Mamman kolmikko

Mamman kolmikko

maanantai 26. joulukuuta 2011

Joulun aikaa...

Niin se joulu lähestyy loppuaan kun tapaninpäivä kääntyy illaksi... Emännän jalka on ollut reilut 4 viikkoa kipsissä ja kyllä se kuulkaa koettelee meitä kaikkia. Koirat ovat kovin innokkaina lähdössä aina joka paikkaan kun ovat ressukat päässeet vaan normaaleille remmilenkeille ja parit kerrat juoksulenkille miehen kanssa.

Joten joulu Räiskynniemessä toi mukavaa vaihtelua kun pojat on painaneet vapaana sydämensä kyllyydestä. Ja talon puolesta oli vielä leikkikavereitakin. Etenkin Aki rallasi Lissun kanssa niin paljon, että ensimmäisen yön jälkeen kävely oli hieman jäykähköä... Mutta siitä se sitten taas vertyi ja meno eikun koveni.

Nyt odotellaan vuoden vaihdetta ja kipsin poistoa. Joskin tammikuussa jäänee heti treenikertoja väliin etelänlomamme vuoksi, mutta josko sitten loppukuusta olisimme kaikki valmiita valloittamaan treenikentät?

tiistai 29. marraskuuta 2011

Pikku äksidentti

No juu. Tekevälle sattuu ja tapahtuu... Näin ollen huilaamme 5 viikkoa ja blogikin varmaan uinuu pääasiassa...
Männä torstaina kävi nimittäin niin, että olin epiksissä työvuorossa. Sen jälkeen läksin ulkoiluttamaan koirat ja pimeässä astuin asfaltilta ohi ja vieressä olikin pirunmoinen kuoppa. Vasemmalla jalalla sinne ja sehän tietty pyörähti alleni poikittain. Mahdoton tuska ja turvotus. Perjantaina lääkäriin ja murtumahan siellä oli. Joskin hivenen epätyypillinen (vain minä voin onnistua tässä...) ja arvio oli että 1-2 viikkoa kipsiä riittänee ja sitten kevyempi tuki.
Noh lääkäri soitti maanantaina, että tulla tietokonetomografiakuviin ja totuus olikin vähän enemmän... Sääriluu irrottanut murusia telaluusta enemmänkin, mutta leikkaamaan eivät ryhtyneet. Leikataan sitten jos ne muruset aiheuttaavat jatkossa kipua ja haittaa. Mutta kipsi onkin jalassa 5 viikkoa ja tämä sairaslomailee vuoden loppuun.

Koirille siis pakollinen aksatauko, ellei joku halua ehdottomasti noita tulla treeneihin hakemaan...

Tarinan opetus - OTTAKAA TASKULAMPUT PIMEÄÄN MUKAAN!!!

tiistai 22. marraskuuta 2011

Pikkuista rataa

Jerkko oli suunnitellut ko radan jonka Titi meille veti. Ossilla oli virtaa ihan liikaa ja meidän matka kosahti aina tuohon muurille. Ja lopulta kun siitä selvittiin ei seuraava putki sujunut... Huh. Ohjaajaa nauratti ja välillä itketti ja suututti kun Ossi vaan paineli ihan miten sattuu... Aika monta kiekkaa otettiin tuossa, mutta kun vihdoin päästiin eteenpäin niin nuo hypyt leijeröinnin kera ja kepit oli ihan tooodella loistavat! Mahtavan radan oli Jerkko kyllä tempaissut. Siitä kiitos hälle.

torstai 17. marraskuuta 2011

Loistavasta aivopieruun

Akilla oli ihan loistavat treenit. Kunnes viimeisellä radalla tokalla suorutuksella iski joku aivopieru eikä herra meinannu päästä suoraan putkeen...

Ensin punaiset neliöt treeni. Oikein loistavaa menoa. Pikkaisen kyseli putken jälkeen, et minne mutta suunta oli oikea.
Sitten mustat pallot treeni. Kamalan pitkälle loikkaa 4 hypyltä vaikka miten jarrutti. Lopulta kun liikaa jarrutti, niin kääntyi jo ennen hyppyä... Namin ja Lauran avustuksella hiottiin kaarrosta pikkaisen lyhyemmäksi. Vaatii treeniä tuo lyhentäminen.
Lopuksi vielä vaaleat ympyrät treeni. Siinä iski se pieru eikä suora putki meinannut löytyä millään. Muuten kivaa menoa. Valtavia loikkia ja vauhtia. On se Akikin vaan kehittynyt ihan päteväksi agikoiraksi.

tiistai 15. marraskuuta 2011

Miten nämä viikot oikein kiitävät?

Taas on tiistai ja taas oli treeni-ilta... Ossin ryhmässä ehdittiin peräti kolme eri treeniä.
Aloitettiin tuosta neliötreenistä. Jätin koiran lähtöön ja marssin tuonne neloshypyn taakse. Hyvin kesti lähdössä ja sain tuon takaakierron handlattua. Kepeille oli pikkaisen säätämistä kun linja hypyn jälkeen ja ohjaajan sijoittuminen ei mitenkään paras mahdollinen...
Värilliset pallot treenissä meille pahin paikka oli puomi-putki-takaakierto ja siitä eteenpäin jatkaminen. Ensinnäkin kuinka ehtiä tuonne hypylle ja kuinka sijoittua siellä parhaiten jatkon kannalta - ohjaajalla kun on 2 vasenta kättä ja jalkaa :D Ei se kauniisti menny, mutta meni lopulta.
Viimeiseksi vedettiin tuo vaaleat pallot ilottelu.
Olipa muksat ja tehokkaat treenit.

Tuli uudet ryhmäjaot. Ensi vuonna treenaan molemmilla koirilla samassa ryhmässä torstai-iltaisin. Oikeastaan se on hyvä juttu niin jää noita muita iltoja lasten harrastuksille tms. Nyt vaan katsotaan toimiiko ohjaaja niin että joutuu molempien koirien ohjaustavat miettimään saman tunnin aikaan, vai pitääkö kysellä seuraavassa haussa peräkkäisiä ryhmiä. Silloin saisi keskittyä koiraan kerrallaan. Mutta katsellaan...

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

TiistaiTreenit

Tiistaina oli Ossin treenit. Jokseenkin tuo kepit putkien välissä näytti siltä, kuin olisin ennenkin nähnyt. Vissiin sunnuntaina kisoissa :) Ensin mentiin tuo ympyrä-treeni. 6 putkella saatoin melko pitkälle kun arvelin Ossin yrittävän kepeille, jos jään kauas. Olisi ehkä pitänyt kokeilla sitäkin, mutta se jäi...
Neliötreenissä yllätin itseni ehtimällä ennen Ossia putken 4 loppuun ja siten ehdin myös Ohjata koiran takaakierrolle oikein. Vähänkö olin ylpee itsestäni, vaikka happi meinasikin loppua kun oli niin kiire. Hyvä treeni kaikkiaan. Pikkuvikoja, mutta korjattavissa olevia...

Torstaina ei Aki treenannunt, kun oli seuran vuosikokouksessa. Ensi viikolla uudella innolla.

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Hyviä hyllyjä metreittäin

Tänään olikin vuorossa kisapäivä. Kerrankin molemmat pojat mukaan ja Imatralle. Kisoista jäi hyvä mieli vaikka kaikki radat olikin hyllyjä. Akilla oli vauhtia kivasti enkä jäänyt tahkomaan virhekohtia, että iloinen meininki säilyisi.
Ossi taas oli lähellä nollia, tai siis ohjaaja. Molemmilla radoilla sössin vasta ihan loppumetreillä. Harmi, kun siihen asti oli niiiiiin hienot radat, tai niin hienot kun meiltä nyt voi odottaa.

Ensin baanalle Aki. Tuomarina Martti Salonen. Agiradan ihanneaika oli niinkin löysän oloinen kuin 55 sekkaa. Rataprofiili oli kieltämättä erikoinen ja vaikutti paikkapaikoin niin EI-AKIN-RADALLE. Mutta yrittänyttä ei laiteta, vai miten se nyt meni... Aki lähtöön ja menoks. Alku sujui hyvin. Ehkä pikkasen pitkillä kaarroksilla herra kaahaili, mutta vauhtia oli todella kivasti. Jostakin oli kielto olla (en kyllä kuollaksenikaan muista mistä se tuli...) mutta sitten Aki livahti keppien sijasta putkeen nro 5 ja hylly. Sinne muuten vilahti moni muukin... Mutta ei se mitään. Tehtiin iloisella sykkeellä ja hyvällä vauhdilla loppuun. Edes takaakierto 12 ei tökännyt. Keinukin meni ihan ok vauhdilla. Olin tyytyväinen etenkin vauhtiin vaikka sitä kaahotusta esteiden ohi meinasi olla kun niin laajoilla kaarilla mentiin.

Hyppärillä Akin kaahottelu jatkui :) ja jostain syystä oli menossa monestakin hypystä ohi, vaikka linja olikin ihan suora. Eli muutamia kieltoja ja hyllyksihän se meni. Eka kielto tuli hypyllä 7. Sitä olin arvellutkin, mutta koska en keksinyt siihen itselleni mitään järkevää ratkaisua niin vauhtini stoppasi. Ja niin teki Akikin. Kaahotus jatkui mutta vauhtia ihan kivasti. Lopulta en jaksanut korjata hypyn 15 ohitusta niin hylly tästäkin. Mutta nou hätä. Kyllä tää tästä. Koetetaan nyt saada Akiin vauhtia ja kiellot minimiin. Aikaahan meillä on ja mielummin treenaamme kakkosissa kun vauhtia ei kolmosiin kuitenkaan vielä ole riittävästi. Aki oli ihan pätevä tänään.

Sitten Ossi. Tuomariksi vaihtui Räsäsen Minna. Radan rakennuksessa katselin, että voi taivahan talikynttilät. Ei tuu mitään... Koira on vähintään putkessa 8 heti kolmantena. Lisäksi hypyt 13-15-16-17 oli ihan kamalan näköinen ;D
Mutta starttiin vaan. Joku ei ihan kestänyt vaan varasti. Mutta alku oli pelastettavissa ja Ossihan liiteli todella nätisti. Oli kuulolla ja toimi kuin unelma. Sitten iski tyhmätyhmätyhmä ohjaaja... Kun ei usko että ohjaa. Pakkani meni sekaisin kun sainkin Ossin takaakierrolle nro 13 (en nimittäin ihan uskonut et onnistuisi). Sitten olinkin hukassa ja pienillä pelastuksilla sain onnistumaan sarjan, kunnes esteellä 17... VOI PÖKÄLE. Meillä oli nollat alla ja ohjaaja unohti ohjata. Seisoin vaan (tai ainakin siltä tuntui), en käskyttänyt enkä liikkunut. No ei kai Ossille muuta vaihtoehtoa jäänyt kuin hypätä se 17 takaisinkin päin. KÖKKÖ!!!! Se oli niin lähellä. Unelmasti sujunut alku ja sitten ohjaaja sössii...

Uusi yritys agiradalla... Hieman taas karkasi lähdöstä, mutta suunta oli oikea. Itse katselin että A:n alastulo oli nafti, mutta ei siitä lappuumme vitosta ollut merkattu. Matka jatkui ja kivasti taas kuulolla. Ja hiemanko yllätyin että onnistuin saamaan Ossin putkeen 13 ihan oikein (moni meni väärään päähän) ja vielä takaakierto 14 onnistui myös. Vähänkö olin tyytyväinen... Ja sitten taas - NOLLAT ALLA ja OHJAAJA SÖSSII!!! Tää on niin tätä. Minä niin ohjasin koiran hypyltä 17 hypylle 19 vaikka piti mennä putkeen. ARGH!!! Ei oo totta. Molemmilla radoilla selvittiin melkein loppuun asti ja sitten ohjaaja mokaa... Mutta vielä me joku päivä onnistutaan nollilla maaliin!!!!

lauantai 5. marraskuuta 2011

Ahaaelämyksiä

Tänään pääsin peruutuspaikalle Rainetojan Emilian koulutukseen. Täytyy sanoa, että kyllä kannatti. Saatiin Ossin kanssa niin paljon. Rata vaikutti aluksi mahdottomalle muutamassa kohdassa (meidän treeni oli tuo valkoisten pallojen rata). Mutta sokkari taitaa olla se meidän juttu. Sillä jopa pääsin Ossin edelle ja sekös oli ihan ihmeellistä meistä molemmista :)

Joskin heti alkuun vedettiin kakkoshypyn ohi kun otin koiran puoleisella kädellä ja lähdin liian aikaisin liikkeelle siitä kakkosen takaa missä olin vastaanottamassa. 3-4 välissä tein perinteisen takaaleikkauksen mikä vaihdettiin, ööö, olikohan siinäkin sokkari mutta enivei, pääsin pinkomalla Ossin edelle.
6 hypylle suunniteltu pakkovalssi ei sujunut meiltä kovin hyvin. Paljon parempi oli heittää koira, selkäni hypylle päin, hypylle ja tehdä sokkari. Sitä höylättiin kun ohjaaja ei millään meinannut uskoa ja luottaa koiransa. Ja kun katse ei ollut oikeassa kohdassa niin Ossihan paineli hypylle 24 väärinpäin :) Eli ohjaajan tulee katsoa koiraa koko ajan ja painella hippulat vinkuen 7-8 väliin ja taas sokkaria. Kyllä se sieltä tulee. Ja tulihan se kun ohjaaja vain uskoi ja katsoi oikeaan kohtaan olkansa yli. Kepeille hienosti. 13-19 ei isompia ongelmia. Pikkasen viilattiin 17-18 väliä niin että Ossi pikkasen jarruttaisi ja kääntyisi nopsemmin, ei olisi menossa kohti väärää putkea.
Ohjaaja ei meinannut tajuta että niiauksessa eteen menevä tukijalka on se joka ponnistuksessa menee myös taakse, kohti seuraavaa estettä. Komeasti kääntyi putkelta ja haki kepit. Putkelle saattelin hyvin, pikkasen pystyin kepeiltä vedättämään ettei mene väärään päähän. Loppu oli ok, vaikka ohjaajan happi meinasi loppua.
Muutamia kohtia hiulattiin, paria enemmänkin. Mutta paljon saatiin. Nyt kun vaan uskaltaisi ja muistaisi niitä ruveta treenaamaan.

Loppuun täytyy todeta, että jatkossa on vaan yritettävä päästä koulutuksiin useammin. Tähän asti on sattunut aina jotain menoa yhtäaikaa...

torstai 3. marraskuuta 2011

Privaatitunti

Torstai. Ja Akin treeni-ilta. Olin varannut myös hallin tunniksi eteenpäin että Ossikin pääsee. Mutta koska Akin ryhmään ei muita tullut, sai Ossikin treenata saman treenin Sannan johdolla.

Aki oli aikasta hyvä. 5 hypyllä piti korjata, vaikken ollut lähelläkään estettä ja koiraa vastaanottamassa niin herra istuskeli, minä kun olin koiraa kohti. Eli rintamasuunnan kääntö. Ja se auttoi, ei istuskelua ja putkeen.
7 hypyn vieressä Akin odottaminen ja hirtolla putkeen. Putkensuulta mukaan. Hienosti kääntyi, eikä keinukaan ollut nyt huono. Vauhtia oli silläkin ihan kivasti. Kepeillä ei vielä kestä vedättämistä, mutta sitäkin voisi treenata.Mutta Aki kiertää takaa kivasti vaikken pääse edelle niin paljoa. Kontaktit sujui ja hyvä fiilinki koko radasta.

Ossilla oli vauhtia vaikka muille jakaa. Silti sen meno oli aika hallittua. Kontaktit otti. Ja okei, 4 hypyltä putkeen, kun ohjaaja sen sinne tyrkkäsi. Eli kolmoselle ennakoivaa valssia ja linjausta nelosta kohti ni lähti tulemaan oikein. Putkeen hienosti ja itse ehdin 7 taakse vastaanottamaan. Hirtto kun ei todellakaan Ossilla toiminut. Näin sain ohjattua putken oikeaan päähän. Kaunnisti kääntyi käteen ja mahtavat kepit. Ja kesti vedätyksen todella upeasti ja ihan joka toistolla. Eli herra teki kepit loppuun vaikka olin pinkonut jo renkaankin ohi. Niinpä siis sain takaakierrolle hyvin. Ja siinä jumahti ohjaaja kun jäi ihmettelemään onnistunutta suoritusta. Mutta saatiin me rata loppuunkin. Ossikin teki todella mainiota pätkää. Lopuksi tein vielä hetken kontakteja.

tiistai 1. marraskuuta 2011

Pinna tiukalla

Tänään oli kartturin pinna tiukalla treeneihin mentäessä. Se ei tietenkään ole se paras mahdollinen vaihtoehto... About tällainen rata vedettiin. Ensin näin ja sitten käänteisesti. Ohjaaja ei paljoa muista kerrasta, ei ainakaan mitään mainittavaa. Kai se sit sujui ihan ok...

tiistai 25. lokakuuta 2011

Putki-kontakti erottelua

Tai jotain se tapaista oli tänään... Oli nääs mun vuoro viedä treeni. Sitä ennen tosin otettiin ryhmäpotretti lehteä varten. Pitää ihan laittaa tännekin näkyviin. Kuvasta uupuu Heidi kera Salman. Muuten koko ihana ryhmämme kasassa...
En nyt jaksa raapustaa sitä radanpätkää tänne, mutta tarkoitus oli tehdä vähän kontakti-putkierottelua. Putkensuut oli ihan A:n vieressä, molemmilla puolilla. Lisäksi radalla oli muutama hyppy. Ehdittiin useampi eri versio. Hienosti kaikki teki, juurikaan ei väärät esteet kutsuneet, ei edes Ossia ;D

lauantai 22. lokakuuta 2011

Pitkästä aikaa ratatreenit

Tai onhan sitä rataa viikollakin treenattu, mutta nyt oli 2 tunnin treeni ja molemmat koirat mukana. Aiheena edelleen leijeröinti. Päädyttiin tekemään rata 2 pätkässä, kun tuntui ettei muista millään loppuun asti... Ekaks 1-14 ja sitten 13 loppuun... Tosin tuo loppu jäi sitten, kun kaikkien kanssa hiulattiin tuota leijeröintikohtaa... Oli yhdellä jos toisella joku ongelma siinä.
Ossin kanssa ei isompia ongelmia ollut. Se kun loikkii niin pitkälle niin putken takaa leijeröintikin onnistui ihan sujuvasti. Kontakteja muistuteltiin.
Aki taas ei meinannut ymmärtää, että A:lta voi kääntyä noin jyrkästi putkeen ja oli ihan "apua älä vaan lyö" littanana... Nauroin vaan. Pikkasen tahmoi. Samoin oli menossa putkeen eikä leijeröimään hypyille. Saatiin kuin saatiinkin lopulta sujumaan. Oli oikein mukava treeni!

perjantai 21. lokakuuta 2011

Wautsi WAU

Laura toi oheisen treenin Akin torstai-iltaan. Tehtiin ensin tuo valkoiset ympyrät treeni. Sai muuten pistellä töppöstä toisen eteen ihan kummasti... Koira lähtöön ja itse kolmen esteen taakse putkea kohti. Ja hyvin muuten Aki kesti siellä lähdössä! Nuo punaiset ukot radalla osoittaa kohtaa jossa piti olla vastaanottamassa koiraa putken jälkeen. Aki oli ihan loistava tänään. Hypyt ei tökkiny ja vauhtiakin oli kivasti. Tehtiin muutaman kerran tämä treeni. Joitakin kohtia kokeilin parilla eri tavalla, esim 6-7 väliin.
Tuo toinen treeni, mustat neliöt, oli tuollainen nopea, kiva rallattelu. Myös se sujui. Oli tosi tyytyväinen olo treenin jälkeen. Kun vaan saatais tuo vauhti kisakentillekin...

Ja sitten. Tsiigatkaas nämä... Mulla on niinku niin kamala pentukuume. Tuolla ois yks niin ihana valkoinen poju joka sopis meidän mustan duon jatkeeksi... Niin ja siis nämä murusethan on Ossin tyttöjä ja poikia.

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Leijeröiden

Heidi toi Ossin treeni-iltaan hieman leijeröintiä. Ossin vauhti oli taas ihan tolkutonta... Liekö johtui kevyemmästä olomuodosta kun pääsi taas kesätukkaan, vai luulenko vaan että karvojen väheneminen vähentää ilmanvastusta... Huh. Mutta treeni sujui ihan hyvin. Eniten päänvaivaa tuotti kierros kaksi ja putkelta keinulle siirtyminen. Putkea nääs oli lyhennetty molemmista päistä ja niinpä putkelta keinulle linja kulki keppien poikki. Ja arvatkaan tuliko Ossi siitä keppien poikki? Tuli. Ja tuli monesti. Huokaus. Sekun oli suorin linja ja mistä nopeiten pääsi... Etenkin kun ohjaaja oli tulossa vasta keppien puolessa välissä. Joten sitä kohtaa väännettiin... Lopulta siinä onnistuen. Vaan mikä hienointa, Ossi hakee kepit ihan loistavasti! Jäin tuohon hypyn kohdalle ja niin vaan meni ja haki ihan oikein - ja joka kerta. On se miun mussukka.

lauantai 15. lokakuuta 2011

Seuranmestaruuksista taistelemassa

Tai sitten ei :) Tuomarina oli Liisa Peippo.
Aki starttasi meidän pojista ensimmäisenä. Menin 1-2 väliin vastaanottamaan ja valssasin 2-3 väliin ja kierrätin hypyn kauempaa kautta (puomin puolelta siis). Kepeille ja itse lähdin keppien vasemmalta puolelta... Eli juuri siltä riskipuolelta että putken väärä pää imaisee koiran. Ja sinnehän se Aki upposikin. HYLLY. Muuten se teki sitten radan loppuun ihan ooksikooksi tyylillä.

Sitten koiran vaihtoon ja Ossi baanalle. Ja mitä. HYLLY kolmannella esteellä. Noh, oma mokahan se oli kun en ottanut riittävästi haltuun ja vetänyt kunnolla hyppyjen 2-3 välistä kepeille. Kun tumpelo ohjaaja seisoskeli niin Ossi ratkaisi sen hyppäämällä kolmosen takaisinpäin... Sitten loiskautti A:n alastulon huonosti joten korjasimme ja juoksimme suoraan maaliin. Eli ihan pyllystä siis :)
Joten tänä(kään) vuonna koirani eivät ole seuranmestaruuspalkinnoilla. Onneksi ensi vuonna on uusi mahdollisuus.

torstai 13. lokakuuta 2011

Ennakoivaa valssia

Tänään treenissä aiheenna oli ennakoiva valssi. Se tehtiin vaaleat ympyrät radalla 2-3 ja 3-4 väliin. Aki oli taas ihan huippu. Sehän veti tosi hienosti nollaradan vaikkei mamma ihan kartalla ekassa suorituksessa ollutkaan. Pikkaisen oli ohjaajan linjat väärissä kohdissa. Mutta hienosti koira korjaa minun töppäyksiäni.
Toka treenissä (mustat neliöt) nuo takaakierrot vähän tökki. Kun se mamma ei liiku ni minäkään en hyppää... Kiitos Lauralle hyvästä treenistä.

tiistai 11. lokakuuta 2011

Rennolla otteella

Tänään oli taasen Ossinaattorin treenit. Satun vuoro oli tuoda treeni. Mukavan rempseetä menoa olikin luvassa. Ossilla ei toiminut ollenkaan 1-2 välissä vastaanottaminen ja vekkaus. Lukitsi koko ajan väärän pään putkesta.
Rupesi toimimaan vasta kun menin 2 hypyn taakse vastaanottamaan, rintamasuunta putken päähän. Sen jälkeen rata sujuikin oikeastaan aika mallikkaasti.
Ehdittiin tehdä sama rata myös toisin päin. Sekin tuntui sujuvalta menolta. Oli taas hyvä fiilis. Koira toimi eikä ohjaajakaan möhlinyt isommalti.

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Hmm... Josko ohjaaja oppisi?

Tänään taas paineltiin Kotkan, joskin Akin kanssa. Tuomarina Anne Savioja. Pikkasen aavistelin, ettei Annen radat sovi Akille. Ossille ne taas olisi ihan passeleita...
Aki ekan kisan lähtöön. Ja jotenkin sain sössittyä meille vitosen kepeiltä. Plääh. Sitten päästiin renkaalle virheittä mutta se vedettiinkin ohi, kun ei ollut ihan linjassa A:n kanssa enkä ottanut riittävän tarkasti. Puomilla herra hauskuutti yleisöä ryömimällä aivan naurettavan hitaasta ylöstulon. Nauratti jo minuakin, koira taisi luulla olevansa keinulla. Lisäksi loikkasi puomin alastulokontaktin. Niinpä siis ekalta radalta 15 virhepistettä ja reilusti yliaikaa ryöminnästä... Tulos 25,14 (ou nou!!!) ja sijoitus kuitenkin kahdeksas.


B-kisassa saatiin eka kielto jo neloshypyllä. Sitten se olikin jo kiertämässä sitä takaa... Korjaus. Kielto muurille. Ja jotenkin se vaan lipesi putken 12 väärään päähän. O-ou. Ei ihan hyvä päivä meillä tänään. Oli jotenkin takkuista joten paineltiin parin hypyn ja A:n kautta suoraan maaliin. Eli tulokseksi hylly! Tuttu juttu.

Viimeisenä, illan jo hämärtyessä oli hyppärin vuoro. Melkoista mutkittelua alkuun. Tiesin sen onnistuvan jos vain pysyn liikkeessä.

Takaraivossa jyskytti älä stoppaa älä stoppaa. Ja mitäs minä sitten tein. No stoppasin hiivatti sentään. Eli 5 hypylle sain vauhdis seis ja Akille kielto. Muuten menikin mukavasti loppuun. Kiellon takia aikavirhettä 3,16 sekkaa, tulos 8,16 ja sijoitus kahdeksas - taas. Ei siis kovin loistokkaita suorituksia tänään.

Päivän paras uutinen oli kun Peppi oli pyörättänyt Ossille 7 pikku-Ossia, 5 urosta ja 2 narttua. Ei vähän pentukuumetta... EI... Ja sitten 13 tuntia myöhemmin tuli vielä 8 pentu, kuudes uros. Ihanaa... Onnea Peppi ja Jaana!!! Ja tietenkin Ossi - miun muru!

lauantai 8. lokakuuta 2011

Voihan +2,64 sekuntia

Sen verta meidät erotti nollasta tänään... Huokaus, niin lähellä... Tuomarina Kotkassa oli Sari Mikkilä ja kolmosten skabat.
A-kisan tutustumisessa tuomari jo sanoikin sen olevan "teknisin" rata tänään. Ja juuh, siltä se kyllä vaikuttikin. Ihanneaikakin oli napakka 39 sekuntia. Huh. Hengästytti jo valmiiksi. Koira starttiin ja tapansa mukaan se taas himppasen varasti. Pelastuksella alkuun. Muutenkin meno oli ihan kamalaa, kauheeta vääntöä ja karjumista. Puomilla pysähtyi alastulolla jo puoleen väliin, kääntyi katsomaan minua ja hetken jo ehdin ajatella, että nyt se loikkaa kontaktin yli. Vaan eipäs loikannutkaan. Ja mitä? NOLLAKSI se sitten lopulta väännettiin, joskin vääntämisestä johtuen oli yliaikaa tuo reilu pari sekuntia. Voi ei! Pikkaisenkos harmitti. Niin lähellä mutta niin kaukana. Sijoitus kuudes. Eli ei vissiin muillakaan väännöt ihan sujuneet kun noinkin hyvä sijoitus...

B-kisassa Ossi sitten pysyikin lähdössä. Joskin otin tosi nopeaan, ettei pääse varastamaan. Meno oli tosi mukavaa ja nyt se tuntui helpommalta etenemiseltä. Joskin sitten tipahti kuutoshypyn rima, puomin alastulokontakti lipsahti ja vielä kaupan päälle muurin palikka putosi. Virheitä siis 15. Ihanneajan alle päästiin 6 sekuntia ja sijoitus 21. Eli ei kehuttava. Mutta meno oli mukavaa. Tykkäsin virheistä huolimatta.
Ja sitten vielä C-kisa, eli hyppäri.

Rata vaikutti melko helpolle, mutta osoittautuikin yllättävän vaikeaksi, pari killeripaikkaa sisältäväksi. Nimittäin vain yksi nolla ja kaikkiaan 38 koirakosta vain kuusi sai tuloksen. Pahin paikka oli putken 17 jälkeen kun moni koira ampaisi hypyn 4 uudelleen, etenkin jos ohjaaja oli irronnut liian kauas. Meillä se kohta kyllä sujui - oltiin nääs hyllytetty jo heti alkuun. Ohjaajan jalat jumittui enkä saanut ohjattua Ossia kunnolla, niinpä työnsin sen hyppäämään kolmoshypyn väärinpäin. Keppien alun otti väärästä kohdasta ja hypyltä 18 oli menossa jo suoraan maaliin. Mutta muuten eteni taas tosi kivasti ja kuunteli. Jospa vaan ohjaaja olisi liikkunut alussa paremmin... Loppukin meni sitten itsellä vähän huonosti ohjaten. Mutta Ossiin pitää olla taas niin tyytyväinen. Murukka.

torstai 6. lokakuuta 2011

Ja taas mennään...

Torstaissa taas. Miten nämä viikot oikein juoksevat näin nopeaan? Tänään siis taas Akin treenivuoro ja sen perään oli varattu Ossillekin halliaikaa. Laura toi taas hyvän treenin. Aki oli ekaksi jotenkin ihmeellinen. Vingahteli ja luimuili ja lopulta kielsi hypyillä. En oikein kässää mikä sille tuli. Mentiin ulos jos vaikka olisi ollut hätä. Ei ollut. Hieroskelin selkää ja pakaroita. En löytänyt kipeitä kohtia... En sitten tiedä olisiko kuitenkin ollut joku muljahdus, sillä iltapäivällä kotona kuului kesken koirien normaalin nujuamisen yksi, kova vingahdus. Olisiko kuitenkin siellä sattunut jotain pientä kolhua.
Hieroskelun jälkeen ajattelin, että koetetaan vielä. Ja niin vaan herra mennä huiteli treenin loppuun ongelmitta. Seuraillaan tilannetta. Kotona on nyt sitten pari-kolme päivää back on track mantteli päällä.
Treenissä hypyt 12-13 oli jostain syystä vaikeita Akille tänään. Siellä tuli pitkästä aikaa sitä hyppäämättömyyttä. Ensin kielsi 12 esteellä. Oliko seinä niin ettei uskaltanut hypätä. Kun hyppäsi niin kielsi 13 hypyllä. Olinko minä taas linjalla? En tiedä. Mutta alennettiin hypyt ja sitten meni ongelmitta ne kaksi.

Toisessa treenissä vaikeinta oli samoilla hypyillä (E+F) tehtävät takaakierrot. Lähti hyvin kiertämään, mutta sitten vissiin unohdin vetää ja lähti suoraan F:lle. Lopulta saatiin sujumaan ja muu rata menikin ihan ok. Mutta jotenkaan Aki ei tänään ollut sellainen oma itsensä, kuin mitä se on viime aikoina ollut. Toivotaan että sunnuntaina olisi herra normaalimpi hopomainen itsensä...

Ossi teki saman radan kuin Aki (A-R, keinu M oli tietenkin vaan käännettynä toisin päin) ja lisäksi höylättiin kontakteja. Ossillakin tänään oli nuo takaakierrot vaikeita. Tai saattaahan se olla että ohjaus oli jo mitä sattui. Muuten oli kyllä hyvin kuulolla, mitä nyt putken väärä pää imi :) Muuten oli tosi hyvää menoa.

tiistai 4. lokakuuta 2011

Vääntää vääntää

Katri toi melko haastavan pätkän treeniin, huh. Pitkästä aikaa sai vääntää minkä ehti eikä silti meinannut sujua... Ei ainakaan kovin tyylikkäästi. Joskin välillä on kiva treenata oikeesti vaikeitakin :) vaikka se hetkeksi masentaakin.
Heti alkuun ohjasin Ossia takaakierrolle putken puolelta, niin sehän ampui esteen ohi ja puomilleeeee... Plan B ja koira ulkokautta takaakierrolle. Sujui paremmin. Putkelle mentiin todellakin tuolta takaa, ihan harjoituksen vuoksi, vaikka loogisempaa olisi ollut mennä tuosta etukautta. Seuraava oli kun Ossi hyrräsi 6 hypyn jälkeen monta kertaa ympäri (ohjaaja myöhässäkö???) ennenkö lähti irtoamaan 7 putkelle. Ja sitten taas ohjaaja myöhässä ja Ossi ehtii valitsemaan esteitä oman mielen mukaan. Takaakierolle 9 en siis ollut ihan ajallaan... Ja rintamasuuntakin vei minne sattui. 10 hypyllä ohjaaja ei ehdi ajoissa näyttämään suuntaa ja koira hyrrää esteen jälkeen ja kääntyi yleensä juuri sen epäloogisemman kautta. Pitkä vienti ja taas ohjaaja myöhässä takaakierrolla 12. Että semmosta sössimistä :) Pikku pätkissä mentiin ja kamalasti korjailtiin. Mutta siltikin, hyvä treeni!

torstai 29. syyskuuta 2011

Nohevuutta

Nyt täytyy kyllä kehaista miten mahtavat treenit ja noheva(t) koira(t) minulla on.
Oli Akin treeni-ilta. Sanna toi Saviojan Annen radan, tai osan siitä. Tehtiin 2 kertaa alkuperäinen (eli ylempi kuva) ja kerran kääntäen. Ja siis Akihan loisti! Muutamia vekkauksia pistettiin paikoilleen jotta saatiin linjat kuntoon, mutta muuten poju teki niin nohevasti, että oksat pois. Oli oikein komeita nollavetoja... Pikkaisen käänteisellä radalla saatiin tehdä töitä alussa, kun rataan kuulumaton pöytä (2 hypyltä suoraan edessä) olisi Akia houkutellut. Kertaakaan se ei mennyt, mutta likellä kävi. Lopulta saatiin kunnon linjalla ja napakalla haltuunotolla kakkoselta puomille oikein.
Olin varannut kentän tunniksi Akin treenistä eteenpäin. Pääsi Ossikin tekemään, kun tiistain treenit jäi välistä. Tehtiin Ossin kanssa samat radat. Joskin muutamaan kohtaan laitoin takaakierrot. Hienosti teki Ossikin. Muutamia rimoja tuli alas kun oli taas kiire kun mamma oli edellä... Tänään ei siis voi muuta kuin kehua ja olla tyytyväinen. Toivottavasti sama meno jatkuu reilun viikon päästä Kotkassa. Kumpikin koira menee kaikki kolme mahdollista rataa. Katsotaan miten Akin turnauskestävyys on kehittynyt, vai onko?

tiistai 27. syyskuuta 2011

Lihashuoltoa

Eilen koirat pääsi nauttimaan hieronnasta. Kumpikin oli ihan ok kunnossa, ei mitään isompaa. Sellaista normaalijumitusta jota agilitykoirilla tyypillisesti tuppaa olemaan. Selät ok, jaloissa kummallakin pikkuisen jumeja. Ossilla enemmän edessä (viimeksi takana), Akilla taisi olla samalla lailla kuin viimeksi. Molemmilla tasaisesti ne vähät eli ei puolieroja. Voisi siis kuvitella, että liikkuvat ok eikä mikään vaivaa.
Tänään sitten hieronnasta johtuen pidettiin treenitaukoa. Minä kävin kyllä vetämässä muulle ryhmälle välistävedot ja -työnnöt treenin.

perjantai 23. syyskuuta 2011

Eilen illalla...

Oli meillä Akin kanssa eilen treenitkin. Sanna toi kolme pientä treenipätkää. Ensin tehtiin tuo vaaleat pallot treeni. Aki lähtöön ja itse kakkosen taakse vastaanottamaan. Heti kun lukitsi hypyn piti jo painella putkea kohti. Putken jälkeen piti ottaa uusiksi, sillä hyppäsi hypyn väärin päin heikon haltuunoton takia. Eli kunnon hirtto putken jälkeen ja käskytys. Sitten ohjaaja töppäsi ja juoksi putken samaa puolta takaisinkin, joilloin oli vaikea saada kuutoselle. Eli putken jälkeen hirtto & käskytys sekä valssaus putken toiselle puolelle. Näin hypyn kaarros saatiin lyhyemmäksi eikä puomi ollut enää niin houkutteleva. Sekä hypylle 6 ja 7 sujuvammin.

Seuraavaksi tehtiin tuo lilat ympyrät treeni. Kepit Aki hakee jo hienosti, mutta aiaiai miten kutsuva oli putken väärä pää. Ja uudelleen... Muutaman kerran. Kummasti se putki imi. Napakkaa käskytystä ja hirttoa ja lopulta sain kuin sainkin sinne vasempaan päähän putkea. Puomilta lopuille 2 hypylle olikin yllättävän vaikea kulma. Kun sain pysähtymään kontaktille niin onnistui persjättö ja linja aika hyvä. Mutta ellei pysähdy kontaktille lupaa odottamaan niin aivan tuhoontuomittu suunnitelma. Jos leikkasi puomin jälkeen hyppyjen oikealle puolelle (menosunnassa siis) niin linja väärä ja viimeisen hypyn ohi. Eli piti vain juosta pidemmän ulkokaaren mukaan, tai leikata ennen viimeistä hyppyä.

Viimeiseksi ehdittiin tekemään vielä tuo mustat neliöt rata. Koira lähtöön. Putken merkkaus ja puomin taakse vastaanottamaan. Olin ihan varma ettei onnistu, mutta niin vaan onnistui. Hienosti tuli hypyt ja meni putkeen. Puomilla oli pakko leikata puomin ja keppien väliin, muuten ei ois meillä sujunut. Kontaktia ei vaan oikein meinannut malttaa ottaa kun jouduin putken takia ottamaan vähän etäisyyttä... Saatiin kontaktin treenaamiseen hyvä vinkki, avustaja vaan tarvitaan mukaan. Lähinnä siihen ettei kaarra kontaktin sivusta pois vaan tekisi ensin loppuun asti ja kääntyisi vasta sitten. Pitäisi mennä hallille kepon kanssa joku päivä. Oikein mainiot treenit Akilla ja ohjaajallakin!

tiistai 20. syyskuuta 2011

Hyppytekniikkaa

Tänään treeneissä oli hyppytekniikkaa. "Pelattiin" vaan 4-5 hypyllä, osa matalalla osa korkeammalla. On vaikea selittää, mutta oli oikein hyödyllinen treeni ja Ossikin hoksasi rytmittää hyppyjään paremmin. Ekalla kerralla oli intoa niin että meinasi heittää nurin vimosella hypyllä. Mutta seuraavalla kerralla jo rytmitti ihan täysin. Täytyisi muistaa aika-ajoin tehdäkin noita juttuja mitä tänään opittiin.

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Piirinmestaruuskisojen kolmosia!!!

Sunnuntai aamu ja hallia kohden Ossin kanssa. Tavoitteena pari rataa ja ehkäpä tuloksiakin. Tuomarina Mika Moilanen ja edelleen näytti siltä että pidin hänen radoistaan (paitsi ehkä hyppäri oli vaikee...). Aamu alkoi agiradalla jossa oli kiihdytyssuoria ja sitten takaakiertoa ja vääntöä. Kävimme lämmittelyesteillä vähän kontakteja muistuttelemassa mieleen ja sitten mänöksi. Starttasimme aika alkupäässä. Ossi pysyi lähdössä, joskin sille taisi sitten tulla kiire kun heti eka rima lätkähti alas. VOI EI!!! Ne muuten oli 65 cm. Taisi olla eka kerta kun niin korkeilla Ossi hyppi. No mutta sitkeästi jatkettiin matkaa. Ohjaus hypyillä 4-5-6 oli ihan kauheaa!!!! Mutta niin vain sain väännettyä Ossia oikeaan suuntaan. Samoin putken jälkeinen takaakierto 11 oli IHAN FIASKO, maksoi aikaa kun jurnutettiin mutta sainpas oikeasta suunnasta hypyn yli. Loppumatka sujuikin ok eikä kontakteillakaan ollut ongelmia. Niin päästiin maaliin sillä vitosella ja ihan pienellä (0,21 sek) aikavirheellä. Tulos 5,21 ja sijoitus kuitenkin 10./45 Onneksi lajissa ei jaeta tyylipisteitä, sillä kartturin meno oli ihan katastrofaalisen kauheaa. Sillä tyylillä saatiin Ossin loikat ja kaarrokset tosi pitkiksi mutta kun tuntui etten mä ehdi tekemään yhtään mitään mooveja niitä lyhentääkseni. Olin kuitenkin oikein tyytyväinen tulokseemme, sillä vain voittaja pääsi alle ihanneajan. Eli aikakin oli tiukka, eikä silti tuon enempää sitä ylitetty.

Okei. Sitten hyppäri johon startattiin A-radan tulosten perusteella käänteisessä järjestyksessä. Rata oli ihan karmaisevan vaikea. Tuo kynätuherrus kuvassa on siksi, että tuomari muutti medeille tuon ysin tuonne toiselle puolelle. Makseille taas oli alkuperäisen suunnitelman mukaan. Kauheasti hyllyjä kaikissa säkäluokissa. Tuo alkupään hyppyjen sijoittelu oli sellainen että huh huh, etenkin jos olit myöhässä sait vääntää ja vääntää... Moni koira veti 2-4 hyppyjen välistä. 6 ja 7 hyppyä hypättiin väärinpäin. Putki veti molemmista päistä, riippuen missä olit menossa... Oli ihan karmaisevaa... Eli mä olin aika paniikissa ja ehkä pikkaisen luovuttanutkin jo ennen starttia. Eihän meillä ois mitään jakoja. Rata oli ihan mission impossible. No yrittänyttä ei laiteta ja kumma kyllä, kauheella väännöllä selvittiin. Menin 2 hypylle vastaanottamaan ja hyvin haki putkelle. Ehdin neloselle odottamaan ja matka jatkui. Olin myöhässä muurin jälkeen, Ossi paineli edellä. Mutta ihan tajuttomilla väännöillä sain sen oikeaan suuntaan. Huh. Hiki. Kepeille tullessa ehdin jo aatella että ei oo totta, voisiko nolla olla tulossa. OLI SE!!! Ihan tajuttoman käsittämätöntä. Ja vielä käsittämättömämpää oli se, että useimmat meitä edellä olleet koirakot hyllytti tai otti virheitä enemmän. Niin vaan on Ossin eka nolla kolmosista otettu. Ihanneaika (44 sek) alitettiin -6,43 ja sijoitus 3./45. Sertiin se ei riittänyt kun edellä olijalla oli vielä oikeus pokata se. Mutta oikeaan osoitteeseen se meni, oli Pasin ja Hiron meno niin paljon siistimpää. Vaan eipä se meitä haitannut. Nyt olemme todistaneet, että voimme niitä nollia kolmosissakin saada. Ja päästiinhän me kuitenkin kolmospallille pokkaamaan palkinnot.

Ja mikä käsittämättömämpää, kohosimme nollatuloksen asiosta Kymenläänin piirinmestaruuskisojen kolmosiksi makseissa. Eli A- ja B-kisan tulokset laskettiin yhteen. Aika 85,78, aikavirhettä se 0,21 ja radalta vitonen. Tulos 5,21 ja sijoitus 3./45

Tässä vielä videolla suoritukset. Juulille kiitos livekuvasta!!!

Kuva Anne Lind - Kiitos!
Olipa melko hienoa seistä palkintopallilla pokaalia hakemassa. En ois ihan heti uskonut, mutta koskaan ei pidä luovuttaa. Kaikkea voi sattua!




Sitten oli vielä vuorossa Johanna Nybergin tuomaroima joukkepiirinmestaruusrata. Etukäteen vaikutti vähän turhankin simppeliltä radalta, mutta sitä se ei sitten ollutkaan. Joukkue toisensa jälkeen hyllytti... Putki 6 veti väärään päähän. Kepeiltä moni koirakko lopetti kesken ja meni renkaalle, sitten kutsui taas putki. Myös muurin ehti moni hypätä puomille mennessään. Tuloksia ei tullut kovin montaa. Maksijoukkueissa sen sain 2 porukkaa kymmenestä.
Meidän joukkueen (LAUrokset) ensimmäisenä starttasi Aki. Olin ajatelut että se tekee varmasti jonkinlaisen tuloksen, mutta toisin kävi. Tai tuloshan se hyllykin on... Aki oli kyllä jossain ihan muualla. Tuli eka hypyn OHI kun muurilla kutsuin. Alkuun... Ja sitten se jostain syystä kurvasi A:lle ja ehti koskettaa... Muutenkin se haahuili taas HessuHopomaisesti pitkin tanteretta. Kamalaa. Anteeksi vain joukkuetoverit... Sanna ja Civil, sekä Titi ja Pyry saivat tulokset tahkottua. Eli Ossin piti siis ankkurina onnistua... Ja pöh. Se porsas päätti sitten karata aika hemmetin rumasti startista. Lähti heti kun remmin irti sain... Ja minä tietty myöhässä ja pahasti. Mutta onneksi oli vain suoraa... Jonkun hypyn jälkeen leikkasin vasemmalle ettei vaan vedä A:lle. Hyvin meni kunnes se hiivatin 6-putki veti väärään päähän alkumatkan korjauksista huolimatta. Oli se oma pakka jo melko sekaisin siinä vaiheessa. Loppupätkä menikin sitten taas mukavasti, muttei se enää toki mitään auttanut. Niin meidänkin joukkue oli hylättyjen joukossa. (Tuloksella ois päästy palkinnoille... Vaikka jossittelu on ihan turhaa...) Kokeillaan ensi vuonna uudelleen.
Mukava viikonloppu takana. Joskin jalat on ihan muussina ja väsyttää. Kivaa oli ja mieltä lämmittää että kumpikin hurtta pärjäsi yksilöissä!

lauantai 17. syyskuuta 2011

LUVAa pukkaa

Lauantai-aamu alkoi about puoli kahdeksalta hallilla talkoilun merkeissä. Olin illalla leiponut kahvioon pitsaa ja persikkapiirakkaa. Ne paikalle toimitettuani siirryin konttoriin pöytäkirjanpitäjän sihteeriköksi. Työ sujuivat ja kisat eteni. Kolmelta vuoroni oli ohi ja sain Akin hallille. Olin ilmoittanut sen kolmesta mahdollisesta startista kahteen. Päätin jättää hyppärin välistä, minä kun en ole edelleenkään ihan vakuuttunut jaksaako tuo Aki täysillä kolme starttia... Tuomarina kakkosilla oli Moilasen Mika. Sama joka oli Ossin ekassa kolmosten startissa ja jonka radoista tykkäsin. Ja tykkäsin taas!

Ensin vuorossa B-kisa. Rata vaikutti melko helpolta ja suoraviivaiselta. Joskin muutamia killeripaikkoja siellä oli, esim A:n jälkeen hyppy jonne ei mentykään vaan kurvattiin kepeille. Aki starttiin. Kivasti pysyi. Hyvin lähti vauhtiin, eikä kurvaillut mitään kunniakierroksia kentällä. Oli tosi hyvin kuulolla ja nyt oli vauhtia paremmin, ei puhettakaan mistään makaroonista. Puomin alastulo oli hilkulla, ja katsomosta samottiin että kai ylöstulokin...? Niitä täytyy nyt muistaa treenailla... Kepeiltä hypylle takaakierto ei tökännytkään, vaikka sitä kohtaa vähän pelkäsinkin etukäteen.
Maalissa en kyllä ollut ihan varma että oliko nolla vai ei... Aina vähän epäilyttää... Ja jos arveleekin että olisi nolla, niin rupeaa tuntumaan että nollia tulee kaikille muillekin... Mutta niin vain tulosten tullessa sain todeta, että nollahan se ja vielä LUVA. Sijoitus neljäs, joten harmittavasti jäätiin palkintopallilta mutta LUVA kuitenkin lämmittää mieltä. Kakkosista siis se oli Akille ensimmäinen laatuaan.

A-kisaan starttasin hyvillä mielin. Joskin rata oli vaikeamman oloinen. Heti alussa pähkäilin 2-3 hyppyjä että miten saisin ohjattua niin, ettei vauhtini lopu enkä ole hypyn edessä, ettei Aki jää istuksimaan kolmoselle. Mutta ei ongelmia tässä. Olin vastaanottamassa 2-3 välissä ja ihan pyöräytyksellä mentiin, itse pyörähdin siinä 2-3 hyppyjen välissä. Vauhtia oli taas mukavasti ja rata eteni. Kunnes ohjaaja herpaantui kepeillä ja pari viimeistä väliä jäi... Viitonen ja kepit alusta. Nyt sain loppuun kunnialla. Mutta kiepautus ysin takaakierrolle oli huono (tai lähinnä hallussapito) ja Aki kirmasi keppien välistä kurkimaan... Hyllyhän sieltä. Mutta hyvä sellainen. Loppuratakin meni vauhdilla, jopa keinu oli hyvä. Eteni vauhdilla pidemmälle kuin ennen ja vasta sitten löi maihin. Eli alku ja loppu mentiin virheittä. Harmittaahan se vähän tuollainen hölmö töppäys, mutta olin tosi tyytyväinen siihen miten Aki teki ne kaikki ennakkoon pelkäämäni kohdat. Ja sitä vauhtiakin oli. Toisaalta en ehken kauhean nopeasti haluaisikaan Akin kanssa kolmosiin, kakkosissa olisi hyvä treenailla varmuutta ja nopeutta... Mutta niin tai näin, niin hieno päivä meillä tänään!!!

torstai 15. syyskuuta 2011

Hirttoa putkijarrutuksella

Jo taas opimme uutta sanastoa. Laura tarjoili meille termin hirtto. Joo, vaikka se joskus kirjaimellisesti kohdistuukin koiraankin niin nyt kyllä hirtettiin kättä polveen.
Lopuksi teimme Akin kanssa putkijarrutusta ja keinua. Aki alastulolle ja Laura heilutteli lautaa. Kauheesti se jännitti... Oli muuten oikein tehotreenit kun paikalla oli vain 2 koirakkoa, sai juosta ihan tosissaan...

Olin varannut hallia ja niin pääsi Ossikin hirttämään (kaasun kiinni pohjaan...) ja vähän kontakteja hiomaan.

tiistai 13. syyskuuta 2011

Ylipitkää

Ylipitkää ja alta riman... Titi toi treeniin tänään ylipitkän ratatreenin. Me ei kyllä osattu Ossin kanssa yhtään mitään. Ei ainakaan oikein.
Heti alku tökki (puomilleeeeee), jos erottelu putki-puomilla toimi niin leijeröiti ei sitten ollenkaan. Ossi vaan vänkäsi putken jälkeen minnuu kohti, hypyn ohi. Ja puomillee. Lopulta Titi meni namin kanssa huokuttelemaan ja päästiin paikan ohi. Kepit sentään sujui ja slaalomit. Pitkällehän se hyppää (kymppihypyltä putkea kohti) mutta kääntyi ja tuli oikeasta kohdasta radalle "takaisin". Sitten taas A veti putken sijaan... Tahkoamista. Pöydän ohi veti vesikuppi ;D kun ois vissiin ollu jano. Loppu sentään ehkä meni... Mutta melkoista tahkoamista oli tänään suoritus. Mitäköhän viikonlopusta tuleekaan... No torstaina mennään vähän treenaamaan Ossinkin kanssa.

torstai 8. syyskuuta 2011

Kovin on yksitoikkoista

Ainakin nämä höpinät... Agilitya ja agilitya ja lisää aksaa. Mutta kun ei me paljon muuta ehditä harrastamaan...
Aki siis vietti pimeän ja sateisen torstai-illan treenaten. Onneksi hallissa sentään. Laura toi treenin. Alku sujui oikein mallikkaasti. Aina 7 hypylle asti jossa oma vauhti stoppasi ja Aki samoiten. Kauhean pyöreällä linjalla piti saatella ettei vauhtini loppuisi. Lopulta keksittiin, että paremmin toimi kun leikkasin 5 hypylle lähettämisen jälkeen kuutosen oikealle puolelle. Näin Akin linja 6-7 oli suorempi ja seiskan jälkeen sylkkärillä kääntö kasille.
Myöskään lkeijeröinti ei niin kauhean tuttu Akille ole, mutta kunhan ekalla saatteli pikkaisen pidemmälle keinun kohdalle, niin seuraavalla kerralla hakikin putken jo itse ja minä saatoin jäädä keinun keppien puolelle ja mennä vastaanottamaan hypylle 12 - selkä kepeille. Näin saatiin hypyn pituutta pikkaisen lyhyemmäksi. Pieniä takkuja lukuunottamatta mukava treeni! Ja ne takutkin oli ohjaajan päässä ja jaloissa. Koirassa ei moittimista.

Hjälp

Jos joku tietää kenellä ois Osiin tytär Luumusukan Dark Horizon, niin mie kaipailisin omistajan yhteystietoja. Koirien paperit vissiin sekaisin! (EDIT - Apua saatu)

Jälkeläisistä puheenollen. Nyt uskaltaa sanoa että Ossi ja Peppi ne saa pikku pörröjä tässä syksyllä. Ah. Eihän muhun taas vaan iske pentukuume eihän??????

tiistai 6. syyskuuta 2011

Slaalomia

Tänään kiiruhdin suoraan töistä hakemaan koirat ja menin hallille ensin vuorovetoryhmille tarkoittuun infoiltaan... Hyviä työkaluja ja ideoita ryhmämme toimimista ajatellen tarttui sieltä mukaan.

Sitten kiiruhdimmekin jo treenaamaan. Susannan vuoro oli tuoda vähän puikkaa, elikkäs slaalomia :) Oikein hyvä ja hikinen treeni. Ossin kohdalla ei isompia ongelmia ollut. Slalomeilla meinasi mennä keskimmäisen hypyn ohi heti jos minulla oli liikaa etumatkaa. Itse pitää muistaa jarrata vauhtia pikkaisen hypyillä. Kepeillä huomattiin miten helposti se lukeekaan käsiäni, kovassa vauhdissakin. Nostin näet kättä heittääkseni koiran takaakierrolle ja joka kerta Ossi jätti viimeisen välin pujottelematta ja lähti sinne hypylle päin... Eli ei yhtään ennakointia vaan kädet alhaalla pujottelu loppuun asti!!!!

Akikin oli vähän siinä siivellä treenaamassa kun oman ryhmän kaikki koirat eivät olleet paikalla. Se teki myös radat molemmin päin. Ja hyvin tekikin! Neliötreenin alussa piti koiran linjaa vähän suoristaa kepeille (eli en voinut olla keppien alussa vastaanottamassa kuten Ossin kanssa), sillä meinasi aloittaa pujottelun väärältä puolelta, oikeasta välistä tosin... Lopuksi tehtiin puomia kun meinasi taas loikata alastulon yli...

torstai 1. syyskuuta 2011

Torsdaagen

Tänään taas tuttuun tapaan ennen treeniä hallille siivoamaan. Nyt oli Akin ryhmän siivousvuoro. Sitten treeniä. Olimme ulkokentällä ja täytyy myöntää että se alkaa olla jo melko pimeää hommaa... Toivottavasti molemmat ryhmät siirtyvät pian halliin. Siellä olisi valoa ja sateelta suojassa.
Noh, mutta treeniin. Sanna toi itseasiassa treenin joka oli Ossilla elokuun lopulla (katso 23.8.). Tosin A:n paikalla oli pituus. Ja vihreät neliöt treenissä tehtiin 7 putken jälkeen slaalomit juuri päinvastaiselta puolelta kuin mitä nuo neliöt osoittaa.
Kokeilin Akinkin kanssa alkua niin että menin kepeille, selkä lähtöön, vastaanottamaan, mutta se ei toiminut ollenkaan (minkä saattoikin arvata, mutta piti se testata). Tuli aluksi molemmat hypyt ohi ja toiselle kerralla hyppäsi ekan ennenkö tuli käteen. No sitten muutin alun ja otin 2 hypyn vierestä koiran mukaan ja leikksin keppien vasemmalle puolelle. Akilla oli tänään vauhtia ja teki tosi hyvin. Jos mitä pientä viilausta oli, niin se oli ohjaajassa joka esim ennakoi tai oli valssinsa kanssa hukassa. Mutta ne oli ihan yksittäisiä juttuja. Olin tosi tyytyväinen treeniin. Kyllä se siellä kulkee ja ihan lujaakin...

keskiviikko 31. elokuuta 2011

Takaaleikkauksia

Eilen oli taas Ossin treeni-ilta. Leena toi meille takaaleikkaustreenit. Ihan kolme rataa ehdittiin vetää vaikka koirakot oli melkein kaikki paikalla. Kuvia en nyt jaksanut piirrellä. Mutta radalla siis hyppyjä, putkia, muuri sekä keinu, A ja puomi - hieman vaihdellen treenistä riippuen. Meillähän takaaleikkaukset sujuu ongelmitta (ellen leikkaa liian läheltä keppejä kun Ossi jo pujottelee). Naureskelinkin että pakkoan niiden on sujua, se kun on ainoa tekniikka millä edetään kun Ossi on metrikaupalla edellä ;D
Mutta mukavat ja hikiset treenit Leena meille piti. Joten kiitosta vaan.

torstai 25. elokuuta 2011

Irtoamista

Akin torstaitreenin aiheena oli irtoaminen. Ja sehän irtosi, etenkin loppusuoralla...
Alussa koira lähtöön, kakkoshypyn eteen vastaanottamaan. Pakkovalssilla yli ja matkaan. Ei ongelmia. Aki irtoaa ihan ok kun vauhtia on. Kontaktin alastuloa varmisteltiin kun välillä meinaa loikata yli. Kepeillä ei ongelmaa. Loppusuoralla MAHTAVA irtoaminen kun Sanna oli palkan kanssa maalissa odottamassa. Kiva treeni.

tiistai 23. elokuuta 2011

Kakkua ja siivousta

Oli muuten oikein mukava tiistai-ilta. Kiitos vaan kaikille läsnäolijoille. Normi treenivuoromme lisäksi oli ryhmämme siivousvuoro. Me rivakat naiset selvisimme siitä urakasta nopsaan ja sen jälkeen juotiin kakkukahvit Heidin & Salman kolmosiin nousun johdosta. Onnea vielä kerran!!! Ja kiitos maukkaasta kakusta.

Treeneissä palttiarallaa oheinen rata. Meidän piti alunperin jaakotella, mutta koska olimme ulkovuorolla ja oheinen oli edellisellä ryhmällä, niin teimme saman. Laiskat kun emme jaksaneet rakentaa omaa treeniä. =D
Teimme ensin tuon ympyröillä numeroidun radan. Koira lähtöön ja itse menin kuvan osoittamalla tavalla, selkä lähtöä kohden, käsi 1-2 pujottelun välistä ja kutsumaan koiraa. Olin ihan varma, että Ossi ampuu suoraa ekalta hypyltä käteeni kepeille... MUTTA MITÄ????? Sehän hyppäsikin käskystä molemmat ja kaartoi sitten vasta kepeille. Eikä ollut sattumaan, sillä toistimme useamman kerran. A:lla piti taas muistutella, että otetaanpas reilusti kontakti. Slaalomit (6-8) sujui hyvin ja takaakierrot myös. Olin jopa ihan ajallaan ohjaamassa koiraa ja paikoitellen jopa edellä. Jolloin herkästi Ossilla rupeaa rimat tippumaan tms. Tällä radalla kokeilen kepeillä leikata takaa keppien vasemmalle sen jälkeen kun Ossi aloitti pujottelun. Mutta leikkaus oli liian häiritsevä ja Ossi keskeytti pujottelun.

Seuraavalla radalla (käänteisesti eka, neliöt) taas pystyin leikkaamaan kepeille kun putkelta kepeille oli Ossilla parempi linja eikä se häiriintynyt kun sain leikattua vähän kauempana kepeistä. Jos ekalla radalla oli otettu pätkissä treenaillen muutamia pikkutarkennuksia niin kakkosrata sujui oikein mallikkaasti. Mitä nyt ohjaaja ohjaili slaalomissa väärin, mutta koira teki juuri niin kuin pyydettiin... Mahtava Ossi! Miun muru <3

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Day 2 - Kotka

Jep. Aamulla ylös ja kisakumppania kyytiin ja Kotkaan. Vuorossa Ossin startit ja tuomarina edelleen Viitasen Anne. Vaikka viikonlopun tavoite (yksi nolla jommalla kummalla kiiturilla) ei ihan täyttynyt niin kivaa oli.

Ossin urakka alkoi hyppärillä. Ja mikä porsas!!! Taas se varasti lähdöstä ja se taas sotki minun pakan, kun en ollut lähelläkään suunnittelemaani kohtaa vastaanottamassa koiraa lähdöstä. Sain kuitenkin kammettua Ossin oikeaan suuntaan, mutta sitten olinkin huonossa kohdassa ajatellen hyppyä kolme. Herra painelikin siitä sitten ohi kohti 15 hyppyä, mutta sain korjattua radalle. Ja takaakiertokin sujui (ollaan me jotain tässä kesällä siis opittukin. No okei. Kauhean vaikea ei ollut kulma sille, mutta kuitenkin...) Ja loppu menikin sitten oikeastaan ihan kivasti. Kepit tein oikealta, koska arvelin että on riski leikata vasemmalle kun koira jo pujottelee. Maalissa siis vitosella ja -1,36 sekkaa alle ihanneajan. Sijoitus 9. Ihan mukavaa menoa, alun sössimistä huolimatta. Hieman Ossi luimisteli korviaan ennen rataa - eikä se tietenkään lupaa hyvää, yleensä juuri silloin varastetaan tai ollaan jätetty korvat kotiin.

B-kisa olikin sitten ihan naurettava katastrofi. Porsas karkasi taas lähdöstä ja olin jälleen ihan väärässä kohdassa ajatellen takaakiertoa kakkoselle. Mutta sain sen sinne :) jollain ihmeen konstilla. Mutta sitten rimat 4 ja 5 alas. Seuraavaksi tipahti muurilta pala ja siinä vaiheessa ohjaajakin taisi luovuttaa ja koira kimposi putken sijasta A:lle. HYLlyhän siitä sitten tuli. Loppu oli sitten muutenkin possuilua. Hyppäsi keinulta liian aikaisin, ja tempaisin se uudelleen kunnon stopilla... Ja suoraan maaliin. Ou jee. Melko noloa esitystä sanon minä. Mutta emme onneksi olleet ainoita, sillä 28 koirakosta vain 6 sai yleensäkään tuloksen...

A-kisassa vielä yksi mahdollisuus nollaan. Eikähän se ihan kauhean kaukana ollutkaan. Mokoma kontakti. Nyt pysyi ihan himpun pidempään startissa eikä ihan niin sikana varastanut. Alku sujui nätisti, mutta sitten se mokoma A:n alastulo jäi vähän lyhyeksi. Täytyy näköjään treenata tuollaista alastuloa jonka koira suorittaa itsenäisesti ohjaajan kiertäessä putkea. Muutenkaan kun kontaktit ei ole se meidän varmin juttu. Jatkakaamme treeniä. Loppu sujui sitten taas ihan mallikkaasti. Hieman näytti siltä, että oli menossa putken 19 väärään päähän, mutta saatiin oikaistua. Ja maaliin jälleen vitosen virheillä. -2,75 alle ihanneajan ja sijoitus 7. Tämä rata kulki kuitenkin oikein mukavasti ja Ossi oli taas oma itsensä.

Kiitos Susannalle & Danille mukavasta matkaseurasta! Ja Kotkalaisille kisoista. Miusta fiilis oli pari päivää mitä parhain. Ja järjestelyt sujuivat, aikataulut piti hyvin, jopa niin hyvin, että kumpanakin päivänä lopetettiin arvioitua aikaisemmin. Ja aurinkokin porotti. Mikäs siinä on kirmatessa?

lauantai 20. elokuuta 2011

Kotkassa taasen

Tänään keräsin autoon kisakamuja koirineen ja suuntasin aamupäivällä Kotkaan: Akilla oli tiedossa pari starttia tuomarina Viitasen Anne. (ps. ihan en saanut mittasuhteita ratoihin kuntoon, etenkään tuohon jälkimmäiseen... väli 13-14 liian pitkä ja esteet vähän eri kulmassa. Mutta suunnilleen noin.)

Ekalla radalla yritys loppui jo ekaan esteeseen... Aki, joka yleensä ihan ok pysyy lähdössä, kirmasikin minun ja esteen välistä kentälle juuri kun olin vasta lähtenyt siirtymään ajattelemaani kohtaan... Tosin se oli odotellessa jo sellainen "outo" kuikuilija ja tempoilija. Startissa katteli vaan kentälle ja edellisen perään. Jälkiviisaana on helppo sanoa, että ohjaajan olisi pitänyt osata tulkita ja tunnistaa nämä merkit ja ottaa alku topakammin. Eka vitonen siis alun kiellosta. Ja tämän jälkeen ohjaajan ohjaus tosiaan levisi ihan totaalisesti. Päästiin kuitenkin ihan ok eteenpäin ja keinukin meni, hieman ryömien mutta meni. Kunnes sitten puomilta otti kiellon. Mie vissiin itte olin jotenki tiellä tai leikkaamassa liian likeltä. Akihan reagoi heti ja meni ohi. Hypyltä 14 menikin sitten A:lle ja hyllyhän sieltä tulla tupsahti. Ei viitsitty edes korjata eikä loppuja hyppyjä ottaa. Juostiin viimeiselle suoraan. Huokaus. Koira joka toimi ykkösissä ei nyt kakkosissa ole oikein päässyt elementtiinsä.

Toiselta radalta en edellisen huomioiden kovia odottanut. Yritin kuitenkin vähän villitä koiraa odotellessa. Rata vaikutti alkuun mahdottomalle, sivusta katsoen esteet oli sijoiteltu paljon vaikeammin kuin mitä ne sitten olikaan. Arvoin kauan että menenkö puomin vasemmalta, jossa joutui putken kiertämään kauempaa kuin oikealta. Oikealta taas oli hieman epäloogista jatkaa rataa... Päätin siis riskillä mennä vasemmalta. Aki starttiin ja hyvin kesti. Saattelu puomille ja itse koukkasin putken ohi. Hyvin kuitenkin koira jatkoi matkaa ja alastulonkin otti. Hyvin jatkettiin loppua kohden eikä isompia ongelmia ollut. Pikkaisen laajalla kaarroksella vedettiin hyppyjä mutta suurin ongelma oli makarooni. Siis vauhti oli todella löysää ja koira oikeasti joku veltto spagetti. (Mitä se ei odotellessa todellakaan ollut). Mutta virheittä melkein loppuun. Kunnes pituuden jälkeen kielto hypylle 17. Se ei edes oikeasti ollut paha paikka Akillekaan, mutta kun ohjaaja mokoma ei sitten muistanut olla pysähtymättä. Niinpä stoppasi koirakin... PLÄÄH. Niin lähellä ja kuitenkin niin kaukana. Vitosella maaliin ja yliaikaa 4,12 sekkaa. Sijoitus kuudes.
Selkeästi parempi rata tämä jälkimmäinen, mutta jostain syystä meillä on nyt vauhti ihan hukassa... Nyt treenataan, seuraavat startit vasta syyskuulla...


Juulille kiitos livekuvasta!!!

Kuvista alla kiitokset Anne Lindille!
Kyllä se hyppää...

Tässä ohjaaja ehkä vielä kartalla.

Tässä taas on joku kakolasta karannut lähtenyt kokeilemaan onneaan.

Ja keinu. Voi meidän keinu. Ryömimällä mennään.

Kiitos matkaseurasta Juulille & Taaville ja Suville & Genalle. Paljon kivempaa oli körryytellä porukassa kuin yksin.

AGIROTU 2011, Kuva Lauri Heino