pönötystä ja keinuntaa- oli ohjaajan treeni tänään. Anne toi alla olevat 2 treeniä.

Ensin tehtiin nuo mustat pallerot, eli hyppyhässäkkä. Menin vastaanottamaan tuon 2 hypyn vasemmalle puolelle. Siihen asti sainkin koiran ihan ok mutta sitten palloili ohjaaja tiellä ;D Ossi kun piti saada kiertämään kolmosen taakse, eikä loikkaamaan suoraan. Kun sain kiertämään takaan ni jo itse olin taas metsässä... Valssit uupui ja silleen. Lopulta saatiin väännettyä valssin kera ihan kohtuullinen suoritus. Ei mikään napakymppi mutta parempi kuin eka koetus radalla.

Sitten tehtiin tuo valkoisilla palluskoilla. Menin vastaanottamaan putken ja 2 hypyn väliin. Ja jostain syystä ohjaaja jäi siihen pönöttämään paikoilleen vaikka liikkuvan koiran kanssa voisi ehkä edetäkin. A:lla tein jotain ihme merengue-keinuntaa lantiolla ja epämääräisillä käsiliikkeillä. Enkä siis tosiaankaan saanut Ossia hypylle oikein. Mutta ainakin saimme hyvät naurut... Ihmeekseni kuitenkin pääsin tuonne toka vikalle hypylle, putken jälkeen ihan suht ajallaan ohjaamaan koiraa.
Täytyy vaan miettiä, että kehittyykö tämä tumpelo ohjaaja koskaan...? Päästäänkö ikuna kolmosiin...

Treenin jälkeen jäin tälläkin viikolla hallille talkoilemaan mujun levityksen pariin. Siitä muistona komeat rakkulat kämmenissä. Mutta vihdoin alkaa matto olla siinä mallissa, että pääsemme sisään treenaamaan!!!

Ohhoh, unohdus

Juu. Mamma on potenut jotain lamaannusta tai syysväsymystä tai jotain... Treeneissä on kyllä käyty, mutta kirjoittaminen on "unohtunut". Ja sitten kun ei kirjaa ajallaan, niin ei taho enää muistaa mitä tehtiin... Noh 7.9. tehtiin Ossin kanssa seuraavat treenit a la Anne.

Muistan, että meillä oli suuresti vaikeuksia hypyillä 4-5 ekalla radalla (pyöreät numerot). Milloin Ossi säntäsi keinulta A:lle, milloin tuli hyppyjen välistä eikä kiertänyt... A:lta sain vissiin aika vahingossa putkeen ja vielä ihan oikeaan päähän (ainakin tokalla yrittämällä). Putkeen 8 selvittiin ok. Ja loppukin taisi mennä ok.

Seuraava treeni (neliöt) alkoi meillä suoraan keinulta (muut ottivat vauhtia jo hypyiltä). Ja kylläpä oli vaikeaa saada Ossi tuon B-hypyn takaa... Huoh. Mutta mukavat treenit kuten aina.

Mitähän Akin kanssa tehtiin??? Jotenkin tuntuu, et oisko tehty tuo sama treeni (ympyrät) kuin Ossin kanssa. Keinulle meni liian lujaa ja seuraavalla kerralla se jo taas pelotti. Renkaan hyppäsi oikein mallikkaasti. Kepeillä autetaan kädellä. Mutta mukavasti meni poju. Ohjaajasta en nyt niin tiiä.

Ja treenien jälkeen talkoiltiin hallilla matolle mujua levittäen.

Viikkoa aikaisemmin pääsin Annen ja Samin tehotreeniin Ossin kera, muut treenaajat sairasteli tai jotain... Vaan yhtään en muista mitä tehtiin. Tehokas treeni kuitenkin oli, sen muistan.
Myöskään Akin treeneistä ei muista hän...
Tarvitsisko jonkun muistipillerin???

keskiviikko 25. elokuuta 2010

Treeniä pukkaa

Eilen oli taas treeni-iltamme. Ossin treeneihin radat heitti Topran Sami, ihan vaan lonkalta kuulema... Ja melkoiselta lonkalta olikin vedetty... Huh!
Eka treeni:

Tonne putkelle 6 päästiin vielä ehkä jotenkin kunnialla mutta sitten koira livahti tuohon putken väärään päähän, joka tietty oli se hokuttelevampi. Ja se sinne sinkoutuminenhan oli tietty ohjaajan moka. Ei minkänlaista käskyä. Keipeillä hipsin Ossin edelle ja valssasin keppien eteen saadakseni koiran putken väärään päähän. Noh onko sinne mahdollisuus mennä jos ohjaaja seisoo ihan väärässä kohdassa osoittaen vika suuntaan :D Uusintaspurtilla saatiin jo ohjaajakin palttiarallaa kartalle :) Lopun hyppysuora olikin hauska. Ossi ei vissiin ole tottunut, että minä voisin olla edellä. Niinpä koiralle tuli kauhee kiire perään ja rimat alas. Sami antoi hyvän treenivinkin tähän vaivaan tällaisilla suorilla. Pitäis vaan selvitä hallille omalla ajalla, mutta hitsi kun työt haittaa harrastusta (=ei vapaapäiviä arkena) ja illalla pyörii ryhmät. Mutta vielä mä meen joku kaunis päivä.

Toka treeni:

Muut lähtivät radalle hyppyjen oikealta puolelta, mutta koska Ossin tunnen niin mie starttasin vasemmalta. Näin sain sen paremmin putkeen. Jos oisin menny toista puolta olisin todennäköisesti vetänyt Ossin sinne väärään päähän suunnallani. Muurilta vitoshypylle oli pahapahapaha kulma. Koiraa piti oikaista, vetää ja vaikka mitä sinne toiseen suuntaan et sai kääntymään hypylle. Myös hypyltä renkaalle oli tiukka käännös. Ohjaajan vaan pitäisi käskyttää aina ja ajallaan sekä käyttää niitä herneitän ajallaan. Varmaanhan me sössittiin tässäkin jotain koomista, mutta kiva treenit meillä oli.

Akin kanssa tehtiin samaa treeniä kuin viime viikolla, mutta toiseen suuntaan. Ekalla kerralla piti nuuskutella putkessa, mutta kun ohjaajan äänensävy ilostui, tuli koiraankin vauhtia. Ja voi miten komeasti puomilta putkeenlähetys sujuikaan! Puomilla alastulokontaktilla Aki väistää minua, joten palkkaus kädestä hankalaa. Pitäisi ottaa intensiivikurssi kontakteja Akille ja ehkä hieman pehmeämpi käskysana kuin Ossille (jarru). Ja koska olen Ossin kanssa oppinut niin jarruttelen Akia ehkä liiankin ajoissa, niinpä se pysähtyy alastulon puoleenväliin ja loppu hutkelletaan milloin mitenkin. Pääsääntöisesti kontakti kuitenkin otetaan, mutta yhtäänhän siihen ei pysähdytä. Kepit sujuu miten kuten. Kovasti pitää kädellä ohjata. Mutta hienosti se poika kaikenkaikkiaan tekee. Kovasti on rohkaistunut siitä mitä alkujaan oli...

lauantai 21. elokuuta 2010

Kisaamassa

Tänään korkattiin Ossin kanssa ekat kisat LAUlaisina. Ja jostain syystä minua jännitti tänään ihan kauheasti. Ossi kävi aamulla iskän kans 10 kilsan juoksulenkin, pahimmat höyryt veke :)
Aurinko porotti iltapäivällä saapuessamme kisapaikalle. Tuomarina oli Elina Hannikainen ja ekana startattiin C-kisa, eli hyppäri.

Hyppäri vaikutti helpolle ja suoraviivaiselle, mutta todellisuudessa siellä oli sellaisia pieniä paikkoja joissa oli mahdollisuus missata... Tänään oli kaiken kaikkiaan kakkosissa tulokset kiven alla, saatika nollat sitten... Katselin lähtöä kauhulla ja mietin miten selviäisin kun Ossi kuitenkin varastaisi lähdössä. Lisäksi eniten arvelutti putkeen 10 ja 16 menot, suuri mahdollisuus olisi mennä väärään päähän ja putkella 16 saattaisi hyppy 17 vetää jos ohjaaja olisi yhtään myöhässä. Starttasimme tokavikana (joka kisassa) ja mamman vatsassa möyrysi. Olin hieman ihmeissäni sillä Ossihan kesti viivalla käskyyni asti. Joka tosin tuli melko pikaisesti, kun en oikein uskonut silmiäni enkä luottanut koiraani. Mutta alku sujui ja muutenkin Ossi oli kuulolla. Tänään tuli rimoja alas kolme, eli 15 virhettä. Radalla oli pitkästä aikaa myös okseri. Se sentään pysyi ylhäällä. Vähänhän ne rimat harmitti, mutta hei - onneksi ei ollut vain yksi rima, se harmittaisi enemmän. Ja miten ylpeä olinkaan kun se ei varastanut!!!!! Se oli kyllä ihan päivän parasta ja aina vain parempaa, sillä lopuissakaan lähdöissä ei varastettu. Aikamme oli hyvä, tuloksen saaneista painelimme toiseksi nopeimmin ja sijoitus oli yllättäen kolmas. Wau! Kiva avaus ekoissa kotikisoissa. Mukaan lähti hurtille ruokaa ja kelluva lelu, mammalle suklaatia ja aina tervetullut lahjakortti.

Sitten B-kisa. Alkuun oli vauhtia kepeille, eli hyppy, pituus ja kepit. Ja arvata saattaa että väärästä välistä sisään. Mutta sitten mentiinkin tosi kauniisti ja kuulolla kunnes puomin alastulolta tuli viitonen. Vielä kielto hypyltä (huolimatonta ohjausta varmaan) ja yksi rima alas. Eli virheitä 20 ja sijoitus kahdeksas. Mutta edelleen ohjaaja oli hyvällä tuulella koska koira pysyi lähdössä (vaikken ihan luottanut vieläkään) ja kuunteli. Harmittavia virheitä. Mutta tulos saatiin.


A-kisa meni kyllä ihan tööööötttt...

Ohjaaja taisi unohtaa ohjata, sen verran löysältä menoni tuntui. Alkuun oli killeri. A:n ylösmenon vieressä oli putken suu ja sinne putkeen siis oli tarkoitus mennä. Ja apua. Ossihan meni. Osasin siis ottaa alun oikein. Myös sama kohta meni oikein silloin kun A:lle piti. Pelkäsin puomilta seuraavalle putkelle vientiä, mutta siinä ei ollut mitään ongelmaa. Ossi ei edes yrittänyt väärään päähän. Koskakohan minä alan luottaa koiraani? Ja keskittyä ohjaamiseeni? Tällä radalla Ossi otti kaikki kontaktit tosi kauniisti. Ja taisi siitä löysästä ohjauksesta johtua jatkuvat hypyillä sössimiset... 2 kieltoa, 2 rimaa ja vielä kielto ja kaikki siis hypyiltä. Hylkyhän siitä tuli. Tosin harmittaa että se oli kyllä ihan ohjaajan vika. Jos ois jaksanu tsempata kunnolla ni tulos ois voinu olla ihan toinen. Vaan oishan se nyt ihan liian hyvin mennyt ellei sitä hyllyäkin olisi tänään saatu =D

Mietin vaan, tai Ninkahan sen oikeastaan ilmaan heitti, et oiskohan aamulenkki kuitenkin vaikuttanut rimojen tiputtamiseen... Tiedä häntä. Voi olla tai sit ei. Onhan tää kaveri ennenkin niitä roiskinut. Mutta ehkä seuraavan kerran käypi vain viitosen juoksut aamulla ennen kisaa :)
Mutta hyvä mieli on. Ainahan niitä nollia toivoo, mutta jos tuo startissa pysyminen alkaisi nyt sujua niin ehkäpä ne sieltä tippuilee joskus.

AGIROTU 2011, Kuva Lauri Heino