Mamman kolmikko

Mamman kolmikko

sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Jaksaa jaksaa heti keskiviikkona

Aamulla nukuttiin pitkään, sillä eilinen kisailta ja myöhäinen kotiinpaluu väsytti. Onneksi oli vapaapäivä. Sen kunniaksi käytiin mukavalla lenkillä Titin ja Harun & Pyryn kanssa. Koko lössi osasi olla hienosti irti metsälenkillä, eikä pojille tullut nahinoita keskenään. Oli mukava lenkki. Kiitos seuralaisille!!

Illalla vähän olisi kehtuuttanut mutta lähdettiin silti treeneihin. Olikin melko haastavat pätkät. Ensin tein Akin kanssa tuon pallo-treenin. Se meni mukavasti. Hieman piti putkelle 9 saatella ja tuo 10 hyppy hidasti vähän menoa. Mutta muuten.... Olipa pätevä jätkä.

Neliötreenissä vaikeni pala oli tuo 7-8-9-10 osio. Ei tuntunut loogiselta kumpikaan renkaan puoli ohjaajalle. Aina olit jotenkin väärässä paikassa ja tuo 10 hyppy sössittiin... Parhaiten lopulta meni kun vetäisin oikealta puolelta ja tuon kympin siivekkeen ympäri (täältä alakautta) vaikka se tiukka käännös Akille hidas onkin... Mutta tässä tapauksessa toimi parhaiten.

Treenasin Ossinkin kanssa kun tiesin etten torstaina ehdi sen treeneihin. Sen kanssa vallan yhdistin molemmat radat :) Ensin neliöt ja siihen heti perään jatkettiin ympyrä kolmoselta loppuun asti. Ossi oli oikea timantti. Teki niin loistavaa työtä. Kontaktitkin otti hienosti kun oli namit alastuloilla jarruna :)

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Hyvä AKI!!!

Tänään oli vuorossa Akin (=kakkosluokka) iltakisat. Tuomariksi vaihtui Hannikaisen Elina. Agirata vaikutti helpolle, mutta taisikin olla vain näennäisen helppo (ratapiirrokset tuomarin facebook-sivuilta). Helteestä huolimatta Aki tuntui ihan reippaalle. Ja korkein odotuksin lähdettiin ekalle radalle. Vaan kuinkas sitten kävikään... Aki joka ei niinkään harrasta kontaktien unohtamista loikkasi heti puomin alastulon yli. Ja seuraavana olleen pituuden ohitti oikealta... Korjaus ja matka jatkui. Kunnes ennen A:ta olevan hypyn se lähti kyllä kiertämään takaa hienosti mutta meni sitten ohi asti aina suoraan A:lle. Joten hylly. Loppu sujui ok ja vikana olleen okserinkin Aki hyppäsi hienosti. Okserihan on ollut välillä melko peikko Akille.

Hyppärin profiili taas vaikutti siltä ettei meillä ole mitään jakoja... Vaan kuinkas sitten kävikään... Etenkin kun tuomari lisäsi ihanneaikaan +2 sekkaa verrattuna mineihin. Hienosti läks jätkä ja teki tarkasti hommia. Pituuskaan ei nyt ollut ongelma... Mutta mutta... Suoran viimeinen hyppy. Ohjaaja unohti käskyttää ja koira meni hypyn ohi... Vitonen. Ja korjausliike maksoi reilut pari sekkaa yliaikaa... Mutta loppuun päästiin hyllyttämättä (viimeinen putki imi aika monet väärään päähän...) ja palkintopallille kolme kivuttiin hakemaan viipurinrinkeli. Jes jes jes!!! Se oli niin hieno poika. Ja kuten tuomari palkintojenjaossa sanoi "se meni ihan ohjaajan piikkiin". Näinpä. Mutta tästä innostuneena päätin ilmota Akin Mikkelin iltakisoihin kun Hanna kyseli kaveriksi reissuun, ja sattui kerrankin työvuorot sopimaan.

© Miira Ikonen

© Miira Ikonen

Luokattoman huonoa menoa

 Juu. Lähdettiin sitten Ossin kanssa oman seuran iltakisoihin. Tuomarina Marja Lahikainen. Heti kärkeen katsoin ratapiirrustukset seinällä ja totesin ettei oo yhtään meidän rata takaakiertojen takia. Minä kun en tahdo ehtiä viemään niille.... Noh. Yrittänyttä ei laiteta... Startattiin kisailijoiden loppupäässä. Vuoroa odotellessa koira oli keskittynyt ja kuulolla. Mutta kun starttiviiva lähestyi hävisi herralta korvat ja mä ehdin aatella että voi porsas... Ja sellaiseksihan se muuttuikin... Karkasi niin törkeästi radalle ja hyppäsi kakkosen vielä väärin päin. Hylly siis. Kiepautin Ossin tässä kohdassa alkuun istumaan. Ja sieltä sai tulla vasta luvan kanssa... Tehtiin 2 ekaa hyppyä, kepit ja maali. Joku 16 estettä jäi siis suorittamatta radasta. Vähän mua harmitti, ettei päästy edes kokeilemaan vaikkei ollukaan meidän rata.

Noh, sitten pienen odottelun jälkeen hyppäri. Lähtö saatiin nyt paremmaksi mutta jostain syystä töpeksittiin kepeillä ihan urakalla. Kepeillä jotka Ossilla on niin varmat. Alku meni pieleen ja lopussa väännettiin urakalla miljoona korjausta. Tuli milloin mistäkin ulos eikä meinattu saaha viimesestä välistä herraan ulos. Hylly siis tässä kohdassa jo. Sit ku päästiin vauhtiin niin loppu rata sujui sit ihan mukavasti. Poislukien tuota 10 takaakiertoa jonne en ehtinyt viemään.

Mutta olipa niin huonot kisat ettei usko erkkikään. Mutta täältähän suunta on sitten vain ylöspäin - vai?

© Veera Kiuru

© Miira Ikonen

© Miira Ikonen

Käymme yhdessä ain, aina rinnakkain.... Rakas Ossi    © Miira Ikonen

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Voi ihanuus

Kattokaa kuin ihqulla trimmerillä meidän pojat jatkossa ajellaan :)
Paloi käämit edellisen Osterin temppuiluun. Mutta kestihän se kymmenen vuotta kuitenkin. Odotan innolla uuden saapumista....

Viime viikolla oli melkoinen helle ja treenit oli vähän niin ja näin... Keskiviikkona oltiin Ritvan kanssa kaksin ja tehtiin vaan ihan pientä: hyppytekniikkaa ja vähän kontakteja. Otin molemmilla koirilla.
Torstaina ei menty treeniin ollenkaan helteen takia. Ja kun treenikaveritkin oli kotona samasta syystä... Laitoin koirat siis miekkosen mukana mökille nauttimaan vähän viileämmästä... Että näillä iltakisoihin tällä viikolla. Mahtaako tulla mitään?

AGIROTU 2011, Kuva Lauri Heino