Parempaa menoa?

Tänään valitettavasti jouduin jättämään Akin treenit välistä kun oli lapsilla menoja... Mutta onneksi pääsin Akin kanssa maanantaina tekemään mölleilyn merkeissä edes. Mutta tiistaina olin Ossin kanssa normitreeneissä. Nyt oli hyvä kerta kun sekä koira että ohjaaja oli melko hyvin menossa mukana...

Ensin vedettiin tällainen treeni (a la Anne Topra). Ossi meni aivan loistavasti. Keppikulma oli ehkä muutaman asteen hankalampi kuin tässä kuvassa, joten se tuotti hieman harmaita hiuksia. Samoin kepeiltä putkeen meno. Pikkasenkaan jos olin myöhässä, väärään suuntaan yms niin väärä pää kutsui. Mutta komeet kontaktit oli. Liekö parin edellisen viikon sulkeiset tuottaneet tulosta?


Seuraavaksi tehtiin tuo valkoisilla palloilla merkitty treeni. A:lta meinasi ampua kepeille kun ohjaaja nosti kroppansa ylös liian aikaisin ja silloin se osoitti väärään suuntaan. Eli miun pitäisi ehdottomasti muistaa (ja ehtiä) kiinnittää huomiota rintamasuuntaani... 6 ja 7 hyppyjen välistävetokin meinasi mennä 7 takaa hypyksi kun ohjaaja lähti liian aikaisin liirailemaan... Mutta muuten mentiin taas ihan mukavasti. Loppusuoralla Ossi vähän katteli et mihis se mamma jäi... Mutta muuten ei ohjaajalla ollut tiistaina epätoivoinen olo, vaan sellainen et ees joku sujuu. Ja silloinhan se yleensä sujuukin paremmin.

Viimeisenä mentiin tuo mustin neliöin merkattu puomitreeni. Tosin eka hyppy mentiin toiselta puolelta kuin kuvassa. Ei voi sanoa muuta kuin et hyvin meni. Viimeinen rima kyllä tippui ja loppu otettiin uudelleen. Mutta kaiken kaikkiaan olin tosi tyytyväinen treeniin ja itseeni :)

Mölli-Aki

Tänään oli vuorossa seuran epikset. Läksin starttaamaan Akin kanssa. Yhden startin. Olisin niin kovin halunnut kaksi starttia Akille ja yhden Ossille, mutta koska lapset oli naapurissa hoidossa, oli jouduttava kotiin ajallaan...
Niinpä tämä meni nyt tällä kertaa näin ja hyvin menikin. Rata oli melko suora ja juostava ;D Aki eteni ihan loistavasti. Otti kontaktit. Ja sitten ohjaaja töppäsi. Ohjaaja vähän kuin unohti et Aki pyörähtää perääni. En siis saattanut riittävän hyvin putkelta 11 putkelle 12, vaan kimposin jo kolmattatoista kohti. Aki tietty perääni ja niinpä ihan itse ohjasin sen väärään päähän ja hyllytimme. Mutta muuten aivan loistava koiruus ja ilman miun mokaa se ois ollu nollarata. Ja vaikka Akin "tuntuu" hitaalle niin nyt pingottiin -15,98 alle ihanneajan (50 sek). No ok, ei se niille ihan sikavauhdikkaille kelpieille yms pärjää ajassa, muttei ehkä sinkoonnu ihan niin herkästi väärälle esteellekään kuin se nopea koira... Mutta tyytyväinen olin.

Voi miten olin taas niin ylpeä Akista tänään. Nyt voisin jälleen kuvitella uskaltautuvani starttaamaan marraskuussa...

Tukkoinen torstai

Vaikka olin vielä lentsuinen ja yskäinen päätin lähteä treeniin, niin kovasti jo poltteli :) Vuorossa Akin ilta. Alla treeni.
Eniten mietitytti etukäteen tuo 8-hypyltä kepeille vienti, kummaltako puolen hyppyä ohjaus yms. Tein varmemman mukaan eli hypyn oikealta ohjaus ja kierrätys "takakautta". Tosin kokeilin myöhemmin vasemmalta menoa ja keppejen alkuun ohjausta. Hyvin meni sekin. Myös pituudelle oli hankala lähestyminen. Varmistelin melko voimakkaasti. Tällä kertaa pituus ei aiheuttanut hämminkiä eikä tanssahtelua sen päällä. Komeasti poika ponkaisi yli. Keinun otti reippaas. Putkeen meni väärästä päästä mutta itsepä ohjasin sinne kun olin jatkamassa matkaa liian aikaisin. Aki kysyy ihan älyttömän paljon minulta minneminneminne, eikä yritäkään säntäillä omiaan. Ja jos vähän meneekin omaan suuntaan niin komennosta tulee heti takaisin (Ossin kanssa peli olisi jo menetetty...)


Kun Akin treenit päättyi pääsi Ossikin hieman tekemään, kun ei tiistaina päässyt. Tehtiin tuo sama treeni ja tosi komeasti meni. Pituuden lähestyminen tosi oli sellainen, että ensin veti sivusta läpi. Toisella kerralla oikein. Kepit Ossi haki suitsait itse ja kontaktit oli tosi hienot. Lopuksi tehtiin vielä A:ta kummankin kanssa.

Voi voi. Maanantaina ois taas epikset. Ois niin kiva vielä kokeilla Akin kanssa et ilkeekö ilmota jo virallisiin... Täytyy kattoo jos sais lapset ylipuhuttua ja menis vaan yhden radan ja vain Akin kanssa.

we are the champions - tai sit EI

Eli menneenä lauantaina osallistuimme seuranmestaruuskisoihin... Ou jee. Tuomarina oli Annika Nisonen. Rata oli simppeli muutamilla kompakohdilla höystettynä. Ossi oli ensin vuorossa. Pysyi lähdössä hienosti. Ohjautui alun kivasti (ja muutenkin oli kuulolla). Kepeille oli hankala kulma ja Ossi ampui väärästä välistä. Viitonen. Seuurava hyppy ehdittiinkin hypätä takaisinkin ja hylky. Muuten kulki kauniisti (pituudella meni vähän poikittain) ja voi miten komee kontakti puomilla. Oli vissiin viime torstain sulkeisista jotain apua. Ihan ok suoritus.



No ja sitten Aki. Voi pojat. Viimeksi mölleissä meni niin hienosti. Nyt ei ihan... Tehtiin miljoona virhettä (ja lopulta hylky) ja Aki hyppi innoissaan minua vasten. Kieltäytyi hypyillä, ihmetteli pituutta ja lopulta käveli sen yli (voi jee!!!), pudotti muurin palikoita YM YM YM... Mutta teki keinun reippaasti ja meni renkaan ihan sujuvasti.
Myönnettäköön, että Akia ohjasin ihan hassusti. Varmaan osittain siksi, että oli vain yksi rataantutustuminen eikä aika riittänyt miettimään kahta taktiikkaa kunnolla. Ja minä tietty vanhasta muistista menin Ossin suoritusta silmällä pitäen. Sitten olinkin Akin kanssa hukassa. Mutta olipahan hauskaa ;D

Eilen jouduin jättämään Ossin treenit välistä sairastessani lentsua ja yskää. Tyhmää. Oisin niin kovasti halunnut mennä. Mutta jos jo pienikin liike hiotti, niin ei viitsinyt lähteä ryntäilemään radalle. Ensi viikolla sitten uudella innolla.

Tänään taas menimme eläinlääkärille rokotuksille... Selvisi, ettei poikia tartte rokottaa ennen vuotta 2012. Ou jee! Ihmettelee vaan (käymäni keskustelun jälkeen), että miksiköhän edellinen lekuri suositteli nelosrokotteen joka vuosi? Ja myöhän tietty otettiin. Noh, koska aika oli varattu niin tutkailtiin pojat sit muuten. Käytiin puntarissa, tsekattiin hampaat (EI hammaskiveä - kiitos DentaStix) ja kuunneltiin sydän. Terveiksi todettiin. Akin vasemmasta korvasta löytyi hiivatulehdus ja nyt hoidellaan sitä pari viikkoa.

Mustaa jäätä

JA sehän ei liity millään lailla agilityyn tai muuhun koiraharrasteluun. Kunhan totesin, että olipahan pakkasta ja tiet tooooosi liukkaat treenistä lähtiessä. Onneksi olin saanut nastat alle ja mietin vaan et monikohan lipsuttelee kesäkumeilla...?
Mutta asiaan. Torstai ja Akin treenit. Muutamalla hypyllä ja putkella harjoiteltiin takaaleikkauksia ja pimeitä leikkauksia (??). Nurmikossa oli nyt kaameesti tuoksuja. Aki hyppäsi kyllä mutta juoksi esteiden välin nenä maata nuuskien. Mutta ihan hyvin teki poju. Lopuksi teimme vielä yksittäisinä keinua, A:ta, keppejä ja puomia.

Akin treenien loputtua teki Ossi oikein kunnon kontaktisulkeiset; oli pöytää, A:ta, puomia ja keinua. Välillä keppejä ja muutama hyppy. Ja voi miten kauniisti herra pysähtyi alastulolle minun jatkaessani kontaktin ohi. Mutta hei - nythän onkin treeni ja siellä tehdään hyvin, toista se on sitten kisoissa. Ja tänään päätin, että osallistun kaiketi kummallakin hurtalla lauantaina seuranmestaruusmittelöihin :) Mitäköhän siitäkin tulee?

Talvi tulee - tehdään rukkasia?

Joo, emäntä on tänään pillittänyt silmänsä punaisiksi, kun Ossi päätti treeneissä syödä treenikaverinsa. Olisihan minun itse pitänyt olla kaukaa viisas, MUTTA... Ärsytys. Treeni ois ollu hyvä. Mutta oma mieliala oli tapauksen seurauksena ihan pyllystä ja koira meni autoon. Teki lopuksi vain pienen pätkän. Masentaa, ketuttaa, eikä treeneistä sen enempää. Rukkasia saapi täältä...

Kuopion kisat

Lauantaina startattiin kolmesti Siilinjärvellä. Tuomarina oli Hannikaisen Elina. Ohjaajaa jännitti koko aamun kovasti. Radat olivat mukavia, mutta melko kinkkisiä paikka paikoin. Se kyllä näkyi myös tuloksissa - tai niiden puuttuessa. Kakkosissa ainakin nollat oli kiven alla katsokaas vaikka :D Radat ei välttämättä oo ihan mittakaavassa, kun itse taas suhrasin, mutta suuntaa antanevat. Mainittakoon, että kisapaikan maneesiin oli vissiin hiekka vaihdettu _oli_ihan_kauhee_juosta! Mie en päässy mihinkään. Oli tosi pehmee. Rimatkin oli mahdollisimman alhaalla koirallekin rankan pohjan takia.

Ensin mentiin C-kisa, eli hyppäri. Mie olin ihan varma et sössitään jo alussa, mutta WAU! Ossi pysyi lähdössä. Piippasi kyllä ja oli sen näköinen ettei kauaa kestä... Mutta riittävän kauan kuitenkin, et pääsin 2 hypyn viereen ja ai miten kauniisti koirani meni ihan oikeaan putkeen ja vielä seuraavaankin. Meinasi ajaa hypyn 6 ohi ja siitä tuli viitonen. Saatiin korjattua. Ja sit taas mentiinkin tosi nätisti kunnes rima 14 tipahti... Näillä virheillä maaliin. Olin vähän pettynyt. Ois ollu kiva rata, mutta minkäs teet. Tulokset oli tiukassa joten pääsimme pallille numero 2. Toki mielummin ois nollat ottanu, mutta kun ei... Mutta yllättävän moni otti hylyn kun ampaisi hypyltä kuusi hypylle 9, Ossi ei edes yrittänyt sinne.


B-kisassakin Oikarinen pysyi lähdössä. Ollaan siis jotain saatu aikaankin, ettei herra karkaile ihan mihin sattuu... Mutta jos jotain on opittu niin toinen on unohdettu. Eli alastulokontaktit roiskitaan. Milloinkahan kaikki palikat osuis kohilleen?? Eli lähtö kauniisti, mutta A:n ja puomin alastulot jäi. Putkeen 7 ampaistiin huonon ohjauksen vuoksi väärään päähän ja hyllyhän sieltä tuli. Tulikohan vielä joku rimakin. Muuten meni ihan nätisti. Kepit hakee loistavasti ja samoin tuo pimeä putken suu (18) löytyi vaikeuksitta. Kepeiltäkään ei ampunut hypylle 20 kuten moni muu...


Viimeisenä A-kisa. Jossa muuten makseilla vain yksi tulos ja sekin kymppi... Että ilmeisen vaikeita oli päivän radat.
Ja taas olin niin onnellinen että Ossi pysyi, pääsin esteen 2 taakse ihan oikeaan kohtaan, siihen mihin olin suunnitellut (pienellä riskillä tosin) meneväni. Ihan himpun ennen käskyäni lähti, mutta olin jo asemissa ja solahti tosi kauniisti putkeen kolme... Hylly tuli A:n jälkeen kun hyppäsi esteen 15 jonne itse taisin ohjata... TYHMÄ ohjaaja! A:n ja puomin alastulot jäivät jälleen (KONTAKTISULKEISET ALKAKOOT!!!) mutta pimeä putki meni jälleen loistavasti. Kyllähän se aina jotain osaakin...


Että silleen. Ei tulosmenestystä (taaskaan) mutta jotain hyvääkin, kun nuo lähdöt sujuu aiempaa paremmin. Valppaana saa olla ettei karkaa, sen verran pylly on ilmassa kun ohjaaja siirtyy radalle.

Ps. Akin kisaura "aloitettu" ostamalla kisakirja ja vakavasti harkitaan pojun kisoihin ilmoittamista.

Vispaa vispaa eiku vippaa

Jep. ÖÖ mitä... Pihalla kuin lumiukko. Ikuna kuullutkaan tuota termiä "vippaus" enkä edelleenkään treenin jälkeen ole ihan varma osaanko sen tai mitä se nyt sit "oikeesti" on. Kyl mä kermaa osaan vispata, mutta vippaus.... Treeni oli kuitenkin kiva ja Aki eteni hyvin, kunhan vaan muistaa, että ohjaajakin etenee eikä pysähdy. Keinukaan ei tuottanut ongelmaa. Myöskin kepit sujui - jee. Mitenkä minusta tuntuu, että se kehittyy koko ajan?

Ylimääräiset treenit

Naureskelin, että tällä viikolla olemme ihan AA-kerhossa (Ahkerat Agilitaajat). Eilen halilla treenit, tänään hallilla ylimääräiset treenit ja huomenna hallilla treenit. Lisäksi lauantaina kirmailemme kentällä kolmesti Ossin kanssa (= peukkuja saa pitää).
Olin siis varannut miulle ja Titille parin tunnin vuoron. Sekä Ossinaattori että Akinaattori tekivät innolla. Ihan perusjuttuja treenailtiin. mm. jaakotusta, sylikääntöjä (ossi ei käänny vaan kiepahtaa tosi epäloogisesti juuri väärää kautta ;D eli kotiläksyjä kotiläksyjä). Kontaktia, keppejä, Akille keinua. Ossi hakee kepit todella kauniisti. Aika meni kuin siivillä kun kivaa on. Ja ehkä minäkin olen männä kesänä jo jotain uutta oppinut... Kyllä tämä tästä.

Osaa se Ossikin

Kun vaan haluaa ja palikat sattuu kohdilleen ;D Pitkästä aikaa olo oikein hyvä mieli ihan normivuoron jälkeen.
Eka treeni: (Anne Topra)

Ekassa radassakaan ei ihan kauheita mokia tänään tehty. Riittävän napakoilla käskyillä herra jopa kääntyi hypyillä ja tuli hässäköillä ihan oikeista väleistä. Ohjaajakin oli kärryillä melko hyvin ja ehti ohjatakin. Ossi haki kepit oikein nätisti vaikkei kulma mitenkään helppo ollut. Kontaktit otti.

Toka treeni: (Anne)

Toka treeni meni ihan mahtavasti. Vain eka rima tipahti, kun Ossilla oli niin kiire mamman perään. Muuten aivan loistavaa menoa. Oih. Mie olin niin tyytyväinen. Putki 9 mentiin toiseen päähän kuin kuvassa.
Tällaisen kerran jälkeen on aina niin iloinen ja lähtee toiveikkaana kisoja kohti... Huoh. Toivottavasti vireemme jatkuu viikonloppunakin.

Mökkeilyä

Viikonloppu vierähti vuokratulla mökillä Saimaan rannalla. Ja koiruudet otti ilon irti. Saivat riekkua pari päivää irti ja meno oli kyllä sen mukaista. Rinnettä ylös-alas-ylös-alas, ees-taas. Keppiä kuljetettiin, riehuttiin ja tapeltiin. Illalla oli aina melkoisen väsynyttä koiraa takkatulen ääressä makkaraa kytistämässä. Uimaan ei kumpikaan enää hinkunut, kelit lie jo riittävän viileät. Mutta ongella olijoiden kohoja vahdittiin melkoisen tarkasti. Sunnuntain koiruudet pääsivät vielä kaupan päälle kunnon juoksulenkille. Rentouttava viikonloppu takana, niin koirilla kuin kaksijalkaisillakin!